Uusi kunta ja kulttuuri

29.3.2017

Kunnallisvaalien ollessa täydessä käynnissä keskustellaan ja väitelläänkin siitä, onko kunnissa sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyessä enää mitään todella merkityksellistä päätettävää. Asukkaiden sote-palvelujen tasosta, määrästä ja laadullisista kehittämistarpeista on riittänyt puhetta vaaleista toiseen, mutta entäs nyt?

No mutta kyllä vaan riittää päätettävää ja kehitettävää: kunnan elinvoima, elinkeinopolitiikka, kaavoitus- ja muu ympäristöpolitiikka, koulutus, päivähoito sekä nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalvelut. Monella sektorilla voidaan toimia kuntalaisten viihtyisyyden, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ja taiteella ja kulttuurilla on tässä tärkeä rooli.

Viikonloppuna Turun torilla ahkeroi ehdokas jos toinenkin; yksi heistä arvosteli suureen ääneen Turun kaupunginteatterin remontin ja laajennuksen kalleutta ja olisi laittanut nekin rahat vanhuksille, sairaille ja vammaisille. Tällaiseen ajatuksenjuoksuun pitää jatkossa pureutua ja esittää pätevät vasta-argumentit ja kysyä: eikö iäkkäille, sairaille iästä riippumatta ja varsinkin lapsille ole tärkeätä päästä teatteriin, konserttiin ja tuoda heille taide-elämyksiä, jos he eivät itse voi niihin päästä. Kuntalaisilla pitää olla oikeus näihin palveluihin – sekä näkijänä, kuulijana, kokijana että halunsa mukaan myös tekijänä.

Tämäkin yksittäinen puheenvuoro on osoitus siitä, että taiteen merkitys yleensä ja myös hyvän elämänlaadun ja hyvinvoinnin osatekijänä ei ole vielä riittävän laajasti tunnettu ja tunnustettu. Tämän argumentin rinnalla on syytä nostaa esille, miten vilkas, monipuolinen taide- ja kulttuurielämä lisäävät kunnan houkuttelevuutta ja vetovoimaa, työllistää ja tuo kunnalle myös riihikuivaa rahaa. Tom of Finland -musikaalin haltioitunut katsoja lähetti viestin,  jossa hän paitsi kehui esityksen, oli laskenut kuinka paljon euroja hänen seurueensa toi Turkuun: ruokailuista, teatterin väliaikatarjoilusta ja hotellimajoituksesta kertyi sievoinen summa.

Kuntiin jää sote-palvelujen siirryttyä maakuntien vastuulle vähemmän menoja, mutta samalla myös vähemmän verotuloja – nettovaikutus vaihtelee kunnittain. Jos se osoittautuu ajan myötä negatiiviseksi, huhtikuussa valittavat kuntapäättäjät joutuvat valintojen eteen. Siihen tilanteeseen pitää valmistautua hyvin ja kyetä argumentoimaan, miksi kunnan taiteeseen ja kulttuuriin osoitettavista määrärahoista ei ole oikein eikä viisasta leikata.

Kulttuuritoiminnan menot ovat kuntien budjeteista vain muutama prosentti, mutta sen merkitys on paljon prosenttiosuuttaan suurempi. Kun lasketaan konserteissa ja teatterissa kävijät sekä kunnan kulttuurilaitoksissa että vapaalla kentällä, kirjastojen käyttäjät, kuoroissa laulavat ja bändeissä soittavat, taidegallerioissa kävijät, luvut ovat huimaavia. Ja huimaavia ovat ne elämykset, joita voidaan kokea. Taide antaa meille kysymyksiä, se herättelee, kyseenalaistaa, pakottaa pohtimaan aikamme ilmiöitä ja se myös viihdyttää, irrottaa arjesta, liikuttaa. Säveltäjä Franz Schubertin sanoin:

”Oi taide jumalainen, niin usein hetkinä harmauden
kun elon myrskyt mua riepottaa, olet sydämeeni sytyttänyt
lämmön rakkauden, vienyt parempaan maailmaan.”

Maija Perho
Taideneuvoston jäsen
Sosiaalineuvos

Last modified: 30.03.2017


Taideneuvoston jäsen Maija Perho

Maija Perho

Taideneuvoston jäsen
Sosiaalineuvos

Last modified: 29.03.2017