Antakaa kuulua lakiesityksestä

01.03.2012

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkisti karkauspäivänä lakiesityksen taiteen edistämiskeskuksesta. Uusi laki on tarkoitus saada voimaan vuoden 2013 alusta alkaen. Lakiehdotuksesta on mahdollisuus antaa lausuntoja 26. maaliskuuta asti. Nyt on aika perehtyä lakiehdotukseen ja kertoa omat perustellut näkemyksensä siitä. Tervetulleita ovat ennen kaikkea taiteilijoiden näkemyksiä laista ja sen tarkoituksenmukaisuudesta taiteilijan työn edistämisen kannalta. Onko kaikki oleelliset seikat otettu huomioon vai pitääkö esitystä vielä hioa?

Edellinen laki on ollut voimassa nelisenkymmentä vuotta. Siksi on ilahduttavaa, että lakiehdotus jättää kasvunvaraa taiteen vapaalle kehitykselle. Lakiehdotuksessa ei betonoida taiteenaloja, uusille ilmaisumuodoille ja paradigmoille jätetään vapaus kehittyä.

Lain perusteluissa esitetyt, asetuksella säädettävät vertaisarviointiryhmien määrät eivät muutu nykyisestä, jossa tämän hallintokoneiston ylläpitämiseen käytetään noin 5 miljoonaa euroa vuodessa. Tällä hetkellä luottamushenkilöelimissä on noin 300 jäsentä, yli prosentin verran taiteilijakunnasta.

Kokonaismäärä on suuri, mutta onko tehtävät jaettu tarkoituksenmukaisesti? Onko esityksessä enimmäismääräksi esitetty 9 valtakunnallista vertaisarviointiryhmää riittävä määrä käsittelemään vuosittain yli 9 000 hakemusta, joiden perusteella jaetaan yli 26 miljoonaa euroa taiteen edistämiseen. Alueellisten vertaisarviointiryhmien määrä esitetään säilytettäväksi nykytasolla. Nykyiset 13 alueellista taidetoimikuntaa käsittelevät vuodessa yhteensä alle 4000 hakemusta, joiden perusteella jaetaan neljä miljoonaa euroa.

Pääkaupunkiseudulla asuu ja työskentelee niin paljon taiteilijoita, että jäsenten löytäminen alueelliseen vertaisarviointiryhmään ei tuota ongelmia, mutta muualla maassa tilanne voi olla toinen. Jos alueellinen taidetoimikunta jakaa vuodessa alle 20 työskentelyapurahaa, niin joutuuko alueen taiteilijoista kohtuuttoman suuri määrä itse apurahakarenssiin luottamustehtävänsä vuoksi? Alueellisessa vertaisarviointiryhmässä on kaavailtu olevan 6-9 jäsentä ja varajäsentä.

Oikeudenmukainen lähtökohta vertaisarviointiryhmien kokoamiselle olisi suhteuttaa alueellisin perustein nimettävien taiteilijajäsenten määrä alueelliseen taiteilijoiden määrään. Valtakunnalliset vertaisarviointiryhmät on tarkoitus koota niin, että ne ovat alueellisesti edustavia - tarvitaanko näiden lisäksi 13 alueellista vertaisarviointiryhmää vai voitaisiikon apurahojen myöntämisperusteissa ottaa selvemmin alueellinen tasapuolisuus huomioon.

Tähän asti taidealakohtaisten, valtakunnallisten taidetoimikuntien jakamat apurahat ovat jakaantuneet tasapuolisesti eri puolilla Suomea asuville taiteilijoille.  Hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun kannalta saman viraston myöntämien apurahojen kriteerit eivät voi olla erilaiset taiteilijan asuinpaikasta riippuen.

Valtakunnallisten taidetoimikuntien jakamista apurahoista yli puolet myönnetään pääkaupunkiseudulla asuville taiteilijoille. Alueellisten taidetoimikuntien apurahoista noin 60 % myönnetään alueen keskuskaupungissa asuville taiteilijoille. Hakemusten ja myönnettyjen apurahojen suhteessa ei ole juurikaan eroja taiteilijoiden asuinpaikan suhteen.

Taiteilijat ovat itse hakeutuneet asumaan ja työskentelemään pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin, niin Suomessa kuin muuallakin. Taiteen edistämisen resursseilla ei tätä keskittymistä voida estää, se vaatisi huomattavaa taiteen infrastruktuurin vahvistamista ympäri maata. Sen sijaan alueellista kulttuuritarjontaa tasa-arvoistamaan luotu alueellisten kulttuurilaitosten verkosto kärsii resurssien puutteesta. Taiteilijoiden vajaatyöllistyminen ja elannon hankkiminen muusta kuin taiteellisesta työstä on kysymys, johon pitää etsiä vastauksia muualtakin kuin kulttuuripolitiikasta.

Julkisen talouden kestävyysvaje on rakenteellinen tosiasia, jonka mukaan tulevaisuuden kannalta keskeisiä päätöksiä on arvioitava. Kun rahaa on rajallinen määrä eikä jaettava määrä lähivuosina kasva, mikä on taiteen edistämisen kannalta paras tapa kohdentaa sitä?  Nyt esillä oleva lakiesitys on osa taiteen kokonaiskuvaa, etenkin vapaille taiteilijoille kuitenkin ensisijaisen tärkeä. Nyt on aika vaikuttaa!

Vastaa kyselyyn

Kyselyn vastaukset

Piia Rantala-Korhonen

Viimeksi muokattu: 15.09.2016