Maakuntamatkoja ja kansainvälistä menoa

25.06.2012

Kunnianhimoisena tavoitteenani on ehtiä tutustumaan kaikkiin alueellisiin taidetoimikuntiin puheenjohtajavuoteni aikana. Alueiden erilaiset olosuhteet ja toimintaympäristöt tulevat konkreettisesti tutuiksi paikan päällä, kaikkea ei voi ymmärtää etäyhteyksien avulla. Taiteen edistämisen painopiste on henkilötyövuosina mitattuna nimenomaan alueellisessa toiminnassa: läänintaiteilijoita, pääsihteereitä, suunnittelijoita ja osastosihteereitä työskentelee 13 aluetoimipisteessä yhteensä noin 80.

Laki taiteen edistämiskeskuksesta on nyt esitelty eduskunnalle, päätökset siitä tehdään syksyllä. Toteutuessaan laki merkitsee muutoksia myös alueellisten taidetoimikuntien ja aluetoimipisteiden toiminnassa. Alueet voivat erikoistua niille annettuihin erityistehtäviin, toteuttaa niihin liittyviä valtakunnallisia kehittämishankkeita. Onnistuessaan uusi toimintamalli tuottaa uudenlaista syväosaamista taiteen eri ilmiöiden suhteen. Taiteen ilmiökenttä on niin moninainen, että jokainen toimipiste ei voi olla kaikkien asioiden erityisasiantuntija, on voitava keskittyä joihinkin asioihin syvällisemmin. Yhdessä viraston toimipisteet muodostavat vahvan ja monipuolisen asiantuntijaverkoston.

Kuopion reissulla pohdimme taidetoimikunnan edustajien kanssa residenssitoiminnan kehittämistä. Alueellisten taidetoimikuntien tehtävänä on huolehtia taiteellisen työskentelyn edellytyksistä tasapuolisesti ympäri Suomea. Entäpä jos alueelliset taidetoimikunnat muuttaisivat residenssitoiminnan tätä ajatusta tukevaksi? Synnytettäisiin alueellisia residenssejä, joissa niin suomalaiset kuin ulkomaisetkin taiteilijat voisivat työskennellä ja tuottaa samalla uutta vipinää residenssin sijaintipaikkakunnalle? Läänintaiteilijat, kunnat, oppilaitokset ja alueelliset taidelaitokset ja eri taiteenalojen aluekeskukset voisivat olla kumppaneina residenssitoiminnassa niin, että residenssitaiteilija saisi työnsä tuloksia esille residenssipaikkakunnalla.

Turun kulttuuripääkaupunkivuoden taloudellisia vaikutuksia on selvitetty Turun kauppakorkeakoulun tutkimuksessa. Positiiviset heijastusvaikutukset olivat merkittäviä, kulttuuripääkaupunkivuoteen sijoitetut eurot poikivat huomattavia taloudellisia lisätuloja alueen yrityksille - reilut 50 miljoonaa kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaan tuotti noin 300 miljoonaa euroa lisätuloja alueen yrityksille. Kulttuuri ja taide voivat olla ratkaisevia vetovoimatekijöitä rakennemuutoksen kanssa kamppaileville kunnille!

Taide ja kulttuuri eivät voi kääntyä vain sisäänpäin, kansainvälinen yhteistyö on globaalissa maailman kylässä elinehto, taiteilijat ovat aina olleet kansainvälisiä. Taiteen keskustoimikunnalla on vilkas kansainvälinen kesä, isännöimme sekä kansainvälistä tutkijakokousta että IFACCAn (International Federation of Arts Councils and Culture Agencies) kokousta juhannuksen jälkeisellä viikolla. Viikon aikana laajan asiantuntijajoukon voimin pohditaan ajankohtaisia alan tutkimukseen liittyviä kysymyksiä ja kulttuuripolitiikan kansainvälisiä trendejä.

Vaikka taiteen edistämiskeskusta koskevan lakiesityksen perusteluissa todetaankin varsin selvästi, että sektoritutkimus ei enää ole taiteen edistämiskeskuksen tehtävä, on yhteys kansainväliseen tutkimukseen tarkoituksenmukaista säilyttää. Kansainvälinen näkökulma taiteen rahoitukseen, rakenteellisiin ratkaisuihin ja taidepolitiikan hyvien käytäntöjen tuntemus on välttämätön perusta kansalliselle taiteen edistämistyölle ja sitä koskevalle tiedontuotannolle. Kansainvälinen näkökulma ja paikallisten olojen tuntemus luovat laajakatseisen kokonaiskuvan tulevaisuuden taidepolitiikalle.

Piia Rantala-Korhonen

Viimeksi muokattu: 15.09.2016