Megatrendit

 

Taidemaailma
(asiakkaat ja taiteen kenttä)

Me
(virasto ja henkilöstö)

Yhteiskunta
(kansalaiset ja valtionhallinto)

Julkisen hallinnon roolin ja tehtävien muuttuminen

Taiteen edistämisen monimuotoisuuden ja kattavuuden varmistamiseksi vuoropuhelu taiteen kentän, julkishallinnon ja yksityisten rahoittajien välillä lisääntyy. Tarve taiteen tekijöiden osallisuudesta muutosten valmisteluun sekä avoimeen vuoropuheluun kasvaa. Tarve taiteen kentän sisäiseen yhteistyöhön ja yhteisten tavoitteiden asettamiselle kasvaa.

Tarve sisäiseen ja ulkoiseen verkosto­työhön kasvaa. Asian­tunti­juuden ja selkeästi määriteltyjen tehtävien tarve korostuu. Tarve oman osaamisen jatkuvaan kartuttamiseen ja toimintojen kehittämiseen lisääntyvät. Sopeuttamis­tarpeen jatkuessa joudutaan viraston rakenteita ja tehtäviä uudistamaan merkittävästi. Viraston sisällä työhyvin­voinnista huolehtiminen keskellä jatkuvaa muutosta asettaa haasteen johtamiselle ja esimiestyölle sekä sisäiselle viestinnälle.

Paine vähentää valtion­hallinnon henkilöstöä ja toimintoja kasvaa. Hankkeet koko valtion­hallinnon uudistamiseksi luovat epävarmuutta, mutta tarjoavat myös uusia mahdolli­suuksia.  Ministeriö- ja hallinnonrajat ylittävän verkosto­yhteistyön tarve lisääntyy. Tarve perustella kaikkea julkisin varoin rahoitettua toimintaa kansalaisille lisääntyy.

Digitaa­lisuuden ja globaalimman toimintakulttuurin eteneminen

Taiteen sisällöt ovat edelleen yksilöllisiä, mutta toiminta­kenttä lähtökohtaisesti kansain­välinen. Teknologian käyttö sekä verkkojen kautta tapahtuva levitys lisääntyvät. Globalisoi­tumisen rinnalla korostuu paikallisen ja yhteisöllisen taiteen merkitys. Uudet yleisöt, yhteisöt ja toimintatavat luovat uusia työllistymis- ja toiminta­mahdollisuuksia taiteilijoille.

Viraston henkilöstö ja asiantuntija­elimet tuottavat jatkuvasti tietoa muutoksista ja kehitys­kuluista taiteen kentällä. Haasteena on koota, analysoida ja hyödyntää tätä tietoa. Tarve sähköisten asiakas­palveluiden ja -neuvonnan kehittämiseen lisääntyy. Sähköisten prosessien kautta mahdollisuus päätöksenteon nopeutumiseen lisääntyy. Samaan aikaan globaali ja lokaali taiteen toimintakenttä haastaa taiteen tukimuotoja ja lisää tarvetta joustavampiin tuki­ratkai­suihin.

Digitali­soituminen ja globaalimpi toiminta­ympäristö luovat paineita lisätä avointa hallintoa ja päätöksen­teon läpi­näkyvyyttä. Kansalaisten mahdollisuus osallistua lisääntyy. Taidetta voi yhä useammin kokea paikasta ja ajasta riippumat­tomasti ja yksilöl­lisesti. Taiteen yleisöt verkottuvat paikallisesti, valta­kunnalli­sesti ja globaalisti. Samalla taiteen saatavuuden ja saavutet­tavuuden yhden­vertaisuuden edistämis­tarve lisääntyy.

Taiteen julkisen rahoituksen muutokset

Avustus­toiminnan kohdentamisen ja koordinoinnin tarve kasvaa julkisen rahoituksen muutoksissa. Taiteili­joiden tarve saada ajankohtaista tietoa rahoituksesta ja sen muutoksista korostuu.

Muutosten keskellä kasvaa tarve varmistaa taiteen perus­rahoitus. Vertais­arviointi­työn laadusta huolehtiminen lisääntyvien vaatimusten ja vähenevien resurssien ristipaineessa asettaa haasteen toimikunta­työskentelyn kehittämiselle. Tarve toimintojen selkeyttämiseen ja ajan­mukaista­miseen lisääntyvät. Tarve tiivistää yhteistyötä muiden rahoittajien kanssa lisääntyy.

Kansalaisten ja päättäjien asenteet taiteen julkista tukea kohtaan ratkaisevat rahoituksen kehittämis­suunnan. Taiteen toteutu­misessa korostuu valtion, kuntien ja muiden rahoittajien kyky tukea taidetta. Rahoitus­tarpeiden peruste­leminen on aiempaa tärkeämpää. Tarve selkeyttää verovaroin ja muuten rahoitetun taiteen tuen tehtäväjakoa vahvistuu.

 

Viimeksi muokattu: 26.04.2017

Yhteystiedot

Taiteen edistämiskeskus
Hakaniemenranta 6, PL 1001
00531  Helsinki
Kartta
puh. 0295330900
asiakaspalvelu@taike.fi