Sääʹmčeäppneeʹǩǩ neellj riikkâst

Saamelaistaiteilijoita neljässä maassa

1.4.2014

Taideneuvoston jäsen Pauliina Feodoroffin sanoin: "saamelaistaide ja saamelaistaiteilijat piirtävät saamen kansalle ääriviivat". Ne ääriviivat eivät maantieteellisesti noudata valtakunnan rajoja.

Saamen kansalla ja saamelaiskulttuurilla on neljä kotimaata. Siksi ratkaisujen, joilla edistetään saamelaisten ammattitaiteilijoiden asemaa, tulisi ulottua useamman maan alueelle. Neljän maan saamelaisten arjessa taiteeseen ja kulttuuriin liittyvät perusoikeudet, saatavuus, saavutettavuus ja tekijyys, toteutuvat nyt eri tavalla.

Edistääkseen saamelaiskulttuuria ja saamelaisia ammattitaiteilijoita Taiteen edistämiskeskus on ottanut tavoitteekseen olla mukana aikaansaamassa neljälle maalle eli Norjalle, Ruotsille, Venäjälle ja Suomelle yhteinen saamelaiskulttuurin läänintaiteilija vuoteen 2018 mennessä. Aiemmin muun muassa saamelaiskäräjät ovat esittäneet valtakunnallisen saamelaistaiteilijan tehtävän perustamista, mutta tarve ylivaltakunnalliseen edistämistyöhön ja saamelaiskulttuurin asiantuntemuksen vahvistamiseen on selkeästi olemassa.

Suomen tilanteesta tiedämme, että saamelaistaiteilijoidemme ja saamen kansan yhdenvertaisten taiteen ja kulttuurin perusoikeuksien toteutuminen edellyttää vielä paljon tekoja kansallisella tasolla. Vuonna 2011 julkaistun Taiteen edistämiskeskuksen erityissuunnittelija Kaija Rensujeffin Käsin, sävelin, sanoin ja kuvin – saamelaiset taiteilijat Suomessa - tutkimuksen kehittämisehdotukset eivät vielä ole jalkautuneet arkeemme.

Saamelaisia ammattitaiteilijoita on Rensujeffin tutkimuksen mukaan Suomessa runsaat kaksisataa. Heidän osuutensa Suomen koko saamelaisväestöstä on noin 2,5 prosenttia. Luku on merkittävä, jos sitä verrataan kaikkien suomalaisten ammattitaiteilijoiden osuuteen kaikista suomalaisista: Tuolloin taiteilijoiden osuus jää alle puoleen prosenttiin. Saamelaisten kotiseutualueella taiteilijoista asuu lähes 80 prosenttia, kun kaikista saamelaisista henkilöistä siellä asuu alle puolet.

Taiteen edistämiskeskus ja sen Lapin aluetoimipiste ovat ottaneet vahvasti tehtäväkseen edistää saamen kulttuuria ja saamelaisten taiteilijoiden arkea. Lapin taidetoimikunnassa on aina ollut saamelaisedustus. Ja tällä hetkellä yhdessä valtion taidetoimikunnassa ja Taideneuvostossa on saamen kansan edustajat.

Tänä keväänä Lapin aluetoimipiste on ollut mukana toteuttamassa Tuõddri pee´rel 2014 –julkaisua, jossa käsitellään laajasti kolttasaamelaista kulttuuria ja taide-elämää henkilöhaastatteluin. Tuõddri pee´rel julkaistiin Kolttakinon yhteydessä maaliskuun lopulla. Taiteen edistämiskeskuksen ja sen läänintaiteilija Tanja Sanilan yhteistyökumppanina julkaisussa on ollut Kolttakulttuurisäätiö.

Taidealan koulutus on myös ollut pitkään saamelaistaiteilijoiden tavoitteena. Saamelaismusiikin aikuiskoulutuksen kehittämisen esiselvityshankkeen (ESR-rahoitus) toteuttaja on Utsjoen kunta yhteistyössä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Taiteen edistämiskeskuksen Lapin aluetoimipisteen kanssa.

Tavoitteena on, että tulevaisuudessa on pysyvä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen alaisuudessa Utsjoella toimiva saamelaismusiikin aikuiskoulutuslinja. Koulutusohjelma lisäisi saamelaismusiikin osaamista ja sen arvostusta Utsjoella, Pohjois-Suomessa ja koko Suomessa.

Yhteisen luovuuspääomamme kartuttamisen lisäksi näyttää siltä, että maantieteelliset rajat ylittävästi saamelaistaiteilijoiden yhteiseen tehtäväkenttään kuuluu lähes aina pyrkimys elvyttää ja tehdä eläväksi omaa saamen kieltä. Saamelaistaiteilijat toimivat usein myös oman kansansa muistina. Saamelaistaiteilijat siirtävät eteenpäin saamen kansan perinteistä tietoa. Saamelaistaiteilijoille näyttää myös lankeavan tehtävä tehdä saamelaiskulttuuri näkyväksi ja edistää alkuperäiskansojen oikeuksia sekä kotimaassa että kansainvälisesti.

Siksi me Taiteen edistämiskeskuksessa uskomme, että saamelaistaiteilijoiden ammattimaisten työskentely- ja toimeentulomahdollisuuksien sekä saamelaistaiteen koulutuksen edistäminen edistävät myös saamelaiskulttuuria ja saamelaisten itsemääräämisoikeutta.

Saamelaiskulttuurin läänintaiteilija Anna Näkkäläjärvi-Länsman on sanonut: "Hálidan ovddidit máŋggabealat sámekultuvrra ja sámi kultureallima."

Tuohon toteamukseen on helppo yhtyä.
 

Viimeksi muokattu: 15.09.2016