Taide pelasti kaupungin konkurssista

2.2.2017

Viimeisen parin viikon aikana olen kuullut useita puheenvuoroja taiteen ja kulttuurin merkityksestä kaupungin vetovoimatekijänä. Kuinka kaupungit panostavat kulttuuripalveluihin voidakseen toimia vetovoimaisina erilaisten asiantuntijoiden, ammattilaisten ja matkailijoiden houkuttelussa. Jotkut kaupungit Suomessakin ovat valinneet taiteen keskeiseksi markkinoinnin kärjikseen, kuten Mänttä-Vilppula kuvataiteiden ja Sastamala kirjallisuuden kohteensa, ja saavatkin tästä konkreettista hyötyä.

Ja pohjahan tälle Suomella onkin ihan kansainvälisessäkin vertailussa. Suomessa panostetaan taiteen perusopetukseen ja korkeimman koulutuksen resursointiin poikkeuksellisen paljon. Panokset mm. musiikin ja muiden esittävien taiteiden sekä kuvataiteen kentän koulutukseen perusopetuksen oppilaitoksista korkeimpaan koulutukseen ovat vertaansa vailla Euroopassa, saati sitten muualla maailmassa. Tämä tarjoaisi meille erittäin hedelmällisen pohjan systemaattisesti valjastaa taide ja kulttuuri keskeiseksi moottoriksi myös prosessin loppupäässä, viennissä ja palveluviennissä eli matkailussa sekä ihan kaupunkien perustavanlaatuisena strategisena kärkenä. 

Mutta valitettavasti tämä potentiaali jää suomalaisilla kaupungeilla käyttämättä. Riittävät panostukset kansainvälisesti kilpailukykyisiin kohteisiin, niiden tuotteistukseen sekä markkinointiviestintään jäävät tekemättä. Kulttuurin osuus kuntataloudesta on häviävän pieni, kunnasta riippuen noin 2–5 prosenttia verotulojen ja valtionosuuksien kokonaispotista (Kuntaliiton selvitys, 2014). Ja kuitenkin meillä on lukematon määrä kuntia ja jopa kaupunkikeskuksia, joiden väki vähenee tai ainakin ikääntyy ja jää toimettomaksi, budjetit ovat kasvavan miinusmerkkisiä ja ideat tulevaisuuden kehityksestä puuttuvat.

Konkreettiset esimerkit osoittavat, miten laadukkaalla ja systemaattisella panostuksella taiteeseen ja kulttuuriin olisi todella mahdollista rakentaa todellista kilpailukykyä, ja jopa nostaa kaupunki konkurssista. Toki tämä edellyttää pitkäjänteistä ja tinkimättömän laadukasta työtä.

Olin viime kesänä konferenssissa Nantesissa, Normandian suulla olevassa entisessä teollisuuskaupungissa, joka meni globalisaation ja Ranskan suurimman sataman siirron myötä konkurssiin 1980-luvun alussa. Nantesilla ei siis ollut pelkästään taloudellinen ahdinko tai paljon työttömiä, vaan oikea konkurssi. Teollisuus ja vientiyritykset olivat kaikonneet, niiden myötä työpaikat ja työtä tekevä väestö, ja jäljellä oli ikääntyvää väestöä ja työttömiä, joille oli kuitenkin taattava kaupungin puolesta peruspalvelut, tai ainakin henkiinjääminen. 

Pormestari Jean-Marc Ayraultin oli pakko löytää uusia ratkaisuja. Ratkaisun hänelle esitti Jean Blaise, jota pidetään Nantesin kulttuuri-ihmeen lähteenä. Ayrault ja Blaise pistivät kaikki munat yhteen koriin: taiteeseen ja laajasti saavutettaviin, ilmaisiin ja avoimiin kulttuuritapahtumiin. Vanhoille teollisuusalueille rakennettiin museoita, Nantesin ylpeydelle, Jules Vernelle kunnostettiin upeat museokohteet, kaiken arkkitehtuurin lähtökohdaksi otettiin tinkimätön WOW-arkkitehtuuri ja rakennettiin kuuluisa Île de Nantesin taiteeseen sekä kulttuuriin perustuvien turistinähtävyyksien kokonaisuus. Erityisen panostuksen he laittoivat niin sisällöiltään kuin viestinnältäänkin laadukkaisiin, mutta yleisölle ilmaisiin tapahtumiin, joita järjestettiin kaikissa eri genreissä, tyyleissä ja muodoissa. Ayraultin metodi toimi jo heti ensimmäisinä vuosina, ja hän sai jatkaa pormestarina 23 vuotta, mikä mahdollisti selkeän, pitkäjänteisen panostuksen ja tänä päivänä tosiasioina tunnustetut tulokset.

Asiantuntijat, investoijat ja yritykset palasivat. Nantes on nyt Ranskan kolmanneksi suurin teollisuuskaupunki ja Ranskan toiseksi menestynein kaupunki työllisyyden kasvussa. Turisteja sataa ja se on jopa kolmanneksi suosituin turistikohde Ranskassa heti Pariisin ja Ranskan Rivieran jälkeen.

Tästä voisi ja kannattaisi ottaa oppia - tai ainakin käydä tunnustelemassa miten kivaa voikaan olla kaupungissa, jonka suihkulähde naurattaa ihan kaikkia lapsista vaareihin ja jonka värikkäät ja ilmaiset kulttuurikohteet voi kävellä vihreää viivaa seuraamalla. Mielestäni jokaisen suomalaisen kuntapäättäjän kannattaisi käydä Nantesissa.

Niin, että liittyvätkö taide ja kulttuuri tuleviin kuntavaaleihin? Mielestäni hyvinkin vahvasti.  

Paulina Ahokas
Taideneuvoston jäsen
Tampere-talon toimitusjohtaja

 

Viimeksi muokattu: 26.04.2017


Taideneuvoston jäsen Pauliina Ahokas

Paulina Ahokas

Taideneuvoston jäsen
Tampere-talon toimitusjohtaja

 

Viimeksi muokattu: 26.04.2017