Taiteen rooli ratkaisujen Suomessa

11.8.2015

Ratkaisujen Suomi on Sipilän hallituksen strateginen ohjelma Suomen nostamiseksi pitkittyneestä taantumasta. Hallitusohjelman vision mukaan Suomessa vuonna 2025 jokainen meistä voi kokea olevansa tärkeä ja yhteiskunnassa vallitsee luottamus. Mikä on taiteen rooli ratkaisuja etsittäessä, nähdäänkö taide ja taiteilijat osana ratkaisuja?

Taide ja kulttuuri on mainittu hallituksen kärkihankkeiden yhteydessä seitsemän rivin verran. Hallitusohjelman tavoitteena on parantaa taiteen ja kulttuurin saatavuutta. Keinoina ovat lasten ja nuorten luovuuden vahvistaminen, taiteen perusopetuksen ja kulttuuritoiminnan lisääminen sekä prosenttiperiaatteen laajentaminen yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa taiteen hyvinvointivaikutusten tukemiseksi.

Toisaalta kuntien tehtäviä ja kustannuksia karsitaan säätämällä laki, joka vapauttaa kunnat noudattamasta niitä aikaisemmin velvoittanutta lainsäädäntöä, muun muassa lakia taiteen perusopetuksesta, kirjastolakia, museolakia, lakia kuntien kulttuuritoiminnasta ja teatteri- ja orkesterilakia. Nämä lait on aikanaan säädetty, jotta taidetta ja kulttuuria olisi saatavilla koko maassa. Lakimuutoksella pyritään suuriin kustannussäästöihin – luetaan: kulttuuripalveluiden karsimiseen.

Hallituksen tavoitteena on ollut laaja yhteiskuntasopimus, jolla kaikki neuvotteluissa mukana olevat saataisiin sitoutumaan yhteisiin tavoitteisiin ja niitä tukeviin käytännön toimiin. Taiteen ja taiteilijoiden edustajia ei ole neuvottelupöytään kutsuttu, vaikka toisaalla hallitusohjelmassa tavoitellaan innovatiivisia ratkaisuja tukevaa kokeilukulttuuria.

Taiteella on keskeinen rooli yhteiskunnan luovaa ilmapiiriä vahvistavana tekijänä. Taide näyttää asioita uusista näkökulmista ja avaa ajattelua uudelle ongelmanratkaisulle. Taiteellisen työn luovia metodeja voisi hyvin opettaa kaikkien alojen työntekijöille ja rohkaista heitäkin etsitään totutusta poikkeavia ratkaisupolkuja! Luovuutta tukeva yhteiskunta ei synny hallinnollisilla päätöksillä vaan nostamalla luovan työn tekijöitä esiin.

Luova talous on voimakkaimmin kasvavia talouden osa-alueita. Taiteilijat ovat luovien alojen ydinjoukko, jonka työn ympärille syntyy monenlaista taloudellista toimeliaisuutta: kulttuurimatkailua, gallerioita ja museoita, kustannustoimintaa, kirjakauppoja, elokuvateattereita, konserttisaleja, ohjelmistotoimistoja jne. Suomessa on erinomainen ja korkeasti koulutettu taiteilijakunta, jonka osaaminen ei ole käytössä. Taiteilijat on nähtävä osana yhteiskuntaa, ja heidän luovuutensa on otettava yhteiskunnan voimavarana käyttöön.

Osa taiteilijoiden työstä tapahtuu kulttuurilaitoksissa ja -tapahtumissa. Pirkanmaan festivaalit ry on selvittänyt laajalla käyttäjätutkimuksella julkisen tuen vaikuttavuutta aluetalouteen. Yksi julkinen tukieuro poiki aluetalouteen 126 euroa. Tähän talousihmeeseen tarvittiin taiteilijoiden lisäksi monen alan ammattilaisten työtä ja osaamista, ei vain kulttuuritarjontaa. Valtaosa tuosta 126 eurosta solahti kuitenkin muiden kuin taiteilijoiden taskuun. Ilman taiteilijalle osoitettua tukieuroa ei tätä aluetaloudellista heijastusvaikutusta saada aikaan.

Taloudellisen toimeliaisuuden lisäämiseksi olisi huonoina aikoina perusteltua lisätä taiteen ja kulttuurin julkista tukea, ei suinkaan leikata sitä.  Yhteiskuntasopimuksessa ei pidä keskittyä julkisen talouden leikkaamiseen, on seurattava euron kulkua yhteiskunnassa ja oivallettava taloudellisen toimeliaisuuden kasvun paikat. Luovan luokan edustajille olisi pikimmiten etsittävä jakkaroita neuvottelupöytiin, ilman heitä ei maamme ongelmiin näytä löytyvän innovatiivisia ja kestäviä ratkaisuja.

Piia Rantala-Korhonen
Oulun apulaiskaupunginjohtaja
Taideneuvoston jäsen
 

 

Viimeksi muokattu: 15.09.2016


Piia Rantala-Korhonen

Taideneuvoston jäsen
Oulun apulaiskaupunginjohtaja

Viimeksi muokattu: 15.09.2016