Elokuva-, kuva-, rakennus- ja valokuvataiteen sekä muotoilun valtionpalkinnot

29.09.2009

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin luovutti elokuvataiteen, kuvataiteen, muotoilun, rakennustaiteen ja valokuvataiteen valtionpalkinnot tiistaina Helsingissä.

Valtion elokuvataidetoimikunnan myöntämän elokuvataiteen valtionpalkinnon sai elokuvaohjaaja Aleksi Mäkelä, valtion kuvataidetoimikunnan myöntämän kuvataiteen valtionpalkinnon sai IC-98-ryhmä  eli kuvataiteilijat Visa Suonpää ja Patrik Söderlund, valtion muotoilutoimikunnan myöntämän muotoilun valtionpalkinnon sai tekstiilitaiteilija Katri Haahti, valtion rakennustaidetoimikunnan myöntämän rakennustaiteen valtionpalkinnon sai arkkitehti Tuomo Siitonen ja valtion valokuvataidetoimikunnan myöntämän valokuvataiteen valtionpalkinnon sai valokuvataiteilija Pentti Sammallahti. Palkinnot ovat suuruudeltaan 15 000 euroa. 

Valtion elokuvataidetoimikunnan palkintoperustelut:

Rehellisesti voidaan sanoa, että Aleksi Mäkelä (s. 1969) on nykypolven suomalaisista elokuvaohjaajista tavoittanut elokuvillaan ylivoimaisesti eniten yleisöä, yhteensä yli kaksi miljoonaa katsojaa. Esikoinen Romanovin kivet valmistui 1993. Mäkelän elokuvia yhdistävät lajityypistä riippumatta miehinen näkökulma, reipas toiminta ja poikamainen huumori.

Häjyt elokuvan voidaan sanoa aloittaneen kotimaisen elokuvan uuden nousun 330 000 katsojallaan vuonna 1999. Huikea kotimainen elokuvamenestys Pahat pojat (2003) ylsi viidessä kuukaudessa ilmiömäisesti 615 000 katsojaan. Seuraavat Mäkelän ohjaukset Vares (2004) ja Matti (2006) olivat molemmat ensi-iltavuotensa katsojatilastoykkösiä. Kuluvan vuoden tammikuussa ensi-iltaan tullut Rööperi on Mäkelän yhdeksäs pitkä elokuva. Elokuva on ollut sekä arvostelu- että yleisömenestys. Useimmat Mäkelän ohjaamista elokuvista ovat myös olleet hänen alkuperäisideoitaan. Hänen kaltaistensa elokuvan ammattilaisten ansiosta kotimainen elokuva on saavuttanut vahvan asemansa.

Aleksi Mäkelä on poikkeuksellisen monitahoinen tekijä. Elokuvien lisäksi hän on ohjannut tv-sarjoja, mainoksia ja musiikkivideoita. Tv-sarjoissa genre on vaihdellut saippuasta draamaan. Muun muassa moneen otteeseen palkittu komediallinen draamasarja Muodollisesti pätevä (1998-2003) on pääosin Aleksi Mäkelän ohjaama.

Valtion kuvataidetoimikunnan palkintoperustelut:

Turkulaisen taiteilijaryhmän nimi IC viittaa ryhmän syntyvaiheisiin. Nimen alkuperä on Iconolast eli kuvien kieltäminen. Taitelijaryhmä syntyi vuonna 1998.

Kahden kuvataiteilijan, Visa Suonpään (s. 1968) ja Patrik Söderlundin (s. 1974) muodostama ryhmä IC-98 on poikkeus nykytaiteen kentällä: se ei pidä ääntä itsestään. Taiteen sisältö puhuu puolestaan. Ryhmä on edustanut Suomea monissa nykytaiteen kansainvälisissä näyttelyissä Suomessa ja ulkomailla. IC-98 julkaisee omaa kirjallista tuotantoaan verkkosivuillaan.

Visa Suonpää ja Patrik Söderlund yhdistävät työskentelyssään filosofisen ajattelun, tutkivan asenteen ja kuvataiteellisen ilmaisun. Taideteokset voivat olla yhtä hyvin  ilmaisjakelukirjoja kuin piirrosanimaatioita. Animaatiot avautuvat hitaasti ja synnyttävät katsojille erilaisia tilallisia aikakokemuksia. Ne kysyvät suoraan sekä  vihjaillen yhteiskunta- ja historiasuhteistamme.

Suonpään ja Söderlundin taiteessa on vahva arvolataus. Ryhmä ei ole toimintakyvytön, vaan tekee aktiivista vastarintaa. IC-98 on vastakulttuurin muoto, joka haastaa yleisön ottamaan asioista selvää ja toimimaan.

Valtion muotoilutoimikunnan palkintoperustelut:

Katri Haahti (s. 1957) kuuluu siihen vahvaan tekijäryhmään tekstiilitaiteilijoiden keskuudessa, joka on halunnut profiloitua myös kuvataiteen kentällä käyttäen kuitenkin taiteellisessa ilmaisussaan perinteisen tekstiilitaiteen menetelmiä, materiaaleja ja tekniikoita. Hyvänä esimerkkinä on Haahden äskettäin Designmuseossa suomalaisessa tekstiilitriennaalissa esittämä hieno teoskokonaisuus Jalot kivet, jossa yksiväriset, silkistä valmistetut teokset hohtavat lumoavina kuin timantit.

Katri Haahden taiteilijakuva on monipuolinen. Hän on tunnettu suomalaisen ryijyn uudistajana samoin kun innovatiivisista kirkkotekstiileistään ja taidetekstiileistään. Haahti har planerat otaliga kyrkliga textiler – allt från altartextiler till liturgiska klädesplagg – till mer än 10 olika kapell och kyrkor i Finland. Ett annat av hennes specialområden är formgivning av ryor, ett exempel är hennes stora rya Kärr som visades på Designmuseets utställning Ryan!. Både på kyrkotextilens och ryans område har Haahti verkat som en förnyare genom att på ett nytt sätt använda traditionella tekniker och material. Detta gäller också i hög grad hennes unika konsttextiler med experimentell karaktär.

Katri Haahden teoksista löytyy viittauksia menneisiin aikoihin, vanhoihin persialaisiin mattoihin, palatsien tekstiileihin ja tekstiilien omaan historiaan. Herkkiin taideteoksiinsa Haahti kehittää uusia tekniikoita. Teokset ovat läheltä korumaisen ornamentaalisia ja etäältä katsottuna muodostavat selkeitä yksinkertaisia muotoja.

Valtion rakennustaidetoimikunnan palkintoperustelut:

Tuomo Siitonen (s. 1946) on vaikuttanut ansiokkaasti suomalaisen arkkitehtuurin kentällä jo yli kolmekymmentä vuotta. Merkittävien toteutettujen kohteiden joukossa ovat Metalliliiton kurssikeskus Murikka 1970-luvulta, UKK-instituutti Tampereella 1980-luvulta sekä suurlähetystön laajennus Moskovassa ja Nokian tutkimuskeskus Ruoholahdessa 1990-luvulta. Siitosen arkkitehdin uralle mahtuu yli kaksikymmentä voittoa arkkitehtuurikilpailuissa. Hän on myös osallistunut tulevan arkkitehtipolven kasvattamiseen asuntoarkkitehtuurin professorina Teknillisessä korkeakoulussa.

Tuomo Siitosen viimeaikaiset työt osoittavat tinkimätöntä ammattitaitoa haasteellisissa sijaintipaikoissa ja ihailtavaa kykyä uusiutua. Alkon tehtaiden ja pääkonttorin peruskorjaus Oikeustaloksi oli mittava urakka, jossa vanhasta onnistuttiin loihtimaan uutta, menettämättä talon alkuperäistä henkeä. Salmisaaren hiilikasojen paikalle rakentuneet vakuutusyhtiö Varman punatiiliset toimistorakennukset ottavat vakuuttavasti paikkansa kaupunkikuvassa. Helsingin Leppäsuon korttelin suunnitelma avaa uusia näkökulmia suomalaiseen asuntoarkkitehtuuriin.

Tuomo Siitosen arkkitehtuurille on ominaista varma ja selkeä rakennusmassoittelu, jota yksinkertaiset materiaalivalinnat tukevat. Toiminnoiltaan haastavat rakennukset on ratkaistu loogisesti ja järkiperäisesti sekä istutettu ympäristöönsä herkällä paikantajulla. Yksityiskohtia ja sisustuksia myöten huolellisesti suunnitelluissa rakennuksissa puhuvat niin järki kuin tunne.

Valtion valokuvataidetoimikunnan palkintoperustelut:

Pentti Sammallahdessa (s. 1950) personoituu suomalaisen valokuvan vuosikymmeniä jatkunut voimakas kehitys. Tänä aikana suomalainen valokuvataide on edennyt kansallisen taidekentän marginaalista kansainväliseen menestykseen. Pentti Sammallahti on omalla taiteilijantyöllään ollut keskeinen vaikuttaja tässä muutoksessa.

Sammallahti on jatkanut klassisen valokuvataiteen perinnettä omaleimaisella ja tunnistettavalla tavalla, joka on vakiinnuttanut hänen paikkansa valokuvataiteen kansainvälisessä eturivissä.

Sammallahti tarkastelee tuotannossaan sivilisaation ja luonnon kohtaamista sekä sivilisaation luontoon kohdistamaa murentavaa vaikutusta. Taiteilija painottaa kaiken elävän yhteenkuuluvuutta ja tasa-arvoista suhdetta, jonka antama voima vapauttaa ihmisen vieraantuneisuudesta ja kosmisesta yksinäisyydestä. Eläimet ovat Sammallahdelle ”vähempiä veljiä”, joista ihmiset ovat vastuussa.

Sammallahti on ollut aina uskollinen ja johdonmukainen omalle taiteilijalaadulleen, sille valokuvataiteen perimmäiselle valtavirralle, jota hän edustaa: ”Valokuvan objektiivisuus on hienoa, vaikka se olisi näennäistä. Saat olla tekemisissä todellisuuden kanssa, joka ei aina vastaa toiveitasi ja odotuksiasi. Saat olla tekemisissä sattuman kanssa.”

Lisätietoja:

  • elokuvataide: taidesihteeri Mari Karikoski, taiteen keskustoimikunta, puh. (09) 1607 7064
  • kuvataide: taidesihteeri Ansa Aarnio, taiteen keskustoimikunta, puh. (09) 1607 7945
  • muotoilu, rakennustaide: taidesihteeri Kirsi Väkiparta, taiteen keskustoimikunta, puh. (09) 1607 7027
  • valokuvataide: taidesihteeri Seppo Kauhanen, taiteen keskustoimikunta, puh.(09) 1607 7378