Lapsenpäivä-palkinto Satakunnan Elävän Kuvan keskukselle

14.12.2011

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki jakoi tämänvuotiset Lapsenpäivä-palkinnot ja lastenkulttuurin valtionpalkinnot. Lapsenpäivä-palkinnoista toinen tuli Satakuntaan. Lapsenpäivä-palkinnon saivat Satakunnan Elävän Kuvan Keskus, Sekk ry Porista ja Saarijärvellä toimiva Art Hysteria -taiteilijayhdistys. Kumpikin palkituista saa 8 400 euroa. Lue perustelut ja palkintoa esittäneen Satakunnan taidetoimikunnan esitys palkinnon saamiseksi.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki jakoi tämänvuotiset Lapsenpäivä-palkinnot ja lastenkulttuurin valtionpalkinnot. Lapsenpäivä-palkinnoista toinen tuli Satakuntaan.

Lapsenpäivä-palkinnon saivat  Satakunnan Elävän Kuvan Keskus, Sekk ry Porista ja Saarijärvellä toimiva Art Hysteria -taiteilijayhdistys. Kumpikin palkituista saa 8 400 euroa.

Lue perustelut ja palkintoa esittäneen Satakunnan taidetoimikunnan esitys palkinnon saamiseksi.  

 

Lapsenpäivä-palkinto myönnetään yhteisölle, joka on tehnyt merkittävää työtä lasten taideharrastuksen tai -kasvatuksen edistämiseksi. Palkinnon myöntää kulttuuri- ja urheiluministeri ja se jaetaan lähellä Lapsen oikeuksien päivää.

Satakunnan Elävän Kuvan Keskus SEKK ry on tehnyt pitkään ammattimaista työtä lasten oikeuksien toteuttamiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Isona ajankohtaisena hankkeena Satakunnan Elävän Kuvan Keskuksella on vuosina 2009-2011 ollut Tunnemyrsky-hanke, jonka vastuutaiteilijana toimii teatteritaiteen maisteri Jari Forsman. Hankkeeseen osallistuu vuosittain kymmeniä alle 23-vuotiaita nuoria. Toiminta on tapahtunut pääasiassa lastensuojelulaitoksissa. Toimintaa on kohdistettu myös erilaisissa kuntouttavissa työtoiminnoissa oleville nuorille, työvoimatoimiston asiakkaille sekä peruskoulujen JOPO-luokkalaisille.

Toiminta luo mahdollisuuksia monipuoliseen ilmaisuun lyhytelokuvien valmistuksen avulla. Hankkeen aikana on valmistunut kymmeniä elokuvia, joiden aiheet on pyritty löytämään nuorten omista kokemuksista. Elokuvien tekeminen tarjoaa nuorille laajemman näkökulman omasta paikasta yhteiskunnassa. Toiminta kehittää yhteistyötaitoja, antaa onnistumisen riemua ja lisää itseluottamusta.

 

Satakunnan taidetoimikunta esitti SEKK ry:tä Lapsenpäivä.-palkinnon saajaksi seuraavin perusteluin:

 

Satakunnan taidetoimikunta on pitkään seurannut ehdokkaan toimintaa, myös tukenut sitä ja ollut SEKK:n kanssa mukana useanlaisissa yhteishankkeissa tai muissa monien tahojen kumppanuushankkeissa. Satakunnan taidetoimikunta toteaa, että  SEKK ry on tehnyt pitkään ammattimaisella otteella juuri sitä työtä, joka on Lapsenpäivä-palkinnon kriteeristönä: lasten oikeudet, eriarvoisuuden vähentäminen, erityisryhmien huomioon ottaminen, elokuvan tekemiseen ja samalla aivan keskeisellä tavalla elämänsä kanssa vaikeuksissa olevien lasten elämänlaadun parantamiseen ja sosiaalistamiseen tähtäävä professionaali toiminta. SEKK ry:ssä on tehty vuosia sitä keskeytymätöntä työtä, jolle yhdeksi kivijalaksi on viime aikoina muovautunut kerhon paikallisiin tarpeisiin räätälöimä Myrsky-hanke.   

     

Isona ajankohtaisena hankkeena SEKK:llä on ollut Tunnemyrsky-hanke, jonka rahoitus on tullut Suomen Kulttuurirahastolta. Vastuutaiteilijana on TeM Jari Forsman. Toiminta on johdonmukainen jatko SEKK ry:n lasten- ja mediakasvatustoiminnalle.

 

Osallistujina hankkeessa on ollut kymmeniä alle 23-vuotiaita nuoria vuodessa. Toiminta on tapahtunut pääasiassa lastensuojelulaitoksissa, mutta toimintaa on kohdistettu myös erilaisissa kuntouttavissa työtoiminnoissa oleviin nuoriin, nuoriin työvoimatoimiston asiakkaisiin ja myös peruskoulujen yläasteen jopo-luokkalaisille. Joissakin tapauksissa eri tahojen nuoret ovat toimineet myös yhdessä.

 

Toiminnan periaatteena on luoda mahdollisuuksia monipuoliseen ilmaisuun lyhytelokuvien valmistuksen avulla. Lyhytelokuvan tekoprosessissa kehitetään luovan ajattelun ja itsetunnon kohotuksen lisäksi yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Prosessi on jokaisessa teoksessa tärkeämpi kuin lopputulos. Tarkoitus on, että ongelmatilanteessa elävä nuori saa laajemman näkökulman omaan paikkaansa yhteiskunnassa ja voi prosessoida tilannettaan sen kautta ja myös näkemään itsensä muiden edessä.

 

Hankkeen vetäjät ovat nähneet toistuvasti, kuinka yhteisötaiteellisella toiminnalla todella on voimauttava vaikutus. Konkreettisesti se ilmenee yhteistyötaitojen kehittymisenä, sovittujen sääntöjen noudattamisen hyväksymisenä, onnistumisen riemuna ja oman vajavaisuuden hyväksymisen oppimisena.  Nuorten varmuus ja itseluottamus ovat kasvaneet.

 

Lyhytelokuvaprosessissa valmisteluvaihe sisältää monia hetkiä, joissa nuori joutuu tekemisiin nykyisen elämäntilanteensa ja menneisyytensä kanssa. Aiheet lyhytelokuviin pyritäänkin juuri löytämään nuorten omista kokemuksista. Kuvaustilanne pyritään rakentamaan siten, että nuoret joutuvat keskittymään omiin tehtäviinsä mahdollisimman intensiivisesti.

 

Lastensuojelulaitosten päättävissä elimissä on nähtävästi tapahtunut muutosta ajattelussa kulttuurimyönteisyyden kasvamisena. Jokaisessa toimipisteessä, jossa hanke on vieraillut, on henkilökunta havainnut nuorten ilmaisutaitojen kasvaneen ja toiminnan synnyttäneen myös uutta ajattelua kasvatustyöhön.

 

SEKK ry on tarjonnut Myrsky-rahoituksen ansiosta hankkeen yli 20 nuorelle kesätyö- tai työharjoittelumahdollisuuden. Harjoittelujakson aikana useat nuoret ovat joutuneet tekemisiin arkirutiinien kanssa ehkä ensimmäistä kertaa elämänsä aikana. Joillekin on jopa ostettu herätyskello, jotta töihin tultaisiin ajoissa. Moni niistä, joilta koulunkäynti tai työssäolo muualla ei ole sujunut odotetusti, on saavuttanut kyvyn osallistua yhteisten päämäärien toteutukseen monenlaisissa teoksissa. Esimerkkinä voisi mainita erään työvoimapoliittisen kurssin nuorten ja kehitysvammaisten aikuisten yhteisen poliittisen satiirin valmistaminen kevään eduskuntavaalien aikaan.

 

Moni nuori voi suhtautua työskentelyyn aluksi hyvin kielteisesti. Pelko uutta kohtaan on aiheuttanut voimakkaan vastustuksen ja ulkopuolelta tuleviin työskentelyn ohjaajiin on suhtauduttu samoin kuin sosiaalityöntekijöihin, joiden pyrkimykset ongelmissa olevat nuoret katsovat olevan ristiriidassa heidän omien pyrkimystensä kanssa. Jossakin vaiheessa tapahtuu kuitenkin käänne, jolloin nuori huomaakin työskentelyn mielekkääksi. Sitoutuminen yhteisten päämäärien eteen tulee huomaamattomasti ja syntyy halu onnistua, kunnianhimo. Monilla ensi kertaa elämässään.

 

Sitoutumiskykyä ja kärsivällisyyttä lyhytelokuvan valmistusprosessissa koetellaan moneen otteeseen, sillä ensimmäisistä hapuilevista käsikirjoitusluonnoksista on matkaa valmiiseen tuotokseen. Matkalla tulee eteen monenlaisia vaikeuksia. SEKKissä ei pyritä antamaan nuorille liian ruusuista kuvaa taidealasta, mutta jo kaksi nuorta on löytänyt hankkeen innoittamina media-alan opiskeluista uuden suunnan elämälleen.

 

Tunnemyrsky-hankkeen aikana on valmistunut kymmeniä lyhytelokuvia, joiden muoto ja tarinat ovat hyvin vaihtelevia. Laitostaustaisilla nuorilla yksi aihe on yli muiden. Lastensuojelulaitoksesta karkaamiseen liittyviä lyhytelokuvia on valmistettu hankkeen aikana neljä. Jotkut ovat jättäneet laitoksista karkaamisen suunnittelunkin käsiteltyään aihepiiriä draaman keinoin.

 

Tähän mennessä Tunnemyrsky-hankkeeseen osallistuneet tahot

 

Lehmuskolo, Kotikoulu, Noormarkku

Lehmuskolo, Jukola, Noormarkku

Lehmuskolo, Kontiorinne, Siikainen

Lehmuskolo, Toukola, Pori

lehmuskolo, Metsämaa, Pori

Ravanikoti; Ulvila

Viikarikoti; Pori

Winnova, Ammattistartti, Pori

Lausteen perhekuntoutuskeskus, Turku

Pohjola- koti, Muhos

Teatteri- satama, Joensuu

Satakunnan ELY-keskus, Pori

Jelperi-koti, Harjavalta

Lämmin syli, Huittinen

Liite:   Lastensuojelulaitoksen ohjaajan lausunto

 

Myrsky-hankkeen aikana nuorisokodin ohjaajana näin nuorissa jotain uutta ja erilaista, erilaisesta näkökulmasta. Mielestäni nuori joutui tavalla tai toisella hankkeen myötä omaan henkilökohtaiseen prosessiin. Uskon, että osa projektissa mukana olleista nuorista joutuikin omassa elämässään sellaiseen prosessiin, joka nosti pintaan juuri kulloisenkin nuoren kohdalla keskeisimmän ydinkysymyksen omasta itsestä ja elämästä.

Projekti on ollut varmasti haasteellinen hankkeen vetäjälle juuri tämän vuoksi. Onkin yllättäen saattanut löytää itsensä setvimästä jonkun nuoren elämän ydinongelmaa. Taiteen tekeminen kulkee niin lähellä omaa itseä ja sisintä, että tällainen on jopa odotettavaa, mutta yllättää varmasti mukana olijat.

Tultiin tekemään taidetta, mutta yllättäen oman elämän kipeydet nousevat esille ja näkyviin. Tämä on varmasti myös syy siihen, miksi filmit ovat niin koskettavia, lähelle pääseminen ja päästäminen.

Poikkeuksetta filmin näkeminen on ollut liikuttava kokemus. Ajattelen, että merkitykselliseksi muuttuikin kaikki se, mikä jäi sanomatta ja tuli silti näkyväksi.

Nuorelle se, että arjessa elävät aikuiset näkevät tuotoksen, on varmasti iso asia. Jo se, kuinka nuori on nähnyt aikuisten liikuttuvan omasta tuotoksestaan, on varmasti merkittävää, kun näkee oman tekemisensä nostattavan tunteita. Tunne siitä, että tulee nähdyksi jonkin sellaisen kautta, mihin on laittanut itsensä. Kokemuksen täytyy olla sellainen, jollaista ei unohda ja jonka jälkeen ei ole sama ihminen.

Sellaiset hetket ovat äärettömän arvokkaita jokaisen ihmisen elämässä, kun omat tunteet tulevat näkyviksi, käsin kosketeltaviksi..

Hoito- ja kasvatustyön ohjaajan näkökulmasta ajattelen, että Myrsky-projekti on ollut matka, joka myrskyn lailla nosti nuoren tunteet pintaan niitä riepotellen. Oli hämmennystä ja arkuutta, ei tiennyt miltä kaikki tuntuu, kun myrsky on asettunut. Mutta myös iloa ja kutkuttavaa tunnetta, sitä jännitystä, mitä niin moni laitoksessa asuva nuori on hakenut rikoksista, aggressiivisuudesta, negatiivisista asioista. Tällä keralla jännityksen tunne nousikin omasta positiivisesta tekemisestä siitä tunteesta, että minä osaan ja pystyn. Saan huomiota ja tulen juhlituksi jostain sellaisesta, mitä olen itse yhdessä toisten kanssa luonut hyvässä tarkoituksessa.
 
Suuret kiitokset SEKK ry:n porukalle ja erityisesti hankevetäjä Jari Forsmanille kaikesta siitä työstä, jota olette tehneet ja tulette tekemään nuorten hyväksi.


Karoliina Hallenberg

Hoito- ja kasvatustyön, ohjaaja, Viikari-koti

 
Porissa 30.9.2011


Riikka Turtiainen                                                               Risto Ojanen

puheenjohtaja                                                                   pääsihteeri

Satakunnan taidetoimikunta                                             Satakunnan taidetoimikunta