Taustakuva

Egentliga Finland

© Eero Saarela
Senast ändrad: 29.08.2016

Rakenteita ratkomassa -hankkeen keskeiset tulokset

Ikäihmisen toimintakyvyn ja toimijuuden vahvistaminen on yksi keskeisistä kulttuurisen seniori- ja vanhustyön tuloksista. Kaikki taiteenalat soveltuvat työskentelyyn ikäihmisten kanssa. Taidetta ei kannata tuotteistaa liikaa, sillä taidetoiminta edellyttää tapauskohtaista räätälöintiä ja improvisaatiokykyä. Myös taiteen ammattilaisten työhyvinvointi ja työnohjaus on otettava huomioon toimittaessa taiteelle uusissa toimintaympäristöissä.

Suurin osa kulttuurisen vanhustyön aloitteista on ollut lähtöisin taide-, kulttuuri- ja koulutussektorilta ja suuntautunut laitoksiin. Toiminta pitää ulottaa myös ennaltaehkäisevään seniorityöhön, sillä tulevaisuudessa ikääntyneet hoidetaan ensisijaisesti omassa kodissaan. Hankkeissa on käynnistetty yhteistyö kunnallisten kulttuuri- ja vanhuspalveluiden sekä taiteilijoiden välillä, mutta taiteilijoiden työ toteutuu edelleen pitkälti hanke- ja apurahoituksella.

Muutamissa kaupungeissa kuten Helsingissä, Tampereella ja Kuopiossa on saatu aikaan rakenteellisia ja asenteellisia muutoksia, jotka mahdollistavat taiteilijan pitkäkestoisemman työskentelyn ikäihmisten kanssa. Yleisesti ottaen kuntarakenteissa ei ole vielä selkää paikkaa kulttuurisen vanhustyön rahoitukselle tai toiminnan järjestämiselle.

Toimintamallit ovat juurtuneet parhaiten pitkäjänteisen yhteistyön kautta. Kaupungeissa toimii poikkihallinnollisia työryhmiä, jotka toteuttavat yhdessä ikääntyneiden kulttuuripalveluita. Muutoksia on saatu aikaan vaikuttamalla taide-, kulttuuri-, sosiaali- ja terveysalan rajapinnoilla toimivien henkilöiden toimenkuviin ja kustannusten jakamiseen. Juurtumiseen on tarvittu usein vähintään viiden vuoden työ. 

Kunnat varaavat budjeteissaan niukasti varoja taidetoimintaan van­hustyössä. Poikkeuksena ovat valtionperintörahat, jotka ovat mm. Tampereella merkittävä toiminnan rahoittaja. Kulttuurisen vanhustyön perusrahoitus ei ole juuri lisääntynyt, vaikka hankkeet ovat tuoneet lisää taidetta ja kulttuuria hoitoyksiköihin. Suurimmassa osassa Suomea ei tehdä vakiintunutta yhteistyötä vanhustyössä ammattitaitelijoiden kanssa siinä määrin, että sillä olisi merkittävää vaikutusta ikäihmisten hyvinvointiin, taiteen saavutettavuuteen tai taiteilijan toimeentuloon.

Kulttuurin hyvinvointityö perustuu vielä yksittäisten henkilöiden aktiivisuuteen ja verkostoihin, jotka ovat vahvistuneet hankeyhteistyön myötä. Hankkeet ovat keskittyneet samoihin hoitoyksiköihin, joissa samat tai eri taiteilijat työskentelevät hankkeiden kautta. Usein toiminnan jatkuvuus tarkoittaakin samojen henkilöiden yhteistyötä ja osaamisen kasvua. Yleensä toiminnan vaikutuksia tai jatkuvuutta ei seurata lainkaan hankkeen tai kokeilujakson päätyttyä.

Alueelliset erot toiminnan aktiivisuudessa ja sen toteuttajissa ovat huomattavia. Taiteilijoiden toiminta keskittyy suuriin kaupunkeihin, joissa myös taidelaitokset ovat alkaneet tarjota kulttuuripalveluita ikäihmisille. Viidessä kaupungissa työskentelee päätoiminen ikäihmisten kulttuurikoordinaattori.

Taiteilijoiden palveluita ei käytetä vanhustyön yksiköissä, ellei siellä ole kulttuurisesti myönteistä asennetta. Tällaisissa kulttuurisesti myönteisissä yksiköissä on ymmärretty, että vanhustyössä tarvitaan muutakin kuin hoidollista osaamista. Esimiehillä on keskeinen asema taidetoiminnan mahdollistamisessa. Heidän tukemanaan henkilökunnan kulttuuriosaaminen ja uskallus taidelähtöisten menetelmien käyttöön on lisääntynyt. Taidetoiminta on lisännyt myös hoitohenkilökunnan työhön motivoitumista.

Senast ändrad: 05.12.2014

Kontakt

Åbos byrå
Slottsgatan 24
20100  Åbo
Karta

tfn 0295 330 700
asiakaspalvelu@taike.fi
Sök personer