Outsider-taiteen edistäminen

Projekti edistää outsider-taiteilijoiden toimintamahdollisuuksia ja vahvistaa toiminnan rakenteita. Outsider-taiteen muotoja Suomessa ovat erityistaide, ITE-taide sekä mielenterveyskuntoutujien taide.

Projekti nostaa esiin outsider-taiteilijoita ja parantaa heidän näkyvyyttään niin taiteen kentällä kuin omassa lähiympäristössään. Erityistä tukea tarvitsevilla ihmisillä tulee olla eri puolella Suomea tasavertaiset mahdollisuudet tehdä taidetta ammattimaisesti. Outsider-taiteen ja -taiteilijoiden asemaa vahvistetaan yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa.

Outsider Art Festival 19.-22.8.2021 osana Helsingin juhlaviikkoja.

Outsider Art Festivaali valtaa Helsingin ja kutsuu kaikki mukaan juhlimaan kulttuurista yhdenvertaisuutta! OAF antaa äänen outsider-taiteen tekijöille esittämällä valloittavan kattauksen musiikkia, kuvataidetta, esittävää taidetta, elokuvia ja elämäntarinoita. OAF on Helsingin Juhlaviikkojen ystäväfestivaali.

 

Outsider-taiteen toimialakartoitus

Maaseudun Sivistysliitto, Kettuki ry ja Taike toteuttivat keväällä 2021 yhteistyössä Outsider-taiteen, ITE-taiteen sekä erityistaidetoiminnan toimialakartoituksen. Tarkoituksena oli selvittää, kuinka kentän toimijat näkevät toimialan nyt ja kuinka sitä heidän mielestään tulisi kehittää. Erityisesti taiteilijoiden ääni ja toiveet haluttiin nostaa keskiöön.

Pääpaino toimialakartoituksessa oli ITE-taiteilijoille sekä erityistä tukea tarvitseville taiteilijoille suunnatuissa taiteilijakyselyissä. Myös suomalaisen taidekentän organisaatioiden sekä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden ajatuksia selvitettiin kyselyiden kautta.

Kaikkiaan kartoituksen kyselyyn osallistui yli 120 vastaajaa. Kyselyihin vastanneiden kesken järjestettiin kaksi pyöreän pöydän keskustelua, joissa etsittiin konkreettisia jatkotoimenpiteitä esiin nousseiden haasteiden ratkaisemiseksi.

Tutustu toimialakartoitukseen tämän linkin kautta

Eri taiteilijaryhmien tarpeet samanlaisia

ITE-taiteen, outsider-taiteen sekä erityistaidetoiminnan kenttä koostuu keskenään erilaisista taiteilijaryhmistä, joiden tarpeet ovat kuitenkin samanlaisia. Molemmista taiteilijakyselyistä nousi vahvasti esiin taiteilijoiden vähäiset resurssit sekä taiteen myyntiin liittyvät haasteet. Muita teemoja joihin taiteilijat toivovat tukea olivat viestintä, apurahahakemusten teko ja verkostojen vahvistaminen niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Taiteilijat haluavat työnsä olevan yleisölle nähtävillä, mutta näyttelyiden tai tapahtumien järjestämiseen itse ei ole resursseja.

Kyselyyn vastanneet ITE-taiteilijat olivat jakautuneet tasaisesti ympäri Suomea. Erityistä tukea tarvitsevat taiteilijat olivat keskittyneet etenkin Uudellemaalle ja Päijät-Hämeeseen. Huomionarvoista oli erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden koulutustaso, sillä peräti 71% vastanneista oli saanut ammatillisen koulutuksen. Valtaosa näistä vastanneista työskentelee Etelä-Suomen alueella toimivissa, erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden taidestudioissa tai -ateljeissa.

Toimenpide-ehdotukset

Kyselyn vastaajien kesken järjestetyissä kahdessa pyöreän pöydän keskustelussa käytiin läpi kyselyissä esiin nousseita havaintoja ja haasteita. Keskustelujen pohjalta koottiin yhteen viisi toimenpide-ehdotusta

1. Apurahakäytäntöjen yhdenvertaisuuden edistäminen

Tällä hetkellä taiteen apurahajärjestelmien käytännöt eivät tue ITE-taiteilijoiden ja erityistä tukea tarvitsevat taiteilijoiden yhdenvertaisuutta taiteen kentällä. Esimerkiksi Taiken vertaisarviointi jättää itseoppineet ja erityistä tukea tarvitsevat hakijat säännönmukaisesti apurahojen ulkopuolelle. Taikessa etenkin alueellisten taidetoimikuntien toimintaperiaatteisiin voisi sopia yleiskulttuurisempi näkökulma, joka sallisi myös itseoppineiden taiteilijoiden tukemisen. Apurahojen yhdenvertaisuutta voidaan edistää myös yksityisten tukisäätiöiden temaattisilla apurahahauilla.

2. Taiteen monimuotoisuuden näkyville saaminen

ITE-taiteilijoilla ja erityistä tukea tarvitsevilla taiteilijoilla tulee olla mahdollisuus päästä esille yhdenvertaisesti muiden taiteilijoiden kanssa. Yhteistyötä taidemuseoiden ja aluevastuumuseoiden näyttely- ja kokoelmatoiminnan kanssa tulee kehittää.

3. Oikeus taidetyöhön koko Suomen alueella

Erityistä tukea tarvitsevilla taiteilijoilla tulee olla asuinpaikasta riippumatta yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastaa tai tehdä taidetta ammattimaisesti. Tällä hetkellä valtaosa taidestudioista toimii etelän suuremmissa kaupungeissa. Länsi- ja Pohjois-Suomesta ei taidestudioita löydy. Vammaispalvelulakiin kirjatun henkilökohtaisen palvelutarvesuunnitelman käytäntöihin on saatava mahdollisuus taidetyön tarpeen tunnistamiseen ja siihen pohjautuvan palvelun järjestämiseen.

4. Suojelu ja tallennus

Outsider-taiteilijat tulee kokonaisuudessaan käsittää osana nykytaiteen laajaa kenttää. Itseoppineiden tekijöiden luomat taideympäristöt voidaan nähdä julkisena taiteena, joilla tulee olla mahdollisuus päästä Museoviraston suojelukohteiksi ja osaksi suojeltavaa kulttuuriperintöä. Yhteistyötä taidemuseoiden, aluevastuumuseoiden ja kuraattorien kanssa tulee vahvistaa sekä näyttely- että kokoelmatoiminnassa. Museoiden ja arkistojen asiantuntijuutta voidaan hyödyntää myös taideympäristöjen ja -kokoelmien säilytys- ja suojelutyössä. Kunnat ja kaupungit voivat hyödyntää ITE-taideympäristöjä sekä kulttuuri- että matkailukohteina.

5. Tutkimus

Outsider - taiteen tutkimusta ja oppilaitosyhteistyötä tulee lisätä ruohonjuuritasolta akateemiseen tutkimukseen. Tutkimustoiminnalla voidaan selkeyttää ja kehittää myös taiteenalaan liittyviä käsitteitä, määritelmiä ja rajapintoja. Esimerkiksi erityistä tukea tarvitsevat taiteilijat ja studiot tarvitsevat osaavia kirjoittajia näyttelytekstien laatimiseen sekä taiteilijoiden työskentelyn dokumentoimiseen.

Vastuuhenkilö: Esa Vienamo

Projektin ajankohta: 01.04.2019 - 31.12.2023

Takaisin

Yhteystiedot

Taiteen edistämiskeskus
Hakaniemenranta 6, PL 1001
00531  Helsinki
Kartta

puh. 0295 330 700
asiakaspalvelu@taike.fi
Chat-asiakaspalvelu

Henkilöhaku