Naiset hakevat innokkaammin taiteilija-apurahoja – miehet saavat useammin myönteisen päätöksen

Taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien vuosittain jakamat valtion taiteilija-apurahat ovat merkittävin yksittäisten taiteilijoiden työskentelyn tukemiseen kohdistettu valtion taidepoliittisen tuen muoto. Vuonna 2010 taiteilija-apurahoja maksettiin yhteensä noin kymmenen miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 2,6 prosenttia valtion taide- ja kulttuuribudjetista.

Valtion taiteilija-apurahajärjestelmän toimivuudesta ja koetusta vaikuttavuudesta juuri valmistunut tutkija Tomi Mertasen tekemä selvitys osoittaa, että apurahalainsäädännössä asetetut jakokriteerit iän, sukupuolen tai asuinpaikan suhteen toteutuvat lainsäätäjän tarkoittamalla tavalla. Noin 80 prosenttia valtion taiteilija-apurahaa vuosina 2006–2010 nauttineista taiteilijoista piti järjestelmää toimivana. Suurimmaksi yksittäiseksi parannuskohteeksi taiteilijat näkivät apurahojen myöntöpäätösten sekä niiden perusteiden läpinäkyvyyden lisäämisen. Vastaavasti vain noin joka kymmenes apurahan saaja katsoi apurahasta aiheutuneen käytännön ongelmia. Suurimpana yksittäisenä ongelmaryhmänä mainittiin apurahan ja toimeentuloturvan yhteensopimattomuus.

Tuoreen tutkimuksen tulokset ovat hyvin yhteneviä Taiteen keskustoimikunnan vuonna 2006 julkaiseman, vuosia 2002–2005 käsittelevän, vastaavan selvityksen kanssa. Tämä osoittaa vallitsevan apurahajärjestelmän pysyneen stabiilina koko 2000-luvun ajan. Taidetoimikuntalaitos on kuitenkin vuosien saatossa kyennyt muuttumaan sikäli, että tukea saavia taiteenaloja on tullut koko ajan vähitellen lisää. Siten taidetoimikuntalaitos on pystynyt kohtuullisen hyvin vastaamaan ajan haasteisiin.

Taiteilija-apurahojen keskeisimmiksi vaikutuksiksi koettiin kaikilla taiteenaloilla apurahan merkitys toimeentulon turvaajana, apurahan kannustava vaikutus sekä apurahan tarjoama mahdollisuus käyttää enemmän aikaa taiteelliseen työskentelyyn. Tätä mieltä oli noin yhdeksän kymmenestä apurahan saajasta. Huomionarvoista on, että nyt saadut tulokset ovat miltei identtisiä vuonna 2006 julkaistun selvityksen kanssa. Apuraha näyttää olevan erityisen merkittävä tulonlähde nuorille naistaiteilijoille, sillä vuonna 1970 tai sen jälkeen syntyneistä naisista peräti 98 prosenttia katsoi apurahan turvanneen heidän toimeentulonsa. Sen sijaan esimerkiksi julkisuutta apurahan ansiosta koki saaneensa vain viidennes kaikista apurahataiteilijoista. Taiteilijat myös arvostavat oman taiteenkentän myöntämää apurahaa suuresti, ja sitä pidetään merkkinä oman taiteellisen toiminnan korkeasta tasosta ja siten huomattavana tunnustuksena.

Noin 40 prosenttia apurahan saaneista taiteilijoista oli suunnitellut rahoittavansa taiteellisen työnsä yksinomaan valtion taiteilija-apurahalla. Vastaavasti noin 60 prosenttia raportoi suunnitelleensa toiminnalleen taiteilija-apurahan ohella myös muuta rahoitusta. Miehistä ja naisista suunnilleen yhtä moni ilmoitti suunnitelleensa toiminnalleen apurahan lisäksi myös muuta rahoitusta.

Apurahojen merkitys ja vaikuttavuus eri taiteenaloilla on hyvin erilainen. Näyttämötaiteilijoille, sirkustaiteilijoille sekä arvostelijoille myönnetään selvästi muita taiteenaloja enemmän vuoden mittaisia tai sitä lyhyempiä apurahoja. Sen sijaan kuvataiteessa, kirjallisuudessa, elokuva- ja valokuvataiteissa sekä taideteollisuudessa kyseinen suhdeluku on muita taiteenaloja selvästi alhaisempi. Vastaavasti kirjailijat sekä kuvataiteilijat saavat muita aloja enemmän viisivuotisia apurahoja.

Sukupuolella näyttäisi olevan merkitystä apurahakauden kokonaiskestoon, joskin vain osittain. Miesten apurahakausi on naisia pidempi arvostelijoilla, elokuvataiteessa, kirjallisuudessa, näyttämötaiteessa, rakennustaiteessa, sirkustaiteessa, säveltaiteessa, tanssitaiteessa sekä valokuvataiteessa. Naiset puolestaan ovat miehiä kauemmin apurahalla kuvataiteessa, mediataiteessa sekä taideteollisuudessa. Suurin selittävä tekijä on se, että naiset hakevat kaikilla aloilla miehiä selvästi useammin lyhyitä apurahoja, samalla kun miehet anovat selvästi naisia enemmän pitkiä taiteilija-apurahoja. Esimerkiksi säveltaiteessa miehet hakivat naisia kolme kertaa enemmän viisivuotisia apurahoja, naiset puolestaan kolme kertaa miehiä enemmän puolivuotisia apurahoja. Kaikkien alojen yhteinen apurahakauden pituus on miehillä keskimäärin paria kuukautta naisia pidempi. Tilanne on tasoittunut huomattavasti, sillä vuoden 2006 selvityksessä miesten apurahakausi oli kaikilla taiteenaloilla naisten apurahakautta pidempi.

Taiteilija-apurahojen hakijoiden osalta huomio kiinnittyy siihen, että vaikka naiset hakivat joka vuosi vuosien 2005–2009 aikana miehiä useammin apurahoja, saivat he niitä joka vuosi miehiä vähemmän. Koko tutkimusajanjaksolla miehet saivat 53 ja naiset 47 prosenttia kaikista myönnetyistä valtion taiteilija-apurahoista; hakijoista miehiä oli 49 prosenttia ja naisia 51 prosenttia. Iällä ei sen sijaan näytä olevan merkitystä apurahan saannin kannalta, sillä vain hakijoiden vanhin ikäluokka, vuonna 1949 tai sitä aiemmin syntyneet, saivat hakijamääriin suhteutettuna muita harvemmin myönteisen päätöksen.

Selvityksessä käytetty aineisto on peräisin Taiteen keskustoimikunnan ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteisestä apurahansaajia koskevasta rekisteristä sekä valtion taiteilija-apurahaa vuosina 2006–2010 nauttineiden taiteilijoiden apurahakautensa päättymishetkellä täyttämästä kyselystä, johon vastasi 1180 taiteilijaa. Kyselyyn vastasi 94 prosenttia apurahan saajista.

Tomi Mertanen: Taiteilija-apurahajärjestelmän toimivuus ja koettu vaikuttavuus. Selvitys valtion taiteilija-apurahan saajista 2006–2010. (English Summary) Työpapereita - Working Papers no. 50. Taiteen keskustoimikunta. Helsinki 2012. ISSN 1788-5318. ISBN 978-952-5253-83-2.

Julkaisua voi tilata maksutta osoitteesta:
Taiteen keskustoimikunta, julkaisutilaukset, PL 293, 00171 Helsinki, puh. (09) 1607 7066, tkt-kirjasto@minedu.fi. Yli kymmenen kappaleen tilauksista laskutetaan toimituskulut.

Lisätietoja:

Tutkija Tomi Mertanen, p. (09) 160 77061, tomi.mertanen@minedu.fi (30.6.2012 asti)
Tutkimusyksikön päällikkö Paula Karhunen, p. (09) 1607 7202, paula.karhunen@minedu.fi

Puhelinnumerot 7.5. alkaen
Tomi Mertanen 029 533 0716
Paula Karhunen 029 533 0705
tilaukset 029 533 0713