Sävel- ja kuvataiteilijoille puolet valtion taiteilijaeläkkeistä

Säveltaiteilijat ja kuvataiteilijat saavat eniten valtion ylimääräisiä taiteilijaeläkkeitä. Erityisesti kuvataiteilijoiden eläkehakemusten määrä on kasvanut 2000-luvulla voimakkaasti, mutta heidän suhteellinen osuutensa eläkkeen saajista on silti hieman laskenut. Säveltaiteen hakijoista vain joka neljäs ja kuvataiteen hakijoista joka kolmas sai eläkkeen. Arvostelijat ja tanssitaiteilijat sen sijaan menestyvät hakijoina paremmin: lähes puolet näiden alojen hakijoista sai taiteilijaeläkkeen 2000-luvulla.

Ylimääräinen taiteilijaeläke on myönnetty vuosina 2000–2011 yhteensä 546 taiteilijalle. Miehiä heistä oli 60 prosenttia ja naisia 40 prosenttia. Saajista yhdeksän kymmenestä oli suomenkielisiä. Pääkaupunkiseudulla heistä asui hieman yli puolet, vaikka eläkehakemuksia jätetään pääkaupunkiseudulta selvästi muuta maata vähemmän.

Eri taiteenalojen suhteelliset osuudet opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämistä valtion taiteilijaeläkkeistä ovat vaihdelleet vuosien mittaan vain vähän. Aina 1980-luvun alusta lähtien säveltaide, näyttämötaide ja kuvataide ovat olleet kolme eniten eläkkeitä saanutta alaa. Kirjailijoille myönnettiin suhteellisesti paljon eläkkeitä vielä 1970-luvulla, mutta sen jälkeen osuus on laskenut huomattavasti. Eniten suhteellista osuuttaan eläkkeiden saajista ovat vuosina 2000–2011 lisänneet elokuvataiteen, tanssitaiteen sekä näyttämötaiteen edustajat. Silti säveltaiteilijoille ja kuvataiteilijoille on myönnetty yhteensä lähes puolet kaikista taiteilijaeläkkeistä kuluvan vuosituhannen aikana.

Taiteen keskustoimikunnan tutkija Tomi Mertasen laatima ensimmäinen valtion taiteilijaeläkkeistä tehty selvitys osoittaa eläkkeen hakijoiden lukumäärän kasvaneen tasaisesti vuosittain 1970-luvun alusta lähtien. Kuluvan vuosituhannen aikana valtion ylimääräistä taiteilijaeläkettä on hakenut noin 1 800 taiteilijaa. Hakijoiden lukumäärä on kasvanut miltei poikkeuksetta vuosittain 2000-luvulla. Vuoteen 2000 verrattuna hakijoita oli vuonna 2011 noin 15 prosenttia enemmän. Runsaimmin (30 %) taiteilijaeläkehakemuksia vuosina 2000–2011 jätettiin säveltaiteen alalta. Seuraavaksi eniten hakemuksia tuli kuvataiteilijoilta ja näyttämötaiteilijoilta. Kaiken kaikkiaan miehet ovat 2000-luvulla jättäneet eläkehakemuksia miltei kaksinkertaisesti naisiin verrattuna.

Ylimääräisiin taiteilijaeläkkeisiin käytetyt määrärahat ovat lisääntyneet noin neljänneksellä 2000-luvulla, ja vuonna 2010 eläkkeinä maksettiin 12,2 miljoonaa euroa. Sen sijaan eläkkeellä olleiden taiteilijoiden kokonaislukumäärä on samaan aikaan vähentynyt neljä prosenttia. Vuoden 2010 lopussa eläkkeellä oli 1 017 taiteilijaa. Kun taiteilijaeläkkeen saajien keski-ikä on 2000-luvun aikana ollut 64 vuotta, on todennäköistä, että monet heistä jatkavat taiteellista toimintaansa vielä eläkkeen saatuaan. Eläkkeitä voidaankin luonnehtia vanhimman ikäluokan taiteilijoiden pitkäaikaisiksi apurahoiksi.

Vaikka taiteilijaeläkemenot ovat vain 0,36 prosenttia valtion kaikista eläkemenoista, on kyse muuhun taiteilijatukeen verrattuna kuitenkin huomattavasta panostuksesta. Vuonna 2010 taidetoimikunnat jakoivat taiteelliseen työskentelyyn apurahoina ja muina tukina yhteensä 21,2 miljoonaa euroa. Samana vuonna taiteilijaeläkkeitä ja niihin liitettyjä perhe-eläkkeitä maksettiin yhteensä 13,3 miljoonaa euroa. Valtion taiteilija-apurahoja maksettiin vuonna 2010 alle kymmenen miljoonaa euroa.

Valtiovalta on pyrkinyt vuosikymmenten ajan turvaamaan taiteen eri alojen huomattavimpien edustajien eläketurvan ylimääräisillä taiteilijaeläkkeillä. Aluksi eläkkeet vertautuivat nykyisiin taiteilija-apurahoihin, sillä niitä myönnettiin huomattavimmille aktiivitaiteilijoille. Vuonna 1974 annetulla valtioneuvoston päätöksellä eläkkeet muutettiin nimensä veroisiksi, kun niitä alettiin myöntää taiteilijoiden vanhuudenturvaksi. Nykyisin opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää hakemuksesta vuosittain 51 taiteilijaeläkettä tunnustukseksi ansiokkaasta toiminnasta luovana tai esittävänä taiteilijana henkilölle, joka asuu tai on asunut pysyvästi Suomessa. Eläke myönnetään joko täytenä tai osaeläkkeenä hakijan taloudellisesta tilanteesta riippuen.

Selvityksen aineisto on koottu muun muassa Taiteen keskustoimikunnan ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteisestä rekisteristä sekä opetus- ja kulttuuriministeriön arkistoista.

Tomi Mertanen: Apurahasta vanhuudenturvaksi. Valtion ylimääräiset taiteilijaeläkkeet vuosina 1970–2011. (English Summary) Työpapereita - Working Papers no. 51. Taiteen keskustoimikunta. Helsinki 2012. ISSN 1788-5318. ISBN 978-952-5253-84-9. 

Julkaisua voi tilata maksutta: p. 0295 330 713, tkt-kirjasto@minedu.fi Yli kymmenen kappaleen tilauksista laskutetaan toimituskulut.

Lisätietoja:
Tutkija Tomi Mertanen, p. 0295 330 716 tai tutkimusyksikön päällikkö Paula Karhunen, p. 0295 330 705, paula.karhunen@minedu.fi