Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu: Luovan alan ammattilaiset yhteiskunnan kehittäjinä

Piirros, jossa kädet kokoavat sirpaleista Suomen vaakunaleijonaa.

Taiteilijoiden luovaa osaamista tulisi hyödyntää yhteiskunnan kehittämistyössä. Kuva: Pauliina Mäkelä.

Taiteilijoiden ja luovan alan ammattilaisten osaamista tulisi hyödyntää vahvemmin yhteiskunnan kehittämisessä ja erityisesti ilmastonmuutoksen haasteeseen vastaamisessa. Yksi luonteva soveltamisen alue taiteelliselle ja luovalle osaamiselle on tulevaisuusajattelu ja innovointi.

Näin todetaan eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisussa Suomen luova potentiaali – ratkaisuja ilmastokriisin aikakaudelle. Yhteistyössä Taiken kanssa laadittu julkaisu avaa niitä keinoja, joilla luova osaaminen saadaan osaksi yhteiskunnan kehittämistyötä. Lisäksi julkaisu sisältää konkreettisia ehdotuksia luovien alojen toimijoiden työskentelyolosuhteiden ja työmarkkina-aseman parantamiseksi.

Julkaisu pohjautuu kuulemisiin, joihin eduskunnan tulevaisuusvaliokunta kutsui taiteilijoita ja luovien alojen asiantuntijoita. Prosessi on toiminut myös esimerkkinä tulevaisuusvaliokunnan kuulemiskäytäntöjen uudistamisesta.

Rakenteet eivät tunnista luovan työn todellisuutta

Luovilla aloilla työskentelevä toimii – usein tahtomattaan – moniammatillisuuden ja joustavan työelämän edelläkävijänä, joka rakentaa toimeentuloaan useista eri lähteistä ja liikkuu palkansaajan, yrittäjän ja työttömän roolien välillä.

Julkaisussa nostetaan esille vahva huoli sosiaaliturvajärjestelmän kyvyttömyydestä tunnistaa ja kannustaa luovien alojen työnteon muotoja. Esimerkkejä tästä ovat itsensätyöllistäjien heikko neuvotteluasema sekä työvoimaviranomaisten vaihtelevat tulkinnat yrittäjyydestä. Tilanteen korjaamiseksi esitetään useita konkreettisia selvitys- ja kehityskohteita, kuten perustulo ja taiteilijapalkka.

Taiteilijat osaksi globaalien ongelmien ratkaisua

Luovien alojen asiantuntijat ehdottavat, että taiteilijat ja luovat toimijat otetaan osaksi yhteiskunnan päätöksentekoa ja globaalien ongelmien kuten ilmastonmuutoksen ratkaisemista. Luovuuden kulttuuria tulisi tukea osana kaikkea yhteiskunnallista toimintaa ja organisaatioiden kehittämistä.

Jotta taiteilijoiden asiantuntijuus ja luovat menetelmät saadaan osaksi yhteiskunnan kehittämistä, tulee valtion ottaa vahva rooli taiteilijoiden ja luovien toimijoiden sisällyttämisessä omaan kehittämistoimintaansa. Tarvitaan uusia toimintamalleja, rahoitusinstrumentteja tukemaan taiteen ja tieteen yhteistyötä sekä välittäjäosaamista, joka tunnistaa yhteistyön potentiaalin ja toimii siltana toimijoiden välillä, julkaisussa todetaan.

Yhteistyöprosessin kautta tulevaisuusvaliokunta on kokeillut uusia tapoja kuulla asiantuntijoita eduskunnassa. Taiteilijoita on kuultu eduskunnan uudessa luovassa tilassa ja työskentelyssä on hyödynnetty taidelähtöisiä menetelmiä.

Taike on toiminut näiden luovien kuulemisten ideoinnin ja toteuttamisen yhteistyökumppanina. Työ on osa taiteilijan asiantuntijuuden ja välittäjätoiminnan kehittämisohjelmaa.

Julkaisu: Suomen luova potentiaali – ratkaisuja ilmastokriisin aikakaudelle

Lisätietoja:
erityisasiantuntija Antti Huntus, p. 0295 330 810, antti.huntus@taike.fi
läänintaiteilija Krista Petäjäjärvi, p. 0295 330 813, krista.petajajarvi@taike.fi
läänintaiteilija Aura Seikkula, p. 0295 330 814, aura.seikkula@taike.fi