Julkinen taide ei pysähdy koronaan

Aamukasteen raikkaus | Sandra Nybergin ja Heini Niemisen kivestä valmistettu teos odottaa vielä kuljetusta Keravan avovankilan pihalle. Kuva: Anne Paljakka/Loimaan Kivi

Kuvataiteen kenttä on korona-epidemian myötä haavoittunut, kun näyttelyt, työpajat ja opetustyö on jouduttu perumaan. Julkisen taiteen tilanteessa on onneksi muitakin sävyjä. Julkinen tila, ja sen taide, on yhä suurelta osin käytössämme.

Koronakevään aikana julkinen taide on kaikkea muuta kuin pysähtynyt. Uusia taidekilpailuja on käynnistetty jopa poikkeuksellisen paljon: tuoreita esimerkkejä ovat muun muassa Joensuun Penttilänrannan Ylisoutajanaukion kutsukilpailu ja Lahden Viiskulman avoin taidekilpailu. Toukokuun ensimmäisellä viikolla päättyi Lappeenrannan Lauritsalan koulun taidekilpailu, ja avattiin Kaapelitehtaan pihalle rakennettavan Tanssin talon valotaiteeseen omistettu taidekilpailu. Valtion taideteostoimikunta valmistelee uusia taidekilpailuja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Kuvataideakatemian uudisrakennuksiin. 

Iisalmen kaupunki teki viime viikolla päätöksen uudesta prosenttiperiaatteen mukaisesta taidehankinnasta uimahalliinsa. Iisalmi on hyvä esimerkki kaupungista, jossa prosenttiperiaatteen mukaisesti on malli käyttää yksi prosentti rakentamisen kustannuksista taiteeseen. Myös Riihimäen kaupunki teki korona-aikana periaatepäätöksen uusista julkisen taiteen hankintaperiaatteista. Riihimäki onkin 2010-luvulla noussut mainioksi uudeksi esimerkiksi julkisen taiteen käytännöissä. Turun kaupunki puolestaan julkisti toukokuun alussa kuvataiteilijoiden ideahaun kesäkaupunkiin. Taiken maaliskuussa päättyneessä prosenttiperiaatteen valtionavustusten haussa tuli 27 hakemusta, eli uusia hankkeita on käynnistymässä runsaasti.

On koronapandemia toki estänyt monenlaisia odotettuja julkisen taiteen uutuuksia, muun muassa Helsinki Biennaali siirrettiin vuodelle 2021. Valtion omat taidehankkeet etenevät, mutta tuotantovaikeudet ja liikkumisen rajoitukset näkyvät aikatauluissa. Ilja Karsikkaan uudet teokset Vuorelan koulukodissa julkistetaan suunnitelmista poiketen vasta koulun syyslukukauden aluksi. Juhana Moisanderin videoteos Lappeenrannan oikeustalon ikkunajulkisivussa on valmistumassa vasta alkukesällä. Teija ja Pekka Isorättyän kanssa neuvotellaan Poliisin muikkujen uudesta aikataulusta.

Liikkumisrajoitukset hidastivat Elin&Keinon eli Sandra Nybergin ja Heini Niemisen Keravan avovankilan pihalle tulevien istumakivien kuljetusta ja valmistumista. Loppukesällä nämäkin teokset ovat paikallaan: taiteilijoiden suunnitteleman kukkakedon keskelle tulee istumanojilla lisättyjen luonnonkivien levähdyspaikkoja, joissa on vankilaympäristöstä ulossuuntaavia mietelauseita.

Julkisen taiteen kevätpäivistä muotoutui Kuution jälkeen -Facebook Live

Viime viikon torstaina Taiken oli tarkoitus järjestää Julkisen taiteen asiantuntijapalvelujen uusi vuosittain toistuva verkostotapahtuma: Julkisen taiteen kevätpäivät. Ennakkoilmoittautuminen tapahtumaan täyttyi parissa päivässä, ja jo helmikuussa piti pohtia, mistä löydetään lisää penkkejä Teurastamolle (siis tapahtumapaikkaan nimeltään…).

Koronan myötä konsepti päätettiin siirtää verkkoon. Tapahtuman nimeksi muotoutui Kuution jälkeen, joka viittaa siihen, että kaikki taide ei asu galleriaympäristössä. Mitä on taide julkisessa tilassa? Mitä on nykytaide galleriaympäristön ulkopuolella?

Samalla keskustelusarja on avaus siitä, miten Taiken Julkisen taiteen asiantuntijapalvelut lähestyy julkista taidetta ja mitä kaikkea siihen voikaan kuulua. Taideasiantuntijat Maija Kasvinen ja Mari Kemppinen haastattelevat juhannukseen asti joka keskiviikko klo 13.00-13.15 julkisen taiteen kannalta kiinnostavaa asiantuntijaa. Pääset Facebook Liveihin kuulolle ja mukaan kommentoimaan julkisen taiteen asiaa Taiken Facebook-sivulla

Henri Terho, erityisasiantuntija, Taiken Julkisen taiteen asiantuntijapalvelut