Taiteen valtionpalkinto 2020: Äänessä palvelumuotoilija Tanja Jänicke | Artikkeli

Kuvassa Tanja Jänicke.

Tanja Jänicke. Kuvaaja: Riitta Sourander.

Tanja Jänicke sai vuoden 2020 muotoilun valtionpalkinnon. Hän kertoo nyt urastaan ja palvelumuotoilun lyhyestä historiasta.

Julkaisemme Taiken verkkosivuilla juttusarjan, jossa vuoden 2020 taiteen valtionpalkinnon saajat kertovat omasta polustaan taiteilijoina. He raottavat ovea työnsä tekemiseen vastaamalla muutamaan kysymykseen.

Kuinka valtionpalkinnon saajaksi tullaan? Eli taiteellinen urasi pähkinänkuoressa.

Varmaankin palkinto tarkoittaa sitä, että on työuransa aikana tehnyt jotakin, joka on muiden suomalaisten mielestä merkityksellistä. En ole koskaan tähdännyt millään saralla palkittujen joukkoon, mutta olen silti otettu palkinnosta. Ajattelen sen olevan todiste siitä, että työllämme on ollut merkitystä. Todiste sai vahvistuksen myös niiden yli tuhannen onnitteluviestin tai somekommentin myötä, joissa ei vaan toivotettu onnea, vaan joista todella monessa kuvattiin tarkemmin miksi oli tärkeää, että juuri minä (itse ajattelen, että koko meidän tiimi) sai palkinnon.

Mitä palkinnon saaminen merkitsee sinulle juuri nyt? 

Ainutlaatuisen palkinnosta tekee se, että muotoilun valtionpalkinto myönnettiin koko Suomen historian aikana ensimmäistä kertaa palvelumuotoilijalle! 

Niin minun kuin edustamani Yhteismaa ry:n ja Mesenaatti.me -joukkorahoituspalvelun mielestä palkinto on erityisen merkittävä myös siksi, että ensimmäisen palvelumuotoilusta muotoilun valtionpalkinnon saanut taho, ei edusta vain yksisilmäistä tai raha-ahnetta kuvitelmaa palvelumuotoilun tulevista mahdollisuuksista. Palkintolautakunnan visio osui meidän mielestä heti oikeaan; palkintoraadin perustelut sanoittivat hienosti sitä miten laajasta asiasta palvelumuotoilussa pohjimmiltaan on kyse, ja miten suuri vaikutus sillä on jokaisen meistä tulevaisuuteen - mikäli haluamme tämän muotoilun alan tietä yhdessä vastuullisesti kehittää.

Perusteluissa sanottiin näin: "Hankkeet joita Jänicke on ollut toteuttamassa ovat innostavia esimerkkejä uudenlaisesta, perinteisiä raja-aitoja rikkovasta luovasta työstä, joka etsii vastauksia yhteiskunnallisiin kysymyksiin muotoilun menetelmiä hyödyntäen. Niiden yhteisenä nimittäjänä on osallisuus – jokaisen oikeus elää itsensä näköistä elämää, vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin ja osallistua yhteisen hyvän tuottamiseen ja jakamiseen."

Mitä kohti suuntaat seuraavaksi?

Olen sairastunut vakavasti ja elelen täällä jo nyt lääkärien mukaan jatkoajalla. Siten on todennäköistä, että en itse ehdi tehdä enää kovinkaan paljon asioita. On sääli ajatella, että en kohta ehkä voi olla mukana näiden itse keksimiemme ja muotoilemiemme uusien hankkeiden, palveluiden ja toimintakonseptien kehitystyössä ja nähdä niiden jatkorakentumista, tai sitä miten ne muuttavat muotoaan kun maailma, yhteiskunta ja toimintatavat muuttuvat. Se hyvässä palvelumuotoilussa on kiinnostavaa, mutta myös haastavaa, että työ ei koskaan ole valmista - kuten vaikka kun on suunnitellut hyvän istuimen. 

Toivon, että ehdin kuitenkin olla loppuun asti mukana Mesenaatin uudessa hankkeessa, jonka päämääränä on julkaista perinteisen joukkorahoitusmallin rinnalle kuukausipohjaiseen tukemiseen perustuva palvelu. Sen ideana on, että fanit ja suuri yleisö voivat ryhtyä jonkun heille tärkeän artistin tai luovan alan toimijan kuukausitukijaksi. Uskon että tästä tulee tärkeä lisärahoitusinstrumentti luovien alojen toimijoille. Parhaimmillaan se myös edistää vuorovaikutusta ja auttaa luovien alojen toimijoita oppimaan viestintää ja markkinointia sekä rakentamaan yleisösuhdetta.

Haluaisin myös olla mukana näkemässä, kun Yhteismaa ry:n rakentama Nappi Naapuri -palvelu nostetaan uudelle tasolle. Alku on niin lupaava, että patittaa kuolla näkemättä sitä seuraavalla tasolla.

Seuraavaksi pitää kaiketi vaan oppia päästämään irti. Samalla tavalla kun päästin aikoinani irti ja luovuin turvallisesta ja nautinnollisesta sisustusarkkitehdin urastani näiden palvelumuotoilujuttujen vuoksi. Onneksi voin luottaa hyviin kollegoihini.

Olen myös ajatellut, että voisin käyttää osan keväästä 2021 erityisesti luennoimalla. Haluaisin jakaa sitä kaikkea mitä olen tämän seitsemän vuoden pituisella palvelumuotoilu-urallani oppinut. 

Mikä on ajankohtainen viestisi ihmiskunnalle?

Palvelumuotoilu on aineetonta muotoilua, jolla on hyvässä ja pahassa suuri vaikutus meidän kaikkien jokapäiväiseen elämään. Etenkin nyt korona-aikana sen rooli on ollut digitaalisten palveluiden myötä ihmisten arkeen vahvasti vaikuttava.
Palvelumuotoilu ei ole vain sitä, että Verohallinnon nettisivujen asiakaskokemus on sujuva ja yksinkertainen. Vaan palvelumuotoilu ulottuu paljon pidemmälle; vaikka siihen miten ihmiset voivat itse käyttää kaupunkitilaa, miten osallisuus toteutuu kaupungeissa ja kunnissa, tai miten ihmiset voivat vaikuttaa omaan arkeensa. Tai siihen miten virkamiehet ja kaupunkilaiset voivat kommunikoida yhdessä, millaiseksi yhteiskunta rakentuu ja miten osallisuus ja tasa-arvo toteutuvat. 

Palvelumuotoilu ja erilaiset digitaaliset palvelut ovat koko digitaalisen yhteiskunnan kovin juttu, ja sinne syydetään rahaa ja sillä tehdään myös paljon rahaa. Ainoastaan me kaikki käyttäjät voimme vaikuttaa siihen mihin suuntaan se maailma kehittyy - kuka päättää millaista se on, ketä se palvelee ja miten. Kuka käärii massit, miten tietojamme käytetään, kuka lopulta hyötyy - olemmeko me aidosti osallisia ja tekijöitä, vai tuleeko meistä objekteja ja pieniä pelinappuloista.


Tanja Jänicke sai vuoden 2020 muotoilun valtionpalkinnon. Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimikunta
perusteli palkintoa seuraavasti:
Palvelumuotoilija, sisustusarkkitehti Tanja Jänicke (s. 1968) on yhteiskunnallisesti merkityksellisiin hankkeisiin erikoistuneen Yhteismaa ry:n ja Mesenaatti.me-joukkorahoituspalvelun perustaja. Jänicken hankkeet ovat innostavia esimerkkejä uudenlaisesta, perinteisiä raja-aitoja rikkovasta luovasta työstä, joka etsii vastauksia yhteiskunnallisiin kysymyksiin muotoilun menetelmiä hyödyntäen. Niiden yhteisenä nimittäjänä on osallisuus – jokaisen oikeus elää itsensä näköistä elämää, vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin ja osallistua yhteisen hyvän tuottamiseen ja jakamiseen.