Taiteen valtionpalkinto 2020: Äänessä elokuvatuotantoyhtiö Tuffi Films | Artikkeli

Yksittäistapaus-lyhytelokuvien työryhmä: Raisa Omaheimo, Maryan Abdulkarim, Retta Aalto, Ulla Heikkilä, Jenni Toivoniemi, Kirsikka Saari, Saara Särmä, Alli Haapasalo, Sonya Lindfors, Miia Tervo, Inari Niemi, Elli Toivoniemi, Anna Paavilainen. Kuvasta puuttuvat Aino Suni ja Tine Alavi. Kuvaaja Vilja Harala.

Tuffi Films sai vuoden 2020 elokuvataiteen valtionpalkinnon. Tuotantoyhtiön käsikirjoittaja ja ohjaaja Kirsikka Saari kertoo nyt taustoistaan ja tulevaisuudensuunnitelmistaan.

Julkaisemme Taiken verkkosivuilla juttusarjan, jossa vuoden 2020 taiteen valtionpalkinnon saajat kertovat omasta polustaan taiteilijoina. He raottavat ovea työnsä tekemiseen vastaamalla muutamaan kysymykseen. Juttusarja päättyy tähän.

Kuinka valtionpalkinnon saajaksi tullaan? Eli taiteellinen urasi pähkinänkuoressa.  

Elokuvia tehdään aina yhdessä, mutta ne vaativat vahvaa omaa näkemystä. Eli täytyy löytää tasapaino niiden välillä. On siis tärkeää löytää ne ihmiset, jotka innostuvat samoista asioista ja joiden kanssa kaikki voivat olla parempia kuin kukaan yksin. 

Minulle suunnattoman tärkeä on ollut Tuffi Films, jonka perustimme kymmenen vuotta sitten kollegoiden kanssa. Ala on tuulinen, ja on tärkeää, että ympärillä on ihmisiä, joiden kanssa saa paitsi kiroilla, myös nauraa. Esimerkiksi kun kirjoitin Hölmö nuori sydän -elokuvaa, oli ihanaa, että sekä ohjaaja että tuottajat uskoivat tarinaan jo, kun itse vielä etsiskelin sen punaista lankaa.

Luulen, että työssä minua on auttanut myös se, etten tullut alalle suoraan koulunpenkiltä, vaan ennen elokuvakoulua olin opiskellut historiaa, asunut Venäjällä ja työskennellyt toimittajana. Niissä hommissa tutustui ilmiöihin ja ihmisiin, joihin en olisi ehkä muuten kiinnittänyt huomiota. 

Mitä palkinnon saaminen merkitsee sinulle juuri nyt?  

Se merkitsee paljon. Kun aloitimme yli neljä vuotta sitten Yksittäistapaus-elokuvasarjan suunnittelun, kutsuimme Tuffi Filmsiin koolle ison joukon kollegoita. Myöhemmin joukko täydentyi myös tekijöillä tanssi-, teatteri-, yliopisto- ja aktivistipiireistä. 

Halusimme tavoittaa elokuvasarjalla ison yleisön ja tehdä näkyväksi syrjintään ja häirintään liittyviä kokemuksia, joista lähes kaikilla naisilla on kokemusta, mutta jotka silti jäävät piiloon. Siksi tilanteet ovat toistuneet sukupolvi toisensa jälkeen. Halusimme viedä elokuvat myös kouluihin, ja antaa nuorille väylän puhua ja tunnistaa asioita, joista itsekin olisimme halunneet samanikäisinä kuulla. 

Palkinto on tunnustus koko elokuvien valtavalle tekijäjoukolle: kirjoittajille, ohjaajille, näyttelijöille, mutta myös kaikille muille työryhmän jäsenille kuvaajista lavastajiin ja kaikkiin muihin. He lähtivät mukaan, koska aihe oli heillekin tärkeä. Palkinto tarkoittaa sitä, että elokuvat ovat tavoittaneet ihmisiä ja keskustelu jatkuu.

Mitä kohti suuntaat seuraavaksi?

Seuraavaksi ensi-iltaan tulee Jenni Toivoniemen kanssa kirjoittamani ja Marja Pyykön ohjaama lastenelokuva Sihja – Kapinaa ilmassa. Se kertoo epäsovinnaisen keijun ja ujon pojan ystävyydestä. Se on seikkailutarina, mutta pohtii sopivatko erilaiset joukkoon ja sitäkin, miten omien hankalienkin piirteiden kanssa voi tulla toimeen.
 
Olen tehnyt monta projektia putkeen ja limittäin vuosien ajan, ja haaveillut ajasta jolloin voisin vain kirjoittaa jotain uutta ja kuulla omat ajatukseni taas. Nyt olen raivannut kalenterin tyhjäksi, ja samaan aikaan hirvittää ja innostaa, mitä alkaa syntyä. Aloittamiseen liittyy myös pieni pelko, syntyykö mitään. Mutta epävarmuuden sietäminen työn kaikissa vaiheissa kuuluu tähän alaan.

Mikä on ajankohtainen viestisi ihmiskunnalle? 

Huh, onpa suuri kysymys. Elokuvantekijänä yritän aina kysellä ja tutkia aihetta, en opettaa yleisöä. Ehkä siitä voisi johtaa sen viestinkin (niin itselleni kuin muille) – ettei jämähtäisi uskomaan, että tietää jo kaiken ja että oma näkökulma on se kaikkein järkevin ja siksi ainoa mahdollinen. 

Audiovisuaalisten taiteiden toimikunta perusteli palkintoa seuraavasti: Elokuvatuotantoyhtiö Tuffi Films toi syksyllä 2019 ensi-iltaan Yksittäistapaus-lyhytelokuvasarjan yhdessä 15 elokuvantekijän, taiteilijan, tutkijan ja yhteiskuntavaikuttajan kanssa. Lyhytelokuvat kuvaavat naisten kokemuksia vallankäytöstä yksityiselämässä ja yhteiskunnassa. Yksittäistapaus-elokuvasarjan tekijät ovat toimineet ihailtavan ripeästi ja hankkeen elokuvat on saatu valkokankaille ja televisioon nopeasti juuri silloin, kun #metoo-keskustelu kävi Suomessa ja maailmalla kiihkeimmillään. Lyhytelokuvat ovat nopeasta valmistumisestaan huolimatta viimeisteltyjä teoksia. Ne tekevät näkyväksi asenteita korostaen muutosten tarpeellisuutta. Naisten arjessaan kokemaa häirintää tarkastellaan raikkaasti, yllättävistä näkökulmista ja keskustelua herättäen.