Taiteen valtionpalkinto 2021: Haastattelussa kapellimestari Ari Angervo | Artikkeli

Kapellimestari Ari Angervo. Kuva: Tarja Reijonen

Taiteen opiskelemisessa pitäisi antaa tilaa kasvulle, sanoo kapellimestari Ari Angervo. Angervo sai vuoden 2021 musiikin valtionpalkinnon.

Mikä sai sinut ryhtymään taiteilijaksi?

Olen syntynyt kulttuuriperheeseen ja -sukuun. Nelilapsisen perheen nuorimpana sain kokea, mitä kaikkea perheessämme harrastettiin: matemaatikko isäni oli huomattava amatööripianisti ja säveltäjä, äitini lauloi, vanhimmat sisareni soittivat pianoa ja veljeni viulua. Kotona siis soi aina, ja levysoittimen puuttuessa soitettiin nelikätisesti Beethovenin ja Brucknerin sinfonioita, ymmärrettävistä syistä useimmiten hitaita osia tai johdantoja.

Pääsin vuonna 1955 Sibelius-Akatemiaan ja opettajakseni tuli professori Onni Suhonen, jonka johdolla opiskelin ensikonserttiin (v. 1970) saakka. Erityisen tärkeää oli tavata lahjakkaat veljekset Okko ja Esa Kamu, joista Okko Kamusta tuli pitkäaikainen kollegani, ystäväni ja esikuvani.

Okko tutustutti minut orkesterielämään viemällä minut yliopiston takaovesta harjoituksiin ja esityksiin. Siitä alkoi laajemman sointimaailman kuunteleminen ja kiinnostus. Kun tähän lisää vielä ensimmäisen koululaisnäytöksen Kansallisoopperassa, jossa esitettiin Puccinin Turandot (kapellimestarina Jussi Jalas ja lavalla Metropolitanista juuri tulleet Anita Välkki ja Pekka Nuotio), oli ovi elämysmaailmaan apposen avoinna!

Sen ajan tavan mukaan ylioppilaskirjoitusten jälkeen hakeuduttiin ”porvarillisiin” opintoihin: minun valintani olivat matematiikka, fysiikka ja meteorologia. Alkuun päästyäni löysin itseni lomittamasta meteorologia Rovaniemen lentokentällä. Sitten sain erikoisen puhelinsoiton Kansallisoopperan johtajalta Alfons Almilta. Hän kertoi Leif Segerstamin ehdottaneen minua orkesterin viulistiksi.

Soitin laitoksen johtajalle Matti Franssilalle kysyäkseni neuvoa, ja hän sanoi suunnilleen näin: ”Meteorologeja tulee lisää, mutta jos minulla olisi tuollainen lahja kuin teillä, en epäröisi hetkeäkään!”

Siitä alkoi minun monitoimimuusikon urani!

Millainen merkitys valtionpalkinnon saamisella on sinulle?

Olen kiitollinen ja liikuttunut osakseni tulleesta kunniasta. Se, että se tulee näin seniori-iässä, jolloin oma taiteellinen toimintani on kohtalaisen marginaalista, antaa uskoa, että jotain elämäni aikani olen tehnyt oikein. Itse olen vain elänyt ja nauttinut työstäni. Eli palkinnolla on suurempi merkitys kuin tällä hetkellä tajuan.

Mikä olisi tällä hetkellä toimivin keino edistää taidetta?

Se, että taiteessa ei valmistuttaisi ammattiin ja aina vain lyhyemmässä ajassa tutkintoon tähdäten, vaan annettaisiin tilaa kasvulle. Tuskin sävellyksen maisteri on onnellinen pelkästä tittelistä?

Sanomalehtien kulttuurisivut voisivat palata 1960- ja 1970-luvun kulta-aikaan, jolloin huomattavat kulttuuripersoonat kirjoittivat ennakkoja ja kritiikkejä konserteista. Sekä tietysti rohkeutta apurahajärjestelmään.

Mikä on taiteen ja taiteilijan asema yhteiskunnassa?

Siinä on kaksi näkökulmaa: sisältä ja ulkoa.

Itse olen kokenut, että asema on erittäin sidottu yhteisöön, paikkakuntaan ja sen historiaan.

Esimerkkini tulee Oulusta, jonka kaupunginorkesteri oli ensimmäinen oma orkesterini. Kaupunki ja sen edustajat huokuivat taiteen nälkää: konsertit, teatteri ja taidenäyttelyt olivat positiivista arkea ja juhlaa.

Tämän päivän taiteilijalla ja taiteella on eri tilanne, kun ihmisten aika ja energia menee digitaaliseen informaatioon. Toivon, että tämä kausi on ohimenevä tuokio tässä ajassa.

Millaisia terveisiä haluaisit taidekentän toimijana lähettää päättäjille?

Taide ei ole tutkinto, eikä opiskeluaikaa saa lyhentää. Surullisin esimerkki oli hallituksen ilmoitus kulttuurin ja tieteen avustusten leikkauksesta, koska Veikkauksen tulot olivat pienentyneet. Ikään kuin taiteen tulevaisuus olisi kiinni pelihimostamme. 

Samaa tapahtuu myös yliopistomaailmassa (vrt. Tampereen yliopiston kirjastoleikkaus). Tarvitsemme ennen kaikkea arvojohtamista!

Lue musiikin valtionpalkinnon palkintoperustelut tästä linkistä.

Julkaisemme Taiken verkkosivuilla juttusarjan, jossa haastatellaan vuoden 2021 taiteen valtionpalkinnon saajia. He pohtivat haastatteluissa taiteilijuuttaan ja taiteen asemaa yhteiskunnassa.

Ari Angervo seisoo ja katsoo kameraan kädessään palkintokirja.
Kapellimestari Ari Angervo sai vuoden 2021 musiikin valtionpalkinnon. Kuva: Vilhelm Sjöström