Muotoilun kansainvälistyminen edellyttää kehittyneempiä tukitoimia

Katja Hynnisen rekonstruktio Renault Dauphine 1963 -vuosimallin istuinkankaasta. Kuva: Laura Rautiainen. Ornamon 100-vuotisjuhlanäyttely Taidehallissa.

Suomalaiset muotoilijat toimivat laajasti kansainvälisillä markkinoilla: noin 80 prosentilla on jonkinlaista kansainvälistä toimintaa. Tyypillisintä on kansainvälisille messuille tai näyttelyihin osallistuminen. Tuotteiden tai palveluiden vientiä ja ulkomaisia yritysasiakkaita on noin kolmasosalla muotoilijoista ja he haluavat edelleen laajentaa kansainvälistä toimintaansa erityisesti lisäämällä vientiä ja ulkomaisten asiakkaiden määrää. Muotoilijat tarvitsevat nykyistä nopeampien ja kevytrakenteisempien rahoitusmallien lisäksi pitkäkestoista rahoitusta toiminnan pitkäjännitteiseksi kehittämiseksi. Tässä esimerkiksi taiteen keskustoimikunnalla on tärkeä rooli erityisesti taidepainotteisempien muotoilun alojen tukemisessa.

Taiteen keskustoimikunnan tutkimusyksikön julkaisemassa Katja Oksanen-Särelän tutkimuksessa tarkastellaan julkisia tukitoimia muotoilun kansainvälistymiselle sekä selvitetään kyselyn ja haastatteluiden avulla muotoilijoiden näkemyksiä kansainvälisen toiminnan esteistä ja kehittämismahdollisuuksista. Keskeisiä kansainvälistymisen esteitä ovat muun muassa riittämättömät taloudelliset resurssit, ulkomaisten kontaktien puute, henkilöresurssien vähäisyys sekä puutteellinen myynti- ja markkinointiosaaminen.

Rahoituksen hakeminen koettiin raskaaksi ja erityisosaamista vaativaksi prosessiksi. Samoin muotoilijat pitivät tukea liian keskittyneenä hankemuotoiseen toimintaan, joka alalla toimivien mielestä hyödyttää usein vain hankeorganisaation toimijoita ja konsultteja, ei niinkään muotoilijoita. Muotoilijoiden mielestä rahoituksen saamista tai yrityspalvelujen kohdentamista vaikeuttaa myös se, että rahoittajat ja palvelujen tarjoajat eivät tunne riittävän hyvin muotoilualaa.

Kokonaisuudessaan muotoilun kansainvälistymiseen osoitettu tuki on ollut lievässä nousussa viime vuosina, vaikka kattavaa kokonaiskuvaa ei olekaan mahdollista riittävän yksityiskohtaisen tilastoaineiston puuttuessa muodostaa. Muotoilun kansainvälistymiseen myöntävät tukea niin opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, taiteen keskustoimikunta, valtion muotoilutoimikunta kuin yksityiset säätiötkin. Karkeasti arvioiden kansainvälistymiseen kohdennettu tuki eri lähteistä on vuositasolla noin 1,7 miljoonaa euroa. 

Muotoilualan kansainvälistyminen ei ole Suomessa edennyt suunnitellulla tavalla. Esimerkiksi kulttuuriviennin kehittämisohjelmassa esitetyt tavoitteet viennin lisääntymisestä ja kansainvälisesti kilpailukykyisten muotoilutoimistojen määrän voimakkaasta lisääntymisestä eivät ole toteutuneet. Tutkimuksen perusteella syynä tähän ovat muun muassa panostaminen suuriin yrityksiin, joidenkin muotoilun alojen jääminen marginaaliseen asemaan ja rahoituksen riittämättömyys.

Katja Oksanen-Särelä: Muotoilun kansainvälistyminen. Tuki, esteet ja mahdollisuudet. (The Internationalisation of Finnish Design. Support, impediments and opportunities. English summary.) Tutkimusyksikön julkaisuja no 40. Taiteen keskustoimikunta. Helsinki 2012. ISSN 1796-6612. ISBN 978-952-5253-86-3.

Lisätietoja: Tutkimusyksikön päällikkö Paula Karhunen, p. 0295 330 705, paula.karhunen@minedu.fi

Tilaukset: Taiteen keskustoimikunta, PL 293, 00171 Helsinki, p. 0295 330 713, tkt-kirjasto@minedu.fi