Pohjoismaiset muotoiluammattilaiset tarjoavat neljä vauhdittajaa kohti hyvin muotoiltua Suomea 2030

Muotoilupääkaupunkivuoden tapahtumaan Design Round Table osallistuneet muotoiluammattilaiset visioivat, miltä hyvin muotoiltu Suomi näyttää vuonna 2030 ja pohtivat, mitä toimenpiteitä tarvitaan tänään, jotta parempi tulevaisuus toteutuu. Kirjattiin neljä tapaa sysätä tarvittava muutos vauhtiin: rohkea tulevaisuuslupaus, julkinen sektori kokeiluympäristönä, kokeileva projektirahoitus ja paikkojen uudelleenmäärittely.

Ajatushautomo Demos Helsinki ja valtion muotoilutoimikunta kokosivat 120 pohjoismaista muotoilun asiantuntijaa kesäkuussa 2012 piirtämään päiväksi kuvaa muotoilun suunnasta. Tapahtuman tulokset on koottu tänään muotoilun valtionpalkinnon jakamisen yhteydessä Helsingissä julkaistavaan Muotoiltu huominen – suomalaisen muotoilun tulevaisuus ja kansainvälistyminen -julkaisuun. Raportti luovutetaan kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäelle.

"Päämäärämme oli kartoittaa Suomen ja lähialueiden muotoilukentän toimijoita, läpivalaista heidän visionsa alan tulevaisuudesta sekä hahmottaa mahdollisia yhteistyömuotoja erityisesti kansainvälistymiseen liittyen. Raporttia voidaan hyödyntää työkaluna muotoilualan toimijoiden, ministeriöiden ja esimerkiksi eduskunnan työssä näkökulman saamiseksi muotoilualan mahdollisuuksista ja päämääristä tulevina vuosina", sanoo valtion muotoilutoimikunnan puheenjohtaja Päivi Bergroth.

Hyvin muotoiltu huominen vaatii nykyisten toimintatapojen remonttia

Design Round Tablen keskustelut tekivät selväksi, että muotoilun ammattilaiset haluavat parempaa tulevaisuutta. Sen vuoksi monien nykyisten toimintatapojen on pakko muuttua. Osallistujat nostivat esiin erityisesti neljä teemaa.

Designpääkaupunkivuoden teema on ollut muotoilun yhteiskunnallisen merkityksen vahvistaminen ja sitominen tiiviimmin yhteiskuntaan. Tämän toteutuminen vaatii muotoilijoilta selkeämpää ja rohkeampaa puhetta siitä, mitä muotoilulla saadaan aikaan. Muotoilu tarvitsee selkeän arvolupauksen, joka yhdistää kaupallisen, yhteiskunnallisen ja taiteellisen ulottuvuuden.

Julkinen sektori voi vauhdittaa muotoilun integroimista merkittävämmäksi osaksi yhteiskuntaa tarjoamalla julkiset palvelut ja organisaatiot uudenlaisten ratkaisujen testiympäristöksi. Muotoilun ammattilaiset uskoivat, että muotoilija verovirastossa tai sosiaalipalveluissa on tie paremmin toimiviin palveluihin. Rohkaisevaa esimerkkiä näyttävät Helsingin sosiaalivirasto ja Lahden kaupunki, jotka yhdessä Sitran kanssa ovat palkanneet muotoilijoita osaksi organisaatiotaan.

Jos muotoilun uudelleenajattelu otetaan tosissaan, on sen vaikutettava myös rahoitukseen. Kokemusten mukaan nykyinen henkilösidonnainen rahoitusmalli ei anna riittävästi tilaa uuden synnyttämiselle, eikä vahvista muotoilun yhteiskunnallista asemaa, eikä alan ulkopuolisten toimijoiden ymmärrystä muotoilun hyödyistä. Näitä voitaisiin edistää esimerkiksi yritysten ja muotoilijoiden yhteistyökokeiluiden siemenrahoituksella, muotoilijoiden markkinointiin ja viestintään suunnatulla tuella ja teemoittaisella projektirahoituksella, jossa jo alkuvaiheessa jouduttaisiin miettimään työn yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Yksi Design Round Tablen merkittävimmistä anneista liittyi tapaan, jolla ajattelemme paikoista. Monien osallistujien mielestä kansainvälistyminen kuulostaa jo vanhentuneelta. Nykymaailmassa ja tulevaisuudessa muotoilijan työ on yhtä aikaa hyperlokaalia ja läpeensä globaalia. Osallistujien mielestä pohjoismaiset naapurimaat voivat olla oivia testikenttiä ennen ratkaisuiden levittämistä globaaleille markkinoille. Myös maakuntien ja alueiden tulisi etsiä vertailukohtia oman maansa kasvukohteiden sijaan muiden Pohjoismaiden samankokoisista alueista. Tällä olisi vaikutuksia myös muotoilijoiden ammatti-identiteettiin sekä työ- ja elinkeinomahdollisuuksiin.

Julkaisu sisältää konkreettisia toimintaehdotuksia muotoilun ja muun yhteiskunnan toimijoille sekä lupaavia esimerkkejä Suomesta ja ulkomailta.

Kaksikielinen (suomi & englanti) julkaisu on ladattavissa sähköisesti osoitteessa demos.fi/julkaisut tai tilattavissa painettuna Taiteen keskustoimikunnasta, sampo.pessa(a)minedu.fi

Lisätiedot:
Outi Kuittinen, Demos Helsinki, outi.kuittinen(a)demos.fi 050 326 55 82;
Kirsi Väkiparta, valtion muotoilutoimikunta, kirsi.vakiparta(a)minedu.fi 0295 330 724.