Kuntien kulttuurimäärärahoista leikkaaminen on lyhytnäköistä säästöpolitiikkaa

Pohjois-Karjalan taidetoimikunta otti kokouksessaan 29.11. kantaa kuntien kulttuurimäärärahojen leikkaamisesta käytävään keskusteluun.

Kunnat tarkastelevat parhaillaan tarkoin ensi vuoden menojaan. Kulttuurin kohtalona on usein joutua leikkauslistan kärkeen ”helppona” kohteena. Ja vaikka kulttuurille osoitettaisiin vain samaa juustohöylää kuin muille toimialoille, niin ollaan mahdottoman edessä. Kulttuurin määrärahat on useassa kunnassa karsittu jo niin vähiin, että enää ei ole mistä säästää.


Lain mukaan kunnan tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa. Kulttuuritoiminta on kirjastoja, lastenkulttuuria, kyläyhdistysten järjestämiä tapahtumia, teatteria, kesätorin ohjelmaa, elokuvia, kotiseutumuseoita jne. Usein omaehtoiseen toimintaan perustuvaa ja kaikkien kuntalaisten saavutettavissa olevaa toimintaa ja sisältöjä.


Yhdistykset ovat merkittävä kulttuuripalvelujen tuottaja kaikenkokoisissa kunnissa. Kunnat tukevat toimintaa myöntämällä yhdistyksille avustuksia. Kulttuurin toimialalla kolmas sektori tuottaa palveluita äärimmäisen edullisesti, ammattilaisetkin usein minimikorvauksilla. Kuntien myöntämät satojen tai muutamien tuhansien eurojen avustukset takaavat monipuolisia, eri kohderyhmille ja kunnan eri osiin tuotettuja kulttuurisisältöjä. Tätä taustaa vasten on vaikea ymmärtää ehdotuksia kulttuuriavustuksiin käytettävien määrärahojen merkittävästä vähentämisestä, joka on ollut esillä Joensuussa tai avustusmäärärahojen poistamisesta kokonaan, jota on esitetty Outokummussa. Summat, joista on puhuttu, Outokummussa 5500 ja Joensuussa 50 000 euroa, ovat niin pieniä, että niiden merkitys kunnan kokonaisbudjetissa on minimaalinen. Kuntalaisille määrärahojen leikkaaminen sen sijaan näkyisi heti vähenevinä ja yksipuolistuvina kulttuuripalveluina.
 

Kulttuurin merkitys hyvinvoinnin edistäjänä on yleisesti tunnustettu. Kuntien kiihtyvä kilpailu asukkaista ja työpaikoista pakottaa miettimään vetovoimatekijöitä ja panostamaan viihtyvyyteen. Kuntien kulttuuritoiminta on pitkän tähtäimen julkista palvelua, jonka vaikutukset eivät ole mitattavissa nopeina tuloksina. Kulttuurin parissa toimiminen on yhdessä tekemistä ja yhteisöllisyys synnyttää niitä tuloksia, joita myös isoissa alueellisissa kehittämishankkeissa haetaan. Kuntien kulttuuritoiminnan kurjistaminen on täysin väärä signaali elinvoimaisuutta janoavalle maakunnalle.


Joensuussa 29.11.2012

POHJOIS-KARJALAN TAIDETOIMIKUNTA

Simo Häyrynen  Hanna Susitaival
puheenjohtaja  pääsihteeri