Lastenkulttuurin valtionpalkinnot Alexander Reichsteinille ja Tanssiteatteri Hurjaruuthille

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin jakoi tämänvuotiset Lapsenpäivä-palkinnot, lastenkulttuurin valtionpalkinnot sekä YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 20-juhlavuoden logokilpailun palkinnot 19. marraskuuta Helsingissä.

Lapsenpäivä-palkinnon, suuruudeltaan 8 400 euroa, saivat Jyväskylän Käsityökoulu sekä Stundarsin museo ja kulttuurikeskus. Taiteen keskustoimikunnan myöntämät lastenkulttuurin valtionpalkinnot, suuruudeltaan 15 000 euroa, saivat kuvataiteilija Alexander Reichstein ja Tanssiteatteri Hurjaruuth. Logosuunnittelukilpailun voitti "Ei kenenkään varjossa", tekijänä Unja Nuotio Lasten ja nuorten Arkkitehtuurikoulu Arkki Ry:stä. Toisen palkinnon sai työ "Lasten oikeudet", tekijänä Anna Rosa Pascarella Espoon kuvataidekoulusta ja kolmannen palkinnon sai työ "Lapset", tekijänä Johanna Närvänen Espoon kuvataidekoulusta.

Lapsenpäivä-palkintojen perustelut:

Toiminnanjohtaja Hannele Heikkinen. Kuva: STT Info Kuva / Jakke NikkarinenJyväskylän Käsityökoulu järjestää käsityön taiteen perusopetusta Jyväskylässä, Joutsassa ja Saarijärvellä. Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry:n ylläpitämässä käsityökoulussa opiskelee noin 140 lasta ja nuorta, joista poikia on 28 %. Poikien osuus on viime vuosina noussut suositun tekniikkaryhmän ansiosta. Käsityökoulussa opiskellaan mm. villan huovutusta, kudontaa, kankaan kuviointia erilaisin menetelmin, paperin valmistusta ja paperituotteiden tekoa, puun työstöä, jalometalli- ja metallitöitä, keramiikkaa, lasitöitä sekä erityistekniikoita. 

Käsityökoulusta ovat tuhannet lapset saaneet innoitusta alalle. Osa heistä on hakeutunut tai kouluttautunut käsityöalan ja taiteilijan ammatteihin. Koulussa opiskelu on tavoitteellista ja vuodesta toiseen jatkuvaa. Opetus on suunniteltu siten, että se kehittää oppilaan kokonaispersoonallisuutta ja esteettistä valintakykyä sekä kannustaa luovaan ongelmanratkaisuun. Opetuksessa on tärkeää, että oppilas ymmärtää käsityön merkityksen ihmisen hyvinvointiin. Opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan omat kokemukset, käsillä työskentely, tuotteiden valmistus ja ilmaisu. Tavoitteena on, että oppilas ymmärtää suomalaista tekstiili-, esine- ja ympäristökulttuuria sekä kulttuurien erilaisuutta ja säilyttää ja edelleen kehittää perinteisiä käsityömenetelmiä ja työtapoja.