Kirjallisuuden valtionpalkinnot Rakel Liehulle ja Kristiina Rikmanille

Valtion kirjallisuustoimikunta on myöntänyt tämänvuotisen kirjallisuuden valtionpalkinnon kirjailija Rakel Liehulle ja kääntäjien valtionpalkinnon suomentaja Kristiina Rikmanille.

Kristiina Rikman ja Rakel Liehu

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Valtion kirjallisuustoimikunta on myöntänyt tämänvuotisen kirjallisuuden valtionpalkinnon kirjailija Rakel Liehulle ja kääntäjien valtionpalkinnon suomentaja Kristiina Rikmanille.

Suuruudeltaan 15 000 euron arvoiset palkinnot jakoi opetusministeriön kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston ylijohtaja Riitta Kaivosoja.

– Kirjallisuudella on aina ollut vahva asema taiteenalojen joukossa. Käsittääkseni se osoittaa sitä monipuolista merkitystä, joka kirjallisuudella on kulttuurimme rakentajana, yhteisön arvojen ankkuroijana ja niiden kyseenalaistajanakin, kielemme kehittäjänä ja rikastuttajana. Tätä rikkautta ja hyvinvointia meille tarjoavat kirjailijat ja kääntäjät, Kaivosoja sanoi palkintopuheessaan.

Kaivosoja muistutti, että demokraattisten yhteiskuntien laaja hyvinvoinnin käsite ulottuu nykyään yhä vahvemmin myös kulttuuripolitiikkaan ja sen osana taiteen tukemiseen.

– Taiteen edistäminen on osa hyvinvointipolitiikkaa. En väitä, että taidealan ammateissa hyvinvointi olisi tällä hetkellä laajaa ja kattavaa, mutta aika paljon on vuosikymmenien aikana saavutettu ja uusia saavutuksia on näköpiirissä - kuten ensi vuonna toteutuva apurahansaajien eläke- ja sosiaaliturvan parantaminen.

– Tänä vuonna 40 vuotta täyttävä maamme taidetoimikuntalaitos on osaltaan tehnyt merkittävää työtä taiteen ja taiteilijoiden aseman edistämiseksi. Taidetoimikunnat jakoivat viime vuonna tukea yli 24 miljoonaa euroa. Kirjallisuuden osuus tästä oli runsas viidennes. Meillä on vuosittain yli sata kirjailijaa tai kääntäjää, jolla on vähintään yksivuotinen valtion taiteilija-apuraha työskentelynsä turvana. Lisäksi lähes tuhat kirjailijaa saa vuosittain niin sanottuja kirjastoapurahoja.

Kirjallisuuden valtionpalkinnon palkintoperustelut

Kirjailija Rakel Liehun runokokoelma Bul Bul (WSOY 2007) on runsas, energinen proosarunoteos, jonka kielellinen matka sekoittaa yhteen naurun, absurdin, traagisen, tarustot ja nykypäivän. Kokoelma on nimensä mukainen runouden satakieli: teemat varioituvat, toistuvat ja kytkeytyvät toisiinsa, tarinallinen aines, myytit ja urbaanit kauhukuvat sekoittuvat ilmavasti keveänä liitävään muotoon. Säkeet taittuvat proosalliseen mittaan, roolirunojen tarinat runollisiksi ja surrealistisiksi. Bul Bul on merkityksiltään rikas teos; sen intertekstuaalisuus on monitasoisuutta, kieli särmikästä, muoto tuore ja kokeileva. Kokoelman henkilögalleriassa seikkailevat niin Rattus Rattus, Raskolnikov, Anubis, Karen Blixen, uhrattava Pikku Antigone kuin lapsen kidnappaava nainenkin, vaihtuvissa maisemissa liikutaan luontevasti putkiremontista muinaiseen Egyptiin, Antarktikselle, Afrikkaan tai turvakotiin ja nykyisen maailman painajaiskuviin.

Bul Bul on Rakel Liehun kahdestoista runokokoelma. Mittavan, alati uudistuvan runotuotantonsa lisäksi Liehu on kirjoittanut kolme romaania, joista Helene Schjerfbeckin elämää kuvaava romaani Helene (WSOY 2003) on tunnetuin. Liehu ammentaa runouteensa vaikutteita uskonnosta, kuvataiteesta, historiasta, myyteistä ja kirjallisuudesta. Hänen lyriikassaan toistuu usein valon ja pimeän kuvasto, runoissa kuolemaa ja kärsimystä saattaa myötäelävä lämpö. Liehun lyriikan kieli on vuosien varrella vaihtunut modernistisesta runokielestä kokeilevampaan, ja on valovoimainen esimerkki siitä, miten kokeileva runokieli ja muoto todistavat inhimillisen ja tunnistettavan lämmön puolesta.

Kääntäjien valtionpalkinnon palkintoperustelut

1970-luvulta asti kirjallisuutta suomentanut Kristiina Rikman on merkittävimpiä kääntäjiämme. Yli 35-vuotisen uransa aikana hän on kääntänyt runsaat toista sataa teosta englannin ja ruotsin kielestä. Suomennosluettelo on monipuolinen ja sisältää niin nykyaikaista romaanikirjallisuutta kuin lasten- ja nuortenkirjallisuuttakin, mukana myös salapoliisiromaaneja, matkaoppaita, tietokirjallisuutta ja kuunnelmia. Tärkeimmistä suomennoksista mainittakoon kaikki John Irvingin suomennetut teokset, joita on ilmestynyt kolmetoista, neljä Philip Rothin romaania ja viisi Alice Munron novellikokoelmaa. Muita merkittäviä Rikmanin suomentamia kirjailijoita ovat mm. Charles Bukowski, Saul Bellow, Richard Adams, Siri Hustvedt ja Anne Tyler. Ominaislaadultaan näin erilaisten kirjailijoiden nahkoihin heittäytyminen on vaatinut ilmiömäistä herkkyyttä ja taituruutta, joskus taistelutahtoakin.

Lasten- ja nuortenkirjoista Kristiina Rikmanin tunnetuimpia suomennoksia ovat Astrid Lindgrenin Katto-Kassinen kujeilee ja Katto-Kassinen lentää jälleen. Vuonna 2007 ilmestyi Rikmanin uusi, raikas suomennos Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossusta. Myös Ursula LeGuinin fantasiaromaanit, muun muassa Maameri-sarja ja Tehanu, sekä Susan Cooperin Pimeä nousee -sarja ovat saaneet Rikmanista mainion ja kekseliään tulkin.

Suomentaja on taiteilija, joka jää usein näkymättömäksi kirjailijan selän taakse. Kristiina Rikman on sekä työllään että yhteiskunnallisella toiminnallaan pyrkinyt tekemään kääntäjän ammattia näkyväksi. Hän on toiminut Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton puheenjohtajana 1996–1999 ja luonut hyvät suhteet muihin taiteilijaryhmiin ja -järjestöihin.

Kristiina Rikman on vaikuttanut myös kääntäjien ammatti-identiteetin vakiintumiseen opettamalla jo 1980-luvulla Helsingin yliopiston suomentamisen kurssilla sekä myöhemmin erilaisissa seminaareissa ja tapahtumissa. Kirjallisuuden kääntäjien merkitys on huomattava niin suomenkieliselle kirjallisuudelle kuin koko kulttuurillekin. Suomentajat tuovat maailmankirjallisuuden lukevan yleisön ulottuville. Pientä mutta tärkeää osaa lukevasta yleisöstä edustavat suomalaiset kirjailijat, jotka kielitaidosta riippumatta saavat suomennosten kautta kosketuksen siihen, mitä maailmalla on kirjoitettu ja kirjoitetaan.