Kirjallisuuden valtionpalkinnot kirjailija Daniel Katzille ja suomentaja Juhani Lindholmille

Valtion kirjallisuustoimikunta on myöntänyt vuoden 2009 kirjallisuuden valtionpalkinnot kirjailija Daniel Katzille ja suomentaja Juhani Lindholmille. Suuruudeltaan 15 000 euron arvoiset palkinnot jakoi kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin.

- Taiteella, kulttuurilla ja luovuudella on pysyvä arvo sivistyneessä yhteiskunnassa ja luovalla työllä on siinä monia – niin aineellisia kuin aineettomiakin – vaikutuksia, Wallin sanoi palkintopuheessaan.

- Kulttuuripalveluiden tuotanto ja saatavuus, kulttuurin talous, teknologian kehitys ja tekijänoikeuskysymykset tulevat olemaan tärkeitä alueita opetusministeriön omassa kulttuuripoliittisessa toiminnassa. Uusina painopisteinä saavat entistä enemmän huomiota myös kulttuurin sosiaaliset vaikutukset, kestävä kehitys ja monikulttuurisuus. Yhä enemmän tullaan todennäköisesti myös kysymään kulttuurin vaikuttavuudesta ja julkisen talouden asettamista vaatimuksista, hän myös totesi.

Kirjallisuuden valtionpalkinnon palkintoperustelut:

Kirjailija Daniel Katz

Daniel Katzin viime vuonna ilmestyneen kirjan Berberileijonan rakkaus ja muita tarinoita  kahdessakymmenessäkuudessa faabelissa turva-alueesta neuvotteleva hirvi, viinaanmenevä kärpänen ja vaistonvaraisten tunteittensa heittelemät ihmiset ovat yhtä ja samaa elävää luomakuntaa, johon kirjailija suhtautuu ymmärtäväisesti ja veljellisen hyväksyvästi. Katzin faabelit eivät ole moraliteetteja vaan moneen suuntaan avoimia tarinoita, ilman perinteisen faabelin sulkevaa opetusta; siinä mielessä ne ovat sukua teoksen päähenkilön kirjailija Attila Kufin tuotannolle, joka on täynnä loistavasti alkaneita mutta vaille loppua jääneitä kertomuksia. Daniel Katzille ominainen absurdin taju ja hirtehinen huumori kukoistavat tarinoissa, joiden väljärakenteisen kehyskertomuksen taiteilijasatiiri kohdistuu ymmärtäväisenä ennen kaikkea kirjoittajaan itseensä.

Daniel Katz tuli 1970-luvun alussa suomalaiseen nykykirjallisuuteen ensimmäisenä juutalaisena ja samalla kansainvälisenä, vapaasti kulttuurien kentässä liikkuvana kirjailijana. Hänen tuotantoaan on alusta pitäen leimannut jäljittelemätön huumori sekä syvä ja monipuolinen sivistys. Suomalaisessa kirjallisuudessa Katzilla on keskeinen asema, mutta samalla hän yksilöllisen kirjoittajanlaatunsa takia on sivussa proosan valtavirrasta. Hiukan ulkopuolisena pysynyt katse on terävöittänyt hänen kykyään nähdä koomisuus traagisessa ja traagisuus koomisessa, se absurdius, joka tekee Berberileijonan rakkauden tarinoista yhtä aikaa kepeitä ja syvällisiä, hauskoja ja perin vakavia.

Suomentaja Juhani Lindholm

Juhani Lindholm on toiminut kirjallisuuden kääntäjänä liki kolmekymmentä vuotta ja saanut kiitosta sekä modernin kirjallisuuden että klassikoiden suomentajana. Lindholmin klassikkosuomennoksista tuorein on kansallisrunoilijamme J. L. Runebergin Vänrikki Stålin tarinat. Uuden käännöksen ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 2007 ja toinen osa viime vuonna. Suomennos herätti huomiota heti ilmestyttyään: sitä pidettiin tuoreena, ymmärrettävänä ja mitallisesti osuvana. Kaiken kaikkiaan Lindholmin uusi käännös Runebergin klassisesta teoksesta on suomalaisen kirjallisuuden merkkitapaus. Lindholm tavoittaa niin Runebergin traagiset ja ylevät sävyt kuin eloisuuden ja huumorinkin.

Lindholm on kääntäjänä monipuolinen ja laaja-alainen. Hän on suomentanut monien englanninkielisen kirjallisuuden klassikoiden kuten Daniel Defoen, Emily Brontën, Oscar Wilden ja Herman Melvillen teoksia. Hänet tunnetaan myös englanninkielisen nykykirjallisuuden taitavana tulkkina. Hänen ”vakiokirjailijoitaan” ovat mm. brittiläinen Ian McEwan, srilankalais-kanadalainen Michael Ondaatje sekä brittiläinen Patrick McGrath.

Lindholm kääntää myös tietokirjallisuutta ja näytelmiä. Sekä lukijoiden että kriitikkojen parissa suurta suosiota ovat saavuttaneet Frank McCourtin omaelämäkerralliset teokset (tunnetuimpana Seitsemännen portaan enkeli). Kuluvana keväänä Lindholm sai J.A. Hollo -palkinnon ruotsalaisen Bengt Jangfeldtin teoksen Panoksena elämä. Vladimir Majakovski ja hänen piirinsä suomennoksesta. Suomentajaa kiitettiin sekä huolellisesta perehtymisestä asiaan että elävästä ja vivahteikkaasta kielestä, joka onnistuu välittämään keskenään hyvin erilaisten tekstielementtien sävyt. Tämä pätee yleisemminkin Lindholmin suomentajantaitoon: hän tekee perusteellisen taustatyön, antaa kielen soida – ja lukijan nauttia.

Lisätietoja:
toimikunnan sihteeri Esa Rantanen, Taiteen keskustoimikunta, puh. (09) 160 77065