Radiomusiikin sääntely vähäistä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa

Taiteen keskustoimikunnan tutkimusyksikön julkaisema Timo Syrjälän tutkimus selvittää musiikin radiosoittoon vaikuttavaa sääntelyä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Englannissa, Ranskassa ja Kanadassa. Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimusprojektia, jossa tutkittiin suomalaisen radiokentän murrosta. Suomessa musiikin radiosoitto muuttui 1980-luvulla, kun radiomonopoli purettiin ja kaupallinen radiotoiminta syntyi. Kilpailu kuulijoista vaikuttaa myös julkisen palvelun radion musiikkivalintoihin.

Vapaata musiikkivalintaa rajoittavan sääntelyn tulee pohjautua kulttuuripoliittisesti hyväksyttäviin tavoitteisiin, jotka kunnioittavat ilmaisun vapautta ja muita perusoikeuksia. Julkisen palvelun radiotoiminnassa musiikin nykyisen sisältösääntelyn yleisiä tavoitteita ovat kulttuuriperinnön suojeleminen ja kansallisen kulttuuri-identiteetin vahvistaminen sekä musiikkitarjonnan monipuolisuuden edistäminen. Sääntely vaihtelee tarkoista kieli, alkuperä- ja genrekiintiöistä yleisiin ohjelmallisiin julistuksiin.

Julkaisun mukaan musiikkia koskeva erityissääntely on Pohjoismaissa harvinaista, sääntely on varsinaisesti käytössä vain Norjassa. Sen sijaan Isossa-Britanniassa, Ranskassa ja Kanadassa musiikkia säännellään huomattavasti laajemmin ja yksityiskohtaisemmin. Ison-Britannian tilanne poikkeaa muista maista, BBC:n jokaisella radiokanavalla on yhtiöjohdon asettama itsesääntely.

Suomessa kotimainen musiikki saa kuitenkin toistaiseksi hyvin radioaikaa etenkin Yleisradion kanavilla. Ohjelmalliset yleistavoitteet eivät sinänsä takaa kotimaisen tai monipuolisen musiikin radiosoittoa, sillä niiden toteutumista on vaikea arvioida objektiivisesti eikä asetetuilla sanktioilla välttämättä ole käytännön merkitystä. Tarkempi sääntely voisi turvata nykyisen soittokäytännön jatkumisen julkisen palvelun lähetystoiminnan muutoksessa.

Tutkimuksessa selvitettiin myös valtakunnallisten toimilupien saaneiden kaupallisten radioiden sisältösäänte-lyä, joka perustuu useimmiten kanavakohtaisiin lupaehtoihin. Tarkastelluista maista Suomessa Radio Novan lupaehdot ovat hyvin yleisellä tasolla ilman musiikkia koskevia erityismääräyksiä. Norjassa P4- ja Radio Norgen lupaehdot sisältävät kieltä, alkuperää ja genreä koskevia määräyksiä. Isossa-Britanniassa Classic ja Absolute Radiolla on alkuperä- ja genresäännöksiä. Kanadassa yhdenmukaiset viranomaismääräykset säätelevät kaupallistenkin radioiden musiikin käyttöä.

Julkaisu käsittelee myös tekijänoikeuden vaikutusta radiosoittoon Suomen näkökulmasta. Käytännössä suoja-aikojen pituus, lisensiointikäytännöt ja kansainvälisten sopimusten voimaansaattaminen lisäävät klassisen ja amerikkalaisen musiikin radiosoittoa.

Radiomaailma elää teknistä murrosta, kun kanavatarjonta muuttuu ja pirstaloituu digitaalisuuden ja uusmedian myötä. Sisältösääntelyn näkökulmasta teknistä muutosta merkittävämmäksi näyttää nousevan julkisen palvelun radiotoiminnan tulevaisuus. Monissa maissa pohditaan, kuka tuottaa tulevaisuudessa julkisilla varoilla kustannetun ohjelmasisällön. Muuttuneessa tilanteessa lähetystoimintaa ohjaava sääntely olisi Syrjälän mukaan mietittävä uudelleen. Tärkeä kysymys on, mitä lähetetään, ei se kuka ohjelmavirtaa lähettää. Käytännössä kaupalliset radiot voivat tulevaisuudessa saada Suomessakin julkisen palvelun tehtäviä, jolloin myös niille tulisi kohdistaa julkisen palvelun tehtävän toteutumista varmistavaa sääntelyä.

Timo Syrjälä: Säännellyt sävelet. Radiomusiikin sääntelystä Suomessa ja eräissä vertailumaissa. Työpapereita - Working papers no 47. Taiteen keskustoimikunta 2010. Helsinki. ISSN 0788-5318. ISBN 978-952-5253-77-1.

Julkaisu on maksuton. Yli kymmenen julkaisun tilauksista laskutamme toimitusmaksun.

Lisätietoja:
Timo Syrjälä, puh. 040 733 0093, timo.j.syrjala@gmail.com

Tilaukset:
Taiteen keskustoimikunta, Julkaisut, PL 293, 00171 Helsinki
tel. (09) 1607 7066, tkt-kirjasto@minedu.fi