Visuaalisten alojen taidepoliittinen ohjelma valmis

Opetusministeriön valmistelemassa visuaalisten alojen taidepoliittisessa ohjelmassa ehdotetaan kaikkiaan 61 toimenpidettä alan edistämiseksi. Visuaalisten taiteiden rahoitusta tulee lisätä ja taidekasvatuksen asemaa kouluopetuksessa vahvistaa. Ohjelma luovutettiin Marcus Rantalalle keskiviikkona 17.11.2009.



Opetusministeriön valmistelemassa visuaalisten alojen taidepoliittisessa ohjelmassa ehdotetaan kaikkiaan 61 toimenpidettä alan edistämiseksi. Visuaalisten taiteiden rahoitusta tulee lisätä ja taidekasvatuksen asemaa kouluopetuksessa vahvistaa. Ohjelma luovutettiin Marcus Rantalalle keskiviikkona 17.11.2009.

Visuaalisten taiteiden rahoitus on vaatimatonta muihin taiteenaloihin verrattuna, koska alalla ei ole vastaavia työpaikkoja ja henkilöstökuluja kuin teattereissa ja orkestereissa. Vapaan taidekentän tukemiseksi tarvitaankin työryhmän mielestä tuntuva tasokorotus.

Visuaalisten alojen taiteilijoiden toimeentulo muodostuu monesta lähteestä: taiteellisesta työstä, opetus- tai muusta palkkatyöstä ja apurahoista. Valtion taiteilija-apurahojen määrät kuvataiteilijoille ja taidekäsityöläisille tulisi kaksinkertaistaa, jotta heillä olisi samat mahdollisuudet apurahaan kuin muilla taiteenaloilla. Kaikista valtion taiteilija-apurahan hakijoista noin puolet edustaa visuaalista alaa, apurahan saajista vain kolmannes.

Taideopetus huomioitava perusopetuksen tuntijaossa

Työryhmä esittää, että kuvataidetta opetettaisiin tulevaisuudessa kaikille peruskoulujen oppilaille kaikilla vuosiluokilla ja opetuksesta huolehtisi kuvataiteen aineopettaja. Asia tulisi huomioida seuraavassa tuntijakouudistuksessa.

Myös visuaalinen lukutaito ja medialukutaito nähdään välttämättömiksi kansalaistaidoiksi. Teknologisen kehityksen myötä näköärsykkeet ovat moninkertaistuneet. Helsingin Sanomat nosti hiljattain esille uskonnollisen lukutaidon, jolla viitattiin italialaisten koululuokkien seinillä oleviin krusifikseihin. Lehden mukaan lapset joutuvat päivittäin tahtomattaan myös muiden viestien kanssa tekemisiin, kuten seksististen tai väkivaltaan viittaavien kaupallisten viestien kanssa.
 
Suomessa on tällä hetkellä enemmän koulutettuja visuaalisten taiteiden ammattilaisia kuin koskaan ennen. Niinpä mahdollisuudet visuaalisen elinympäristön tietoiselle kehittämiselle ovat olemassa, työryhmä muistuttaa.

Uusia markkinointikeinoja taiteeseen tarvitaan

Taiteen ja suuren yleisön välistä kuilua olisi työryhmän mielestä kurottava umpeen. Keinoiksi ehdotetaan uusia markkinointikeinoja ja matalan kynnyksen tiloja ja tilanteita, joissa yleisö ja taide kohtaisivat. Alan harrastustoiminta on laajaa, galleriakierrokset ja ateljeevierailut keräävät yleisöä, taiteen ostamista sen sijaan vierastetaan. Lisäksi tulisi selvittää, miten taiteen verovähennysoikeus vaikuttaisi yritysten, yhteisöjen ja yksityishenkilöiden taideostoihin.

Visuaalisten taiteiden aluekeskuksia olisi perustettava kehittämään taiteen lainaus- ja myyntitoimintaa. Samoin tulisi perustaa visuaalisten taiteiden tiedotuskeskus. Se kokoaisi laajan kentän yhteen ja julkaisisi alan tiedotuslehteä.

Visuaalisten alojen taidepoliittisen ohjelman työryhmä aloitti työskentelynsä elokuussa 2008. Työryhmän puheenjohtajana toimi museonjohtaja Markku Valkonen Espoon modernin taiteen museo EMMA:sta. Sihteerinä toimi taidesihteeri Ansa Aarnio.

Työryhmän työ kattoi visuaaliset alat laajasti. Siihen sisältyvät maalaustaide, kuvanveisto, grafiikka, valokuva-, media- ja sarjakuvataide, taidekäsityö, performanssi ja paikkasidonnaiset taiteet (ympäristö- ja yhteisötaide) sekä monet muut nykytaiteen piirissä kehittyvät ilmiöt.
 
Lisätietoja: taidesihteeri Ansa Aarnio, puh. (09) 1607 7945, 040 777 0169

Julkaisu Päin näköä! Visuaalisten alojen taidepoliittinen ohjelma – Mitt i synen! De visuella branschernas konstpolitiska program on luettavissa julkistamisen jälkeen tästä.