Kirjallisuuden valtionpalkinnot kirjailija Kristina Carlsonille ja suomentaja Tarja Roinilalle

Valtion kirjallisuustoimikunta on myöntänyt vuoden 2010 kirjallisuuden valtionpalkinnot kirjailija Kristina Carlsonille ja suomentaja Tarja Roinilalle. Suuruudeltaan 15 000 euron arvoiset palkinnot jakoi kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin tiistaina Helsingissä.

Kirjallisuuden valtionpalkinnot myönnetään tunnustuksena kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana valmistuneesta ansiokkaasta työstä tai pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta toiminnasta kirjallisuuden hyväksi.

Kirjallisuuden valtionpalkintojen palkintoperustelut:

Kirjailija Kristina Carlson

Kirjailija Kristina Carlsonin ensimmäinen romaani Maan ääreen nosti runoilijana tuotantonsa aloittaneen tekijän kirjallisuuden valokeilaan: 1800-luvun lopun Siperiaan sijoittuva, sensitiivisesti kerrottu modernin ihmisen muotokuva sai Finlandia-palkinnon vuonna 1999.

Herra Darwinin puutarhuri (2009) on jo Carlsonin toinen nykyaikaistumiskehitystä avaava romaani. Nyt henkien taistelua käydään 1870-luvulla Brittein saarilla Kentin maakunnan Downen kylässä. Uusi aika, keksinnöt ja ennen kaikkea paikkakunnan suurmiehen Charles Darwinin kehitysoppi ottavat mittaa kyläläisten kristilliseen etiikkaan nojaavasta, perinteisestä elämänymmärryksestä.

Vaikka romaanin aatehistorialliset teemat ovat kiisteltyjä ja suuria, ne saavat Carlsonin kerronnassa uskomattoman intiimin ja ihmistä rakastavan ilmaisun. Tarinan keskus on murheiden saartama leskeksi jäänyt puutarhuri, joka yrittää elämässään eteenpäin kahden sairaan lapsensa kanssa. Mitä tämä Raamatun Jobiin vertautuva mies ajattelee murroksen maailmassa? Koko ympäröivä seutu tuntuu saavan äänen miettiessään, kuka muotoilee elollisen osan: Jumala, suuri luonto, vai ihminen itse?

Harvoin on syytä sanoa, että jokin yksittäinen teos uudistaa romaanimuotoa. Kristina Carlsonin Herra Darwinin puutarhuri tekee sen vastustamattomalla tavalla. Siinä yhdistyy hienosti tutkittu elämänkuva säteilevän runollisesti kehiteltyyn henkilökuvaukseen.

Suomentaja Tarja Roinila

Tarja Roinilan mestarillisina suomennoksina on ilmestynyt kaksi itävaltalaisen Thomas Bernhardin romaania: Hakkuu vuonna 2007 ja Haaskio vuonna 2009. Jälkimmäisessä kuunnellaan Bachin Goldberg-variaatioita. Niitä soittaa pianisti Glenn Gould yhä uudelleen. Kirjan minähahmo puolestaan käy puheen tasolla läpi omia etydejään ja skaalojaan, tilittää tauotta omaa elämäänsä, väliin kiihtyy taas tyyntyäkseen, ottaa suvantokohdasta vauhtia ja aloittaa uuden kierroksen spiraalin kehällä.

Bernhardin monologiromaaneissa ei ole lainkaan kappalejakoa, vaan monipolviset lauseet putoilevat vääjäämättömänä tajunnanvirtana. Lukijan ei kuitenkaan tarvitse takellella, kun suomentaja Tarja Roinila vie. Herkkävireinen, rytmisesti täsmällinen suomennos on musiikkia silmille ja korville. Tehokeinona taitavasti käytetty toisto palauttaa lukijan kerta toisensa jälkeen sanomisen koskettavaan ytimeen.

Bernhardin proosateksti lähenee runoutta - myös suomeksi. Suomentaja Tarja Roinila tunnetaankin ehkä parhaiten runojen kääntäjänä. Vuosien mittaan Roinila on kääntänyt runoja ja proosaa espanjasta, ranskasta ja saksasta. Kirjailijoista mainittakoon Bernardo Atxaga, Rafael Alberti, Federico García Lorca ja Samuel Beckett. Ranskalaista taidefilosofiaa Roinilan käännösten joukossa edustavat Roland Barthes ja Gaston Bachelard. Kääntäjänä Tarja Roinila on poikkeuksellisen monipuolinen. Nähtäväksi jää, ilmestyykö hänen työpöydältään seuraavaksi Lorcan runoja vai lisää itävaltalaista proosaa. Toivottavasti molempia.

Lisätietoja:
– taidesihteeri Ansa Aarnio (Taiteen keskustoimikunta), puh. (09) 1607 7945

Lehdistötiedote