Kuntien kulttuurieuroa korotettava palveluiden eriarvoisuuden vähentämiseksi

Selvityshenkilöt, ministeri Kalevi Kivistö ja professori Anita Kangas, esittävät useita toimia kuntien kulttuuritoiminnan tuki- ja kehittämispolitiikan vahvistamiseksi. Ehdotukset keskittyvät mm. kulttuuritoimen vahvistamiseen, luovien alojen edistämiseen, kuntien taidelaitosten kehittämiseen sekä taiteen perusopetukseen, kulttuurin aluepolitiikkaan, alueellisiin taidetoimikuntiin, kolmannen sektorin rooliin ja kuntalaisten osallisuuteen ja osallistumiseen. Selvitys luovutettiin valtiosihteeri Marcus Rantalalle maanantaina.

Erityisen suuri haaste paikallisen kulttuuritoiminnan kehittämiselle on kuntien erilaistuminen. Alue-erot kulttuurin kulutuksessa ovat Suomessa EU-maiden suurimpia. Kulttuuripalveluiden tarjonta pääkaupunkiseudun sekä maakuntakeskusten ulkopuolella on niukkaa. Kulttuuripalveluiden käytön erilaistuminen näkyy myös sosiaaliryhmien eroissa. Selvityshenkilöt korostavat, että kuntien kulttuuripalvelujen perustasoa on vahvistettava kulttuuripolitiikan toimin. He arvioivat alueellisesti kattavien valtion toimien paikallisen kulttuuritoiminnan edistämisessä jääneen kunta-valtio -suhteen muuttumisen myötä vaikutuksiltaan vähäisiksi.

Selvityshenkilöt esittävät, että yleisen kulttuuritoimen asukaskohtaisen valtionosuuden määrä tulisi lisätä esimerkiksi liikuntatoimen valtionosuutta vastaavaksi. Valtionosuuden perusteena käytetyn yksikköhinnan lisäys olisi nykyisestä 3,50 eurosta 12 euroon. Ehdotus lisäisi valtion menoja reilut 13 miljoonaa euroa vuodessa. Uudistus voitaisiin toteuttaa asteittain lähtemällä liikkeelle kunnista, joissa palveluja tarjotaan vähiten. Lisäksi uusien palvelumallien kehittämiseksi tulisi voida myöntää yleiselle kulttuuritoimelle harkinnanvaraista avustusta. Valtionosuuden määräytymisen perusteita ja kriteereitä sen piiriin pääsystä tulisi tarkastaa taide- ja kulttuurilaitosten toiminnan laadun arvioinnin perusteella, jonka valmistelua ja käynnistämistä selvityshenkilöt ehdottavat opetus- ja kulttuuriministeriölle.

Luovien alojen yritystoiminnan vahvistamisessa opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyö on keskeistä. Niiden tulisi yhdessä arvioida yrityspalvelujärjestelmää pienten, luovien alojen yritysten näkökulmasta. Liiketoimintaosaamista on lisättävä ja siihen tarvitaan matalan kynnyksen palveluita: tavoitteeseen voitaisiin päästä vakinaistamalla ja vahvistamalla luovien alojen liiketoimintaosaamisen asiantuntijatukea antavaa Jalostamo-toimintaa ELY-keskusten yhteydessä.

Alueellisten taidetoimikuntien merkitys alueilla on keskeinen ammattitaiteen edistämisessä ja yhteistyö muiden alueellisten toimijoiden kanssa on kysyttyä ja tarpeen. Erityisen tärkeitä ovat läänintaiteilijat, joiden työn tulosten jatkuminen pitkäjänteisenä toimintana olisi taattava nykyistä paremmin alueilla ja kunnissa. Työ ja projektit eivät saisi katketa taiteilijan lopettaessa tehtävässään, vaan niiden jatkuminen tulisi miettiä jo läänintaiteilijaa nimitettäessä.

Kansalaisten osallisuutta ja osallistumista kulttuuripalvelujen tuottamisessa ja palveluja koskevan palautteen antamisessa tulisi kehittää. Uusien sähköisten kanavien käyttö tarjoaa mahdollisuuksia palautteen hankkimiseen. Myös yleisön edustajien valitseminen taide- ja kulttuurilaitosten toimielimiin voisi toimia palautekanavana.

Selvityshenkilöt korostavat taideopetusta  jokaisen lapsen ja nuoren perusoikeutena. Taiteen perusopetusta antavien yksikköjen yhteistyön helpottaminen yleissivistävän koulun ja kansalaisopistojen kanssa parantaisi mahdollisuuksia rekrytoida kuntiin mahdollisimman päteviä taideopettajia.

Selvityshenkilöiden mukaan kulttuurin voimavarat vaihtelevat paljon kuntien välillä. Perusongelmana paikallisen kulttuuritoiminnan edistämisessä on kulttuurin marginaalinen asema paikallispolitiikassa. Strategioissa asetetaan tavoitteita, mutta ne eivät konkretisoidu. Haasteita on myös eri hallinnonalojen välisen yhteistyön kehittämisessä. Esimerkiksi hyvinvointitavoitteisen toiminnan vahvistuminen edellyttää yhteistyötä sosiaali- ja terveyssektorin kanssa. Selvityshenkilöiden mukaan se on mahdollisuus myös kolmannen sektorin vahvistumiselle kulttuurituotannoissa.

Lisätietoja:
- kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju, puh. 09 160 77385, 040 352 6590
- johtaja Paula Tuomikoski, puh. 09 160 77486

Selvitys OKM:n verkkosivuilla