Asiantuntijaryhmä esittää kahta eri mallia Valtion taidemuseon kehittämiseksi

26.04.2011  Kansainvälinen arviointityöryhmä esittää kahta vaihtoehtoista mallia Valtion taidemuseon toiminnan kehittämiseksi. Yhtenä mallina olisi Valtion taidemuseon toiminnan laajentaminen siten, että siihen yhdistettäisiin muita visuaalisten alojen museoita. Toisena mallina olisi virastorakenteeltaan kevennetty Kansallisgalleria-organisaatio, Ateneum, jonka yhteydessä toimisi nykytaiteen museo Kiasma.

Valtion taidemuseon laajentaminen kattamaan myös design ja valokuva ja ehkä myös rakennustaide vahvistaisi museon roolia keskustaidemuseona. Lisäksi se avaisi uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia kiinnostaviin hankkeisiin. Laajentamismalli toisi myös säästöjä.

Kansallisgalleria-mallissa hallintoa voitaisiin keventää ja museon johtamisjärjestelmää selkeyttää. Tähän malliin sisältyy myös ehdotus Sinebrychoffin museon palauttamisesta osaksi Ateneumia.

Arviointityöryhmä ei aseta vaihtoehtoisia malleja paremmuusjärjestykseen. Se korostaa, että kummassakin mallissa on tärkeintä organisaation ja henkilökunnan omistajuus ja sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin. Arviointityöryhmä ei sulkenut pois mahdollisuutta muuttaa Valtion taidemuseo säätiömuotoiseksi. Raportissa esitetään tähän liittyviä etuja ja haittoja, mutta arvioitsijat eivät ottaneet kantaa siihen, tulisiko tällainen muutos toteuttaa.

Ehdotukset sisältyvät Valtion taidemuseon toimintaa arvioineen, opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman kansainvälisen arviointiryhmän loppuraporttiin, joka valmistui huhtikuussa 2011. Ministeriössä on myös käynnistetty keväällä 2011 koko hallinnonalan konsernirakenteen ja -ohjauksen uudistamistyö. Päätökset mahdollisista uudistuksista tehdään tulevalla hallituskaudella.

Sitoutunut ja ammattitaitoinen henkilöstö vahvuuksia

Arviointiryhmän raportin mukaan Valtion taidemuseon vahvuuksia ovat eri museoyksiköiden  - Ateneum, Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo - vahvat brändit ja henkilökunta, jonka asiantuntijuus, ammattimaisuus ja sitoutuneisuus ovat korkealla tasolla. Museot toimivat hyvin, mutta arjen toimintoja ei tueta ja oteta tarpeeksi huomioon strategisella tasolla.

Kehittämisen suurimmat haasteet liittyvät raportin mukaan Valtion taidemuseon toimintojen organisointiin ja rakenteisiin. Valtion taidemuseon johto- ja hallintorakenne on raskas suhteessa sen kokoon ja rooliin valtion virastona. Hierarkinen hallintomalli heikentää myös johdon ja henkilöstön välistä sisäistä kommunikaatiota.

Kansainvälisen arviointiryhmän puheenjohtajaksi kutsuttiin Vandalorum-museon projektipäällikkö Sune Nordgren Ruotsista ja jäseniksi Berliinin valtiollisten museoiden apulaisjohtaja Günther Schauerte, johtaja Lene Floris Tanskan Kansallismuseosta sekä oikeustieteen tohtori Timo Viherkenttä. Ryhmän tehtävä oli arvioida museon ohjaus - ja rahoitusjärjestelmää, toiminnallista tehokkuutta, säädösten ajantasaisuutta suhteessa toiminnan haasteisiin sekä toiminnan ja palveluiden laatua ja vaikuttavuutta strategisten painopisteiden näkökulmasta.

Raportti opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla