Rakennustaiteen julkinen tuki vaatimatonta – arkkitehdit menettäneet vaikutusmahdollisuuksiaan nykyrakentamisessa

Opetus- ja kulttuuriministeriön tuki arkkitehtuurille on noussut 2000-luvun kuluessa 2,2 miljoonasta 3,4 miljoonaan euroon, mutta sen suhteellinen osuus taide- ja kulttuuribudjetista on pysytellyt samalla, melko vaatimattomalla tasolla. Vuosittain tuen osuus on ollut 0,6–0,9 prosenttia valtion taide- ja kulttuuribudjetista.

Suurin osa opetus- ja kulttuuriministeriön rakennustaiteelle osoittamasta tuesta menee valtionosuuksina Suomen rakenustaiteen museolle ja Alvar Aalto-museolle. Taidetoimikuntien jakamasta tuesta rakennustaiteen osuus on 2000-luvulla ollut 2–2,5 prosenttia. Osuus vastaa kuitenkin rakennustaiteen alan hakijoiden osuutta, sillä myös apurahojen ja avustusten hakijoiden määrä on muihin taiteenaloihin nähden ollut vähäinen.

Valtion rakennustaidetoimikunnan tuki ei Katja Oksanen-Särelän kyselytutkimuksen mukaan ole kovinkaan merkittävä arkkitehtuurin edistämisen kannalta. Sen sijaan valtiovallan roolia pidetään tärkeänä arkkitehtuurikoulutuksen ja arkkitehtuurikilpailujen tukijana sekä esimerkkirakentajana. Arkkitehtuurin esiintuominen mediassa, hankintojen kilpailuttamisjärjestelmä, jossa laatuperusteet huomioitaisiin nykyistä vahvemmin, arkkitehtuurikasvatus ja kuntien päätöksentekijöille annettava koulutus nostettiin esiin keskeisinä suomalaisen arkkitehtuurin edistämistoimina.

Kyselyssä nousi esiin myös nykyrakentamiseen liittyviä epäkohtia. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta katsoi, että suunnittelun ja rakentamisen normisto on tiukentunut viime vuosina. Suunnitteluun liittyvät normit koettiin toisaalta rajoittavina ja toisaalta liian monitulkintaisina. Jatkuvasti muuttuvan, yksityiskohtaisen normiston omaksumisen koettiin vievän aikaa muulta suunnittelutyöltä eikä yksityiskohtaisen normittamisen nähty takaavan laadukasta lopputulosta.

Kilpailuttamiseen perustuva hankintajärjestelmä koettiin kaikkein turhauttavimmaksi tekijäksi arkkitehdin työssä. Hinta nousee päätöksenteossa liian määräävään asemaan laatuun nähden. Sen sijaan arkkitehtikilpailujen merkitys korostui vastaajien näkemyksissä. Sekä yksityisellä että julkisella sektorilla toimivien arkkitehtien mukaan arkkitehtonista laatua voidaan aikaansaada ja arvioida arkkitehtikilpailujen avulla. Kilpailujen kautta pystytään kehittelemään ideoita, joille ei välttämättä normaalien toimeksiantojen puitteissa ole tilaa. Kilpailut tarjoavat myös uusia työmahdollisuuksia ja väylän julkisuuteen sekä mahdollisuuden ammatilliseen kehittymiseen, mikä vaikuttaa positiivisesti arkkitehtuurin kehittymiseen.

Parempi palkkaus, arkkitehdin arvostuksen nostaminen muihin rakennusprosessin toimijoihin nähden sekä ammatin auktorisointi, jolloin vain tietyt pätevyysvaatimukset täyttävät toimijat saisivat toimia rakennussuunnittelijan tehtävissä nähtiin tärkeimpinä keinoina arkkitehtien aseman parantamisesksi. Sekä palkkakysymyksen että ammatin arvostuksen nostamisen osalta arkkitehdin ammattia verrattiin tyypillisesti insinöörin ammattiin ja arkkitehtikunnan nähtiin joutuneen ammatillisesti insinöörien varjoon.

Taiteen keskustoimikunnan tutkimusyksikön tutkijan Katja Oksanen-Särelän tutkimuksessa kartoitetaan rakennustaiteen saamaa julkista tukea sekä arkkitehtien asemaa ja työnkuvaa suomalaisessa rakentamisessa. Tutkimus on ensimmäinen, jossa tarkastellaan tässä laajuudessa rakennustaiteen julkista rahoitusta ja arkkitehtien käsityksiä työstään, vaikutusmahdollisuuksistaan sekä arkkitehtuurista taiteena. Tutkimuksen aineisto koostuu muun muassa ministeriöiden ja taidetoimikuntalaitoksen rahoituspäätöksistä sekä arkkiteh-deille suoritetusta kyselystä ja teemahaastatteluista.

Katja Oksanen-Särelä: Taiteen ja tekniikan välimaastossa. Rakennustaiteen rahoitus 2000-luvulla ja arkkitehdin työn muutokset. Tutkimusyksikön julkaisuja n:o 37. Taiteen keskustoimikunta 2011. Helsinki. ISSN 1796-6612. ISBN 978-952-5253-81-8.
Yhteenveto

Lisätietoja:
Tutkija Katja Oksanen-Särelä, p. 09 – 16076994, katja.oksanen-sarela(at)minedu.fi

Tilaukset:
Taiteen keskustoimikunta, Julkaisut, PL 293, 00171 Helsinki
tel. (09) 1607 7066, tkt-kirjasto(at)minedu.fi
Hinta 22 €