Maakuntaliittorahojen leikkausesitys iskee taidetta, kulttuuria ja luovuutta alas

Me allekirjoittaneet Taiteen Keskustoimikunnan alaisten alueellisten taidetoimikuntien pääsihteerit Etelä-Savossa, Kaakkois-Suomessa, Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla olemme tyrmistyneitä luovuuteen suunnattavien rahojen alasajoesityksestä ensi vuoden talousarviossa.

Me allekirjoittaneet Taiteen Keskustoimikunnan alaisten alueellisten taidetoimikuntien  pääsihteerit Etelä-Savossa, Kaakkois-Suomessa, Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla olemme tyrmistyneitä luovuuteen suunnattavien rahojen alasajoesityksestä ensi vuoden talousarviossa. 

Taiteen Keskustoimikunnan kautta kanavoitunut raha taiteen, kulttuurin ja luovuuden edistämiseen niin valtakunnallisesti kuin alueellisesti ei ole nousussa lainkaan vuonna 2012. Samalla kulut lisääntyvät, ja alueellisten taidetoimikuntien tehtäviin sisällytetään uusia toimintoja kuten lisääntyvä yhteistyö Maakuntaliittojen, ELY-keskusten ja AVI-keskusten kanssa. Tilanne on hätkähdyttävä, etenkin kun samalla yhden keskeisen yhteistyötahon eli Maakuntaliittojen vapaaseen kehittämisrahaan kohdistetaan ennen näkemättömiä leikkausesityksia. Tätä rahaa on käytetty maakunnissa juuri luovuuden, kulttuurin ja taiteen edistämiseen. 

Kehittämisrahojen suora yhteys luovaan talouteen 

Hallituksen talousarvioesitys esittää merkittäviä leikkauksia (minimiksi on esitetty 75% leikkausta) sitomattomaan maakunnan kehittämisrahaan. Vaikka valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaosto ei mietinnöissään käsittele suoraan aluekehittämisen määrärahoja, vaikuttaa kehittämisrahan leikkaaminen tosiasiallisesti myös opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan. Tämä vaikutus on erittäin merkittävä etenkin kulttuuriyrittäjyyden ja  luovan talouden  kehittymisen suhteen. Sitomattomalla maakunnan kehittämisrahalla on ollut maakunnasta riippuen lisäksi suuri tai erittäin suuri merkitys käytännön kulttuurihankkeisiin. 

Luovien toimialojen kehittämistyössä kehittämisrahan rooli on ollut aivan oleellinen, sillä sen kautta on voitu käynnistää alueilla erilaisia taiteen-, kulttuurin- ja luovien alojen hankkeiden esiselvityksiä. Kuntien heikentyneen taloustilanteen vuoksi rahoitusinstrumentti on ollut elintärkeä. Maakunnan kehittämisrahaa on käytetty onnistuneesti vivutukseen, jossa pienillä, mutta hyvin kohdennetuilla toimenpiteillä, on onnistuttu käynnistämään laajempia hankekokonaisuuksia. Esimerkiksi yksi aluekehitystyön tärkeä instrumentti, KOKO-ohjelma, on mahdollistanut kauan kaivatun vuoropuhelun taidetoimijoiden ja elinkeinonharjoittajien välille, ja ohjelma on luonut toimenpiteillään edellytykset luovien alojen systeemaattisen kehittämistyön aloittamiseen useissa elinkeinoyhtiöissä ja seutukunnissa. Samalla on onnistuttu luomaan pohjaa täysin uudenlaiselle toimiala-ajattelulle. Leikkausesitys vaarantaa KOKO-ohjelman ja sitä kautta luovien alojen kehittämistyön valtakunnallisesti. Leikkaukset johtavat luovien toimialojen kehittämisen osittaiseen alasajoon. 

Rahat menneet käytäntöön 

Kehittämisrahalla on myös onnistuttu nostamaan kulttuurin ja taiteen merkitystä maakunnissa. Vaikka vastaavanlaisia esimerkkejä löytyy jokaisesta maakunnasta, niin esimerkiksi Kymenlaakson liiton vuoden 2009 n. 1,046 miljoonan € kehittämisrahoista ohjautui kulttuurihankkeisiin 34 % ja vuoden 2010 rahoista peräti 46%.  Rahoitettuja hankkeita ovat olleet mm. Uuno Klami sävellyskilpailun kannatusyhdistyksen vuosittain järjestämä sävellyskilpailu, Repin-kuvataidekoulutuksen kehittäminen, Suomen Merimuseon erilaisten kehittämiprojektien tukeminen, kehittämisyhtiö Cursorin vetämä kymenlaaksolaisen taiteen esittäytyminen Turun kulttuuripääkaupunkivuodessa ja Haminan Rauhan juhlavuoden toteuttaminen. Etelä-Karjalan maakunnassa on vastaavalla rahalla puolestaan toteutettu sekä lastenkulttuurikeskuksen että Etelä-Karjalan Taide & Kulttuuri - osaamiskeskuksen perustamisselvitykset, tuettu Human Culture - Interaktiivisen taiteen teemavuotta (toimijoina nuoret kulttuurituottajayrittäjät)  ja osallistuttu mm. Imatran ja Lappeenrannan kesäteatterien katsomoiden ja muiden rakenteiden toiminnalliseen parantamiseen.Pelkästään näiden kahden maakunnan alueella toteutetut kulttuurihankkeet osoittavat, että kehittämisraha on monella tavalla oleellinen ja monipuolisesti hyödynnetty osa taiteen ja kulttuurin näkyvyyden edistämistä sekä maakunnassa että sen ulkopuolella. Tekijät ovat saaneet suuren hyödyn tästä aluetarpeet tunnistavasta ja erittäin ketterästä rahoitusinstrumentista. Suunniteltu leikkausesitys tuhoaa tulevaisuudessa tämän mahdollisuuden ja heikentää entisestään maakuntien luovien toimialojen, kulttuurin ja taiteen kehittämistä. 

Rahat on palautettava 

Lopuksi Etelä-Savon, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen ja Pohjanmaan pääsihteerit vaativat, että sivistys- ja tiedejaosto huomioisi sitomattoman maakunnan kehittämisrahan leikkauksen aiheuttamat välilliset vaikutukset omaan hallinnonalaansa. Edelleen olisi toivottavaa, että jaosto ottaisi kantaa leikkausesityksiin ja esittäisi muutoksena tai lisäyksenä eduskunnalle kehittämisrahan leikkauksen  poistamista. Mielestämme nykytaso pitää säilyttää, koska muutoin se vaarantaa maakunnallisen kulttuurin kehittämisen ja erityisesti luovien alojen ja kulttuurimatkailun kehittämishankkeiden toteuttamisen. 

Lopuksi lopun jälkeen:Kaikki edellä mainittu huomioiden taidetoimikunnat ovat kauhian huolissaan omien määrärahojensa ja resurssien riittävyydestä. Muilla hallinnonaloilla tapahtuvat leikkaukset aiheuttavat painetta taidetoimikuntiin päin niiden jakamien avustusten puolella ja lisäävät edelleen mm. neuvonta- ja suunnittelutyötä. Toimikuntien näkökulmasta alueellisten taidetoimikuntien määrärahojen tarkistaminen on perusteltua myös yleisen kustannusten nousun johdosta.  

Antti Huntus ma. pääsihteeri Pohjanmaan taidetoimikunta

Petri Pietiläinen ma. pääsihteeri Kaakkois-Suomen taidetoimikunta 

Ilkka Kuukka ma. pääsihteeri Keski-Suomen taidetoimikunta

Riitta Moisander pääsihteeri Etelä-Savon taidetoimikunta      

Viimeksi päivitetty ( 04.11.2011 )