Taidetoimikunta lausui maakuntasuunnitelmaluonnoksesta

LAUSUNTO MAAKUNTASUUNNITELMAN LUONNOKSESTA

Pirkanmaan taidetoimikunnan jäsenet ovat saaneet tutustua Pirkanmaan maakuntasuunnitelman luonnokseen ja heillä on ollut myös käytettävissään tuore ja toimikunnankin linjausten kannalta keskeinen opetusministeriön kulttuuripolitiikan strategia 2020 (opetusministeriön julkaisuja 2009:12). Tämän perusteella Pirkanmaan taidetoimikunta toteaa luonnoksesta seuraavaa:

"Kulttuurin ja kulttuuripolitiikan merkitys yhteiskunnassa kasvaa edelleen. Tämä merkitsee, että kulttuuripolitiikan toiminta-alue, toimintamuodot ja -tavat monipuolistuvat nykyisestä. Uusia painopisteitä nousee esiin, kuten kulttuurin sosiaaliset vaikutukset taloudellisten vaikutusten rinnalla, kestävän kehityksen vaatimukset ja monikulttuurisuus.

Perinteisempiin kulttuuripolitiikan tavoitteisiin liittyy uusia haasteita, kuten kulttuuripalvelujen saatavuuden ja laadun takaaminen väestökehityksen ja teknologisen kehityksen myötä. Haasteena on myös toimialan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistaminen samalla, kun joudutaan ottamaan huomioon julkisen talouden yleiset vaatimukset. Lisäksi yhteistyö muiden hallinnonalojen ja yhteiskunnan toimijoiden kanssa korostuu, mikä nostaa kulttuuripolitiikan vaikuttavuutta laajemmin yhteiskuntapolitiikassa.

Taiteella, kulttuurilla ja luovuudella on pysyvä arvo sivistyneessä yhteiskunnassa. Luovan työn tuloksia voidaan myös hyödyntää eri tavoin. Tähän liittyvän osaamisen voi odottaa vähitellen kasvavan yhteiskunnassa. Kulttuuri edistää väestön hyvinvointia, sivistystä ja elinikäistä oppimista, elinkeinoelämää ja työllisyyttä, alueiden elinvoimaa, teknologista osaamista ja innovaatioita.

Maan eri alueilla on erilaisia kulttuuritoimintojen kehittäjiä, joiden yhteistyö nousee avainasemaan. Maakunnat saavat aluekehittämisessä aiempaa vahvemman roolin, joten niiden vastuu kasvaa. Kulttuurin tulee sisältyä niiden ja muiden aluekehittämiseen osallistuvien toimijoiden strategioihin ja ohjelmiin. 

Kunnat ovat valtiota suurempia kulttuurin rahoittajia, joten niiden  toimilla on suuri merkitys kulttuurin ja kulttuuripalvelujen kehittymisessä. Erityisesti yleisten kirjastojen osuus kuntien kulttuuritoiminnassa on  huomattava.

On tärkeää, että kulttuurinen näkökulma vahvistuu koko yhteiskuntapolitiikassa. Kulttuuriin liittyvät kysymykset on otettava huomioon riippumatta siitä, millä hallinnonalalla ne sijaitsevat, tai siitä, ovatko jääneet hallinnonalojen väliin.

Kulttuuripolitiikan vaikuttavuustavoitteet ovat yhteiskunnan kulttuurisen perustan vahvistaminen, luovan työn tekijöiden ja kulttuuripalvelujen tuottajien toimintaedellytysten parantaminen, kansalaisten kulttuuriin osallistumisen ja hyvinvoinnin edistäminen sekä kulttuurin taloudellisten vaikutusten vahvistaminen."

Alkuun lainatut siteeraukset opetusministeriön kulttuuripoliittisesta strategiasta 2020 ja niihin myös sisältyvät näkemykset maakunnallisesta strategiatyöstä antavat perusteen kuvata Pirkanmaan maakuntasuunnitelmaluonnosta sen sisältämän kulttuuri- ja taidepoliittisen vastuunoton ja tavoitteiston osalta varsin ohueksi.

Kulttuuri ja taide on suunnitelmaluonnoksessa nähty taas joko yhtenä palveluna muiden joukossa tai sitten on kannettu huolta siitä, miten niitä voidaan käyttää elinkeinopoliittisesti ja yhdistää yrittäjyyteen. Viitaten opetusministeriön strategian kirjauksiin Pirkanmaan taidetoimikunta korostaakin luonnosta olennaisesti laajemmin sekä korkeatasoisen taiteen ja mm. taidekasvatuksen itseisarvoista merkitystä että myös taiteen soveltavia käyttömahdollisuuksia maakunnan asukkaiden arjessa.

Kulttuurin ja taiteen todellinen merkitys olisi todennäköisesti myös Pirkanmaalla voitu nykyistä paremmin aivan konkreettisesti havaita, jos aikanaan Tampereen EU:n kulttuuripääkaupunkihankkeen käynnistäminen olisi tapahtunut riittävän ajoissa ja jos nimitys olisi Tampereelle myönnetty. Jos kaikki sen valmistelun yhteydessä erilaisissa organisaatioissa, yhteisöissä ja kansalaisten yksityisessä ideoinnissa syntyneet ajatukset olisi voitu myös nykyisessä taloudellisessa tilanteessa toteuttaa, olisi kulttuuriin, taiteeseen, mutta myös ympäristöön ja rakennusarkkitehtuuriin panostamisen merkitys maakunnan veturikaupungille ja sitä kautta koko maakunnalle todennäköisesti ollut matkailullisesti poikkeuksellisen merkittävää, mutta se olisi merkinnyt myös maakunnan asukkaiden elämään positiivista ja pitkävaikutteista sisällöllistä sysäystä. Nyt näyttää siltä, että kulttuurin asema ja vaikutus keskustelussa taas jää vaatimattomaksi osaksi luovien alojen kehittämistä yritystoiminnassa, mikä on sille aivan liian kapea näkökulma.

Olisikin syytä suhtautua luovaan ihmiseen ja kulttuurin ja taiteen merkitykseen vakavasti tarttumalla tällä kertaa asiaan ajoissa ja samalla turvaamalla Pirkanmaan tuleva asema kulttuurimaakuntana myös valtakunnallisesti.  

Kun Pirkanmaan liitto on suunnitelmaluonnokseen kirjatulla tavalla valinnut alueellisesti hajautuneemman kehityskuvavaihtoehdon, se merkitsee myös sitä, että koko maakunnassa tulee liiton ja sen jäsenkuntien aktiivisin toimin pitää yllä myös alueellisesti kattava kulttuurin ja taidetoimintojen ja -mahdollisuuksien kirjo. Tämä visio on luonnollinen osa tämänsisältöistä kehityskuvapäätöstä ja sen toteutumiseen tähtääviä toimia on maakunnan  asukkaiden voitava edunvalvojiltaan odottaa. 

Maakuntasuunnitelmaluonnos on yleisesti tarkastellen laadittu hyvin luottavaiseen sävyyn ja sen sisältämän vision tavoitteiden kirjauksissa on käytetty poikkeuksellisen laaja myönteisten ilmausten sanavarasto. Vaikka luonnoksessa on myös mainittu monilta osin ulkoisten tekijöiden vaikutusten ennakoimattomuuden ongelmia ja niistä mahdollisesti aiheutuvat muutoshaasteet, halutaan kehityksen uskoa siis jatkuvan edelleen lähivuosikymmenet hyvin positiivisena. Se ei luonnoksen mukaan edellytä kovinkaan merkittäviä uusia painotuksia tai linjanmuutoksia, vaan Pirkanmaan maakunta tulee vauhtiaan ehkä hiukan hidastaenkin joka tapauksessa etenemään kohti mielikuvaa houkuttelevasta ja tavoittelemisen arvoisesta tulevaisuudesta, kuten on kirjattukin. 

Ohjelmaluonnoksesta huokuva luottamus perustuu hyvin paljon siinä kuvattuihin maakunnan vahvuustekijöihin ja maakunnan omaan yhtenäisyyteen ja yksituumaisuuteen. Taidetoimikunta arvioi, ettei Pirkanmaa kuitenkaan voi pysyvästi totuttautua siihen mielikuvaan, että maakunta voisi omana saarekkeenaan jatkuvasti huolehtia omin yhtenäisinkään päätöksin omasta tulevaisuudestaan kehittäen sitä yhä paremmaksi alueeksi yrittää ja asua. Vaikka maakuntien päätösvalta vastaisuudessa nykyisestä vahvistuisikin, niiden alueeseen ja alueilla oleviin toimintoihin vaikuttaa yhä enemmän myös maakunnan, mutta myös koko Suomen ulkopuolinen päätöksenteko ja siihen sisältyy demokraattisen hallinnon lisäksi myös sellaisia toimijoita, joiden mielipiteeseen ei edes maakunnan yksimielisyydellä voida vaikuttaa. 

Toivottavaa olisikin taidetoimikunnan mielestä ollut kuvata suunnitelmassa toimintaympäristöä hiukan omaa maakunnallista aluetta laajemmin ja siinä yhteydessä tarkastella Pirkanmaan asemaa koko tulevaisuuden Suomessa, ehkäpä Euroopassakin. Siinä yhteydessä olisi ollut mahdollisuus etsiä Pirkanmaan maakunnan kehittämistarpeita myös valtakunnanosapoliittisesti, jolloin johtopäätös olisi voinut olla Tampereen seudun tietoinen vahvistamistarve ainoana pääkaupunkiseudun mahdollisena hallinnollisena, toiminnallisena, mutta tietoisesti myös kulttuurisena vastapainona. Sen sijasta, että tyydytään keskustelemaan oman maakunnan sisällä ja huolehtimaan sen omien resurssien riittävyydestä ainakin nykyisellään, tulisi taidetoimikunnan näkemyksen mukaan myös etsiä mahdollisuuksia haastaa muita maakuntia ja niiden joukossa myös Helsingin seutu. Se luonnollisesti edellyttää itseluottamusta, rohkeutta ja uskoa myös siihen, että valtakunnallistakin vaikutusvaltaansa voi Pirkanmaa tulevaisuudessa nykyisestä lisätä.
 
Voi tietysti olla, että tällainen visiointi ei ole mahdollista suunnitelmatyössä, jossa tietoisesti korostetaan maakunnallista yhtenäisyyttä ja kirjattavissa olevia yhteisiä tavoitteita. Silloin maakunnallinen strategiatyö ei valitettavasti kuitenkaan etene edunvalvonnan tasolle, vaan se voi jäädä vain keskinäiseksi, hampaattomaksi paperiohjelmatyöksi.

Yhteenvetona Pirkanmaan taidetoimikunta toteaa, että se ei valitettavasti löydä maakuntasuunnitelmaluonnoksesta kovinkaan paljon sellaista taide- ja kulttuuripoliittista ajattelua ja tavoiteasetantaa, mikä vahvistaisi Pirkanmaan tulevaisuutta nimenomaan kulttuurimaakuntana ja jossa olisi riittävästi otettu huomioon myös ne strategiset linjaukset, joita sekä valtakunnan että aluetason valtion kulttuuri- ja taidehallinnossa pidetään tärkeinä.

Pirkanmaan taidetoimikunta toivoo, että Pirkanmaalla myös maakunnallisen ohjelmatyön yhteydessä tunnustettaisiin kulttuurin laaja ja moninainen merkitys niin maakunnan asukkaille, sen yritystoiminnalle ja koko Pirkanmaan tulevaisuudelle samalla kun nähtäisiin sen olevan myös yksi mahdollisuus vahvistaa maakunnan asemaa osana maamme kehitystä. Näiden lähtökohtien korostuminen olisi toimikunnan näkemyksen mukaan tärkeätä ohjelmatyön siirtyessä nykyistä luonnosta konkreettisemmalle tasolle.

27.4.2009 Pirkanmaan taidetoimikunta

Maakuntasuunnitelmaluonnos löytyy täältä.