Taidetoimikunnan lausuntoja

Pirkanmaan taidetoimikunta on viime aikoina laatinut kolme lausuntoa. Se on toimittanut opetusministeriölle lausuntonsa sen nimeämän toimikunnan Eduskunnalle tekemästä Kulttuurin tulevaisuus -selontekoasiakirjasta, joka löytyy kokonaisuudessaan täältä.

Pirkanmaan taidetoimikunta on viime aikoina laatinut kolme lausuntoa. Se on toimittanut opetusministeriölle lausuntonsa sen nimeämän toimikunnan Eduskunnalle tekemästä Kulttuurin tulevaisuus -selontekoasiakirjasta, joka löytyy kokonaisuudessaan täältä.

Toimikunta on lausunut myös näkemyksensä Pirkanmaan liiton maakuntaohjelmaluonnoksesta 2011-2014. Luonnos löytyy Pirkanmaan liiton sivuilta.

Lisäksi taidetoimikunta on lausunnollaan puoltanut Mäntän Kuvataideviikkojen hakemusta liikenneopasteen asentamisesta ohjaamaan kävijöitä taidenäyttelypaikkana toimivaan Pekilo-rakennukseen.

Taidetoimikunnan kommentit kulttuuriselontekoasiakirjasta ovat seuraavassa ja sen alapuolella toimikunnan lausunto maakuntaohjelmaluonnnoksesta.

KULTTUURI - TULEVAISUUDEN VOIMA

Yleistä

Asiakirjasta käy ilmi, että se on haluttu kiteyttää tiiviiseen ilmaisuun ja toimikunnalle annetut tehtävät olivat poikkeuksellisen laajoja. Sen ei ole voinut edes olettaa ratkaisevan kaikkia kulttuurin ja taiteen piiriin sisältyviä kysymyksiä lähivuosikymmenten ajaksi. Muutamat asiakirjan painotukset ansaitsevat Pirkanmaan taidetoimikunnan mielestä kuitenkin huomiota, koska sen laatineessa toimikunnassa ei ollut yhtään varsinaista alueellisen taiteenedistämisen tai kulttuurityön edustajaa ja ehdotusten kattama ajanjakso on ulotettu jopa vuoteen 2035 saakka. Tämä aikaulottuvuus ei ehkä täysin näykään kaikissa toimenpide-ehdotuksissa. 

Asiakirja on useilta ehdotuksiltaan vielä yleisellä tasolla ja edellyttää jatkokonkretisointia. Sen näkökulma jää myös nykytilanteessa yllättävän kotimaiseksi: Se ei juuri löydä  kansainvälisiä uhkia kulttuurillemme, mutta ei myöskään taiteen ja taiteilijoiden kansainvälinen lisääntyvä vuorovaikutus tekstissä juuri näy. Valtaosaan tulevaisuuden kulttuurin ja taiteen ongelmistamme voidaankin asiakirjan mukaan vastata historiaamme perustuvalla kielipolitiikalla, entistä monikulttuurisuusmyönteisemmällä asenteella ja kulttuuriympäristöä ja -perintöä vaalimalla. Kaikista sen toimenpide-ehdotuksista vaikutuksiltaan tärkeimpänä on Pirkanmaan taidetoimikunnan mielestä pidettävä taiteen ja kulttuurin lisäämistä kouluopetuksessa ja siten kulttuurin perustan vahvistamista koko ikäluokalle.

Vastuu suomalaisesta kulttuurista

Taiteen substanssikysymykset ja konkreettinen sen edellytysten vahvistaminen jää asiakirjan kokonaisuudessa vielä valitettavan ohueksi. Monilta osin suuntautuvatkin toiveet kolmanteen sektoriin ja luovaan talouteen ja samalla myös ulkoistettaisiin vastuuta suomalaisen kulttuurin ja taiteen tulevaisuudesta. Kantava näkemys onkin, että julkinen panostus taiteelle ja kulttuurille on kokonaisuudessaan vähenemässä ja tällaisesta työnjaosta tulee sopia myös uudessa politiikkaohjelmassa.

Pirkanmaan taidetoimikunta korostaa, että Suomen on pienenä kansakuntana ja omaleimaisena kulttuurina voitava tulevaisuudessakin panna toivonsa maassamme asuviin taiteilijoihin ja julkisten tukimuotojen avulla syntyvään taiteeseen ja kulttuuriin. Suuremmissa maissa on tietysti meitä enemmän mahdollista markkinatalouden ehtoihin perustuvaan kulttuurin rahoitukseen ja alan yritystoimintaan. Siksi Suomessa yhteiskunnan on taidetta ja sen edellytyksiä tietoisesti tuettava ja myös kohdennettava tukea suunnitelmallisesti. Tässä toiminnassa on yhä voimakkaammin otettava huomioon myös vahvistuva monikulttuurisuus erilaisine uusinekin kulttuuri-ilmiöineen. Myös taidekoulutus ja kulttuuripalveluverkko on maassamme julkisin ponnistuksin pidettävä mahdollisimman kattavana ja säilytettävä sillä palvelutehtävän lisäksi myös taiteellista työtä eri puolilla maata ylläpitävä rooli. Vain niin voi suomalainen taide edelleenkin säilyttää asemansa ja nousta myös kansainväliselle tasolle ja ulkomaiseen tietoisuuteen. Tämä on luonteva jatkumo koulujen taideopetuksen vahvistamiselle, josta seuraa myös kulttuurin harrastustoiminnan laajeneminen.

Asiakirja ei riittävästi kiinnitä huomiota globaalin viihdeteollisuuden omaankin maahamme ulottuvaan ja entisestään vahvistuvaan ekspansioon ja sen uhkaan suomalaiselle kulttuurille. Suomen resursseilla tehtävät taidevientiponnistelut eivät kuitenkaan tule muuttamaan elämys- tai viihdetalouden maailmanlaajuisia voimasuhteita, eikä niitä voi ratkaista maamme kehittyväkään markkinaehtoinen viihde- ja peliteollisuus.

Kulttuuri ja yhteiskunta

Yhteiskuntamme joutuu lähitulevaisuudessa kohtaamaan ulkopuolelta tulevia haasteita ja omia työllisyys- ja  väestöpoliittisia ongelmiaan. Samoin maassamme vielä entisestään vahvistuvat monikulttuurisuus ja varsin vahva venäjänkielinen vähemmistö. Tilanteeseen varautumisen tulisi sisältyä vahvasti jo nykyiseen kulttuuripoliittiseen keskusteluun ja se vaatii myös linjauksia yhteiskunnan kulttuuritoiminnan vastuusta. Samoin voimakas maamme sisäinen muutto jatkuu ja siihen liittyy väestön keskittyminen suurkeskuksiin ja EU:nkin tasolla jo nyt poikkeavan nopea väestön ikääntyminen. Ne kaikki tuovat mukanaan myös lisääntyviä alueellista ja sosiaalista ja luonnollisesti myös kulttuurista eriarvoistumista, johon voi vastata myös kulttuuripoliittisin toimin.

Pirkanmaan taidetoimikunta näkeekin mahdollisimman laaja-alaisen taide- ja kulttuuripolitiikan politiikkaohjelman merkityksen monessa suhteessa hyvin tärkeäksi. Yhteiskuntamme kehitysennuste voi vaatia aivan uudenlaisia ratkaisuja, joiden avulla myös kulttuuripalveluja ja kulttuuriin osallistumismahdollisuuksia tuetaan, vaikka vastuu olisikin yhteiskunnalla. Tarvitaan sekä julkisen panostuksen suuntaamiskeskustelua että myös uudenlaisia hallinnollisia toimenpiteitä ja rakenteita, sillä pelkästään kolmannen sektorin hoidettavaksi uudet haasteet tulevat olemaan liian vaativia. Vahvasti kulttuuripolitiikkaan sisältyvillä toimilla voidaan yhteiskunnallisesti haitalliseksi nähtävää kehitystä joko vauhdittaa tai tietoisesti jarruttaa. 

Väestökehityksen suuntaa ei ole mahdollista muuttaa ja sen vuoksi Pirkanmaan taidetoimikunnan mielestä tulisi tietoisesti pyrkiä sellaiseen yhteiskuntarakenteeseen, jossa Suomessa olisi useita myös kulttuuri- ja taidepalveluiltaan vetovoimaisia ja vahvoja aluekeskuksia pääkaupunkiseudun vastapainona. Keskusten alueellisten heijastusvaikutusten ja mm. kulttuurimatkailun kehittämismahdollisuuksien avulla voitaisiin näin säilyttää niiden muiden toiminnallisten edellytysten lisäksi myös kulttuurinen tasa-arvo koko maassa edes tyydyttävällä tasolla.

Taiteen ja kulttuurin politiikkaohjelma tulisikin nähdä yhtenä keskeisenä mahdollisuutena ja keinona kulttuuria laajemmin koko yhteiskuntapoliittisen kehityksen suuntaamisessa. Se olisi kuitenkin voitava tehdä mahdollisimman konkreettiseksi ja sen valmistelussa tulisi myös ottaa huomioon laajasti taiteen ja kulttuurin toimijakunta ja sen tulevat konkreettiset tarpeet. Lopputuloksessa olisi oltava mahdollisimman yksilöidysti kirjattuna tulevaisuuden Kulttuuri-Suomen vaatimat julkishallinnon rakenteet ja resursointi.

Aluetason kulttuurikoordinaatio ja resursointi

Pirkanmaan taidetoimikunta ei näe toimenpide-ehdotuksiin kirjatulla kulttuurin ja taiteen aluetason pelkällä koordinaatiolla voitavan ratkaista edes tämänhetkisiä, saati tulevia kulttuurisuunnittelun haasteita. Pelkkä hajanaisten ja aliresursoitujen voimien koordinointi ei tule riittämään todellisten käytännön tavoitteiden saavuttamiseen. Maamme kulttuuri- ja taidehallinnon uudistamisen tuleekin sisältää myös aluetason hallinnon kehittäminen turvaamaan koko väestön kulttuuritarpeita ja vastaamaan myös taide-elämän edellytyksistä ja mahdollisuuksista maan eri osissa. Vain kokonaisvaltaisesti suunnitelluin toimin voidaan edistää taiteellista toimintaa, mutta myös kulttuurin ja taiteen yhteiskunnallista vaikuttavuutta, positiivisia heijastusvaikutuksia ja sovellusmahdollisuuksia.  

Opetusministeriön olisikin sen takia Pirkanmaan taidetoimikunnan mielestä nähtävä alueellinen kulttuurityö ja taiteenedistäminen toimintana koko maan tulevaisuuden hyväksi ja siksi olisi valmistauduttava myös sitä palveleviin rakenteellisiin ratkaisuihin. Se edellyttää taidetoimikunnan mielestä ministeriöltä myös kriittistä asennetta uusien irrallisten taiteen aluekeskusten perustamistarpeeseen ja uusien yksittäisten kulttuuritehtävien ohjaamiseen nykyiseen varsin resurssivajeiseen taiteen aluehallintoon.

Pirkanmaalla pienin toimintaedellytyksin toimivia alueellisia taiteenedistämisen toimijoita on nykyisin jo varsin kattavasti. Maakunnassa voitaisiin myös selvittää valmiutta kulttuuria ja taidetta koskeviin uusiin aluehallintokokeiluihin, jos ministeriön asiaa koskevat meneillään olevat jatkoselvitykset luovat siihen edellytyksiä. 

Tampereella 25.3.2010
Pirkanmaan taidetoimikunta

LAUSUNTO MAAKUNTAOHJELMALUONNOKSESTA 2011-2014

Pirkanmaan  taidetoimikunnan jäsenet ovat saaneet Pirkanmaan liiton maakuntaohjelmaluonnoksen vuosille 2011-2014 ja käydyn keskustelun perustella toimikunta toteaa siitä lausuntonaan seuraavaa:

Maakuntaohjelmaluonnos sisältää varsin vähän sellaisia toimikunnan toimialaan liittyviä kehittämistoimia, jotka antavat toimikunnalle mahdollisuuden ohjelmaluonnosta koskeviin erityisiin kommentteihin. Sen vuoksi toimikunta tyytyy varsin yleisluontoisiin huomioihin, joilla se korostaa kulttuurityön ja taiteen aseman vahvistamistarvetta maakunnan kehittämistyössä.

Pirkanmaan taidetoimikunta näkee kulttuurin ja taiteen roolin maakunnan kokonaiskehittämisessä huomattavasti Pirkanmaan liiton suunnitelma- ja ohjelmavalmistelussa ilmenevää laajempana. Toimikunta ymmärtää, että liiton suunnitteluasiakirjoissa ei voida nostaa maakunnan kulttuurikehittämistä näkyvästi esille mm. sen takia, että monista muista sektoreista poiketen Pirkanmaalta puuttuu alueellisesti kattavia ja resursoituja kulttuurialan organisaatioita, joilla voisi luontevasti olla alan kehittämistehtäviä ja -vastuita. 

Tämä ei kuitenkaan saisi olla esteenä sille, ettei kulttuurisuunnittelua maakunnassa lainkaan tapahdu ja vastuu siitäkin on viime kädessä siellä, missä on koko maakunnan muukin kehittämisvastuu.

Tulevaisuuden kulttuuripalveluja koskeva suunnittelu ja jo nykyisiä resursseja koskeva koordinointi on sitäkin kiireellisempää, kun useiden maakunnan kuntien toiminnalliset mahdollisuudet tuottaa väestölle edes kulttuurin peruspalveluja koko ajan heikkenevät. Taidetoimikunta toivookin, että maakunnan kuntayhtymänä Pirkanmaan liitto voisi käyttää aluehallintouudistuksessa vahvistunutta aluekehittämisrooliaan entistä enemmän nyt myös kulttuurin hyväksi. Samassa yhteydessä se voisi ainakin selvittää, voiko erillisenä nykyisin laadittavaa kulttuurin toimenpideohjelmaa tulevaisuudessa muuntaa nykyistä enemmän yleisemmäksi kulttuuripoliittiseksi ohjelmaksi ja liittää se osaksi maakunnan muuta kehittämissuunnittelua. Se edellyttäisi todennäköisesti myös liitolta itseltään nykyistä enemmän panostusta kulttuurisektorin toimijana, mutta olisi keino samalla antaa kulttuurityölle ja sen asemalle Pirkanmaalla enemmän painoarvoa ja merkitystä ja säilyttää edes tyydyttävä sektorin palveluvarustus myös maakunnan syrjäalueilla.

Tavoitteena tulee nähdä Pirkanmaan kehittäminen myös valtakunnallisesti tunnettuna ja  tunnustettuna kulttuuri- ja taidemaakuntana, joka voi omien asukkaiden ja maakunnan yritystoiminnan henkilöstön tarpeisiin turvattavien mahdollisimman  kattavien kulttuuripalvelujen lisäksi haastaa yhä vahvemmin taidelaitosten, - tapahtumien ja taiteellisen työn tuotteiden laadussa myös pääkaupunkiseudun. Ainoastaan taiteellisen toiminnan tarjonnan laatukriteereitä painottamalla voidaan organisoida ja kehittää myös maakunnan kulttuurimatkailua.

Kulttuuri nähdään ohjelmaluonnoksessa ensisijaisesti välineellisenä maakunnan talouselämän ja matkailuelinkeinon käyttöön valjastettavana voimavarana, eikä taiteen itseisarvoa tai sen merkitystä yksilölle,  yhteiskunnalle tai yhteisölle ole luonnoksessa kirjattu. Nykyisin varsin korostetusti esillä olevien luovuuden ja luovien toimialojen hyödyntäminen eivät myöskään luonnoksessa näy, eikä taidetta ja taiteilijoita mainita lainkaan, ei siis myöskään korosteta luovaa toimintaa ja korkeatasoista taiteellista työtä elinkeinona muiden elinkeinojen joukossa. Tuskin lainkaan kulttuuri näyttäytyy luonnoksessa maakunnan asukkaiden viihtyvyyden ja elämänlaadun yhtenä peruselementtinä, eikä siinä myöskään painoteta taiteen välillisiä myönteisiä heijastusvaikutuksia yhteisölle ja sen tulevaisuudelle.

Pirkanmaan taidetoimikunta näkee  korkeatasoisella taiteella luonnokseen sisällytettyjen matkailu- ja identiteettivaikutusten lisäksi myös muuta ja vielä oleellisempaa merkitystä, joka kasvattaa ja kehittää yksilöä, yhteisöä ja koko yhteiskuntaa. On myös hyväksyttävä se näkemys, että taide voi osaltaan kuvata, käsitellä ja visioida maailmaa, elinympäristöämme ja niiden tulevaisuutta ja omilla keinoillaan osallistua yhteiskunnan kehittämisen suunnasta käytävään keskusteluun. Taiteen soveltavan käytön  tiedetään toimivan hyvin monella tavoin myös maakunnan omien asukkaiden elämänlaadun parantamiseksi, kuten mm. jo toteutetut Terveyttä kulttuurista -hankkeet ovat osoittaneet.

Pirkanmaan taidetoimikunta on luonnollisesti käytössään olevalla asiantuntemuksella ja omilla resursseillaan mukana maakunnan kulttuurin ja taide-elämän kehittämistyössä ja myös sen suunnittelussa.

Toimikunta katsoo, että kulttuuritoiminnan ja taiteen merkitys tulevaisuudessa tulee olemaan Pirkanmaalla yhä tärkeämmässä asemassa.

Tampereella 14.4.2010

Pirkanmaan taidetoimikunta