Pirkanmaan lausunto Taike-lakiesityksestä

Lausuntopyyntö 23.6.2010 dnro 18/010/2010 Taiteen edistämiskeskus -lakiesitys ja siihen liittyvät asiakirjat Pirkanmaan taidetoimikunta on tutustunut esitykseen laiksi taiteendistämiskeskuksesta ja toteaa sen perusteella seuraavaa:

Taidetoimikunnan kokous 16.8.2010

LAUSUNTO

Opetus- ja kulttuuriministeriö
Kirjaamo
PL 29
00023 Valtioneuvosto

Lausuntopyyntö 23.6.2010 dnro 18/010/2010
Taiteen edistämiskeskus -lakiesitys ja siihen liittyvät asiakirjat

Pirkanmaan taidetoimikunta on tutustunut esitykseen laiksi taiteendistämiskeskuksesta ja toteaa sen perusteella seuraavaa:

Yleistä

Pirkanmaa taidetoimikunta pitää tärkeänä jatkaa valtion taidehallinnon perusteltua uudistamista, mutta nyt esitetty kymmeniin vuosiin suurin ja myös lähtökohdiltaan olennaisesti aikaisemmasta poikkeava taidehallinnon muutosesitys on valmisteltu niin nopealla aikataululla, että valmistelun lopputulos ei voi kaikilta osin tyydyttää. Erityisesti siinä ei Pirkanmaan taidetoimikunnan näkemyksen mukaan ole otettu lainkaan huomioon alueellisen taiteenedistämisen osalta nykyisten toiminnallisten mahdollisuuksien turvaamista, mutta ei myöskään luottamushenkilötasolle vasta muutama vuosi sitten valtakunnalliseen taidehallintoon rakennetun strategisen yhteyden merkitystä ja sen säilymistä.

Kun uudesta taiteenedistämiskeskuksesta esitetään rakennettavaksi virkamiesjohtoinen virasto, on Pirkanmaan taidetoimikunnan mielestä oikeutettua nostaa toisaalta esiin uhka organisaation valtakunnallista ja alueellista taideasiantuntemusta edustavan luottamushenkilöelinten asiantuntemus- ja päätösvallan liiallisesta vähenemisestä ja toisaalta vaara viraston yhteyksien heikkenemisestä ainakin alueellisen taiteenedistämisen käytännön arkeen. Aluetasolla - siis taiteilijoiden varsinaisella toiminnallisella tasolla -ongelma kokonaisuudessaan kulminoituukin, jos työjärjestyksellä virkamiespäätäntään siirretään kaikki alueellisten toimikuntien nykyiset operatiiviset taiteenedistämistehtävät, joita valtion taidetoimikunnilla ei lainkaan ole.

Uudistuksella ollaan nyt luopumassa luottamushenkilöjärjestelmään perustuneesta pitkäaikaisesta taidehallinnosta ja siirtymässä virkamiestaidehallintoon, missä luottamushenkilöille jätetään kaikilla tasoilla vain yksi tehtäväalue, joka 13 alueella on vain yksi siivu heidän tämänhetkisestä ja heidän asiantuntemukseensa perustuvasta työnkuvastaan. Muutos on poikkeuksellisen suuri, eikä siinä ole otettu huomioon, että taidehallinto on aluetasolla ottanut hoitaakseen runsaasti tehtäviä, joiden toteutus perustuu nimenomaan tähän alueasiantuntemukseen.

Ammattitaiteilijakunnan työmahdollisuuksien erilaiseen parantamiseen ja muihin käytännön taiteenedistämistoimiin tähtäävät ja alueiden taidekentän yhteyksiin perustuvat, jopa valtakunnalliset yhteistyöhankkeet ovat olleet nyt vain muutaman vuoden toimineessa yhteisessä luottamuselinjärjestelmässä mahdollisia, mutta näihin yhteyksiin perustuvalta ja aiemmin paljon korostetulta  taidehallinnon strategiatyöltä ollaan uudistuksella nyt viemässä pohja ja käytännön välineet luottamushenkilöiden tehtäväkentän kaventamisen mukana.

Järjestelmän perusteiden muuttaminen muutaman vuoden välein ja sen valtakunnallisen juuri syntyneen rakenteen purkaminen osoittaakin, että valtion taidehallinnosta puuttuu se pitkäjänteisyys, mikä antaisi sille uskottavuutta myös maan taiteilijakunnan piirissä.

Pirkanmaan taidetoimikunta toivoo, että lakiesityksen valmistelussa ei kiirehdittäisi liikaa lopputuloksen kustannuksella, vaan kuultaisiin riittävästi sekä maan taiteilijajärjestöjä että erityisesti alueellista taidehallintoa, jonka osalta valmistelu etenkin näyttää jääneen ristiriitaiseksi ja puutteelliseksi. Kun uudistuksen lähtökohta näyttää olevan selkeästi valtakunnallisessa rakenteessa, sen samanlaisena aluetasolle siirtämisen vaikutukset ja siitä seuraavat taiteenedistämisen tulevaisuudennäkymät ovat jääneet varsin vähälle huomiolle. 

Yksittäisistä ehdotuksista

Valtion taidetoimikuntien määrä, jäsenet ja tehtäväalueet

Vaikka nykyistä keskustason luottamuselinmäärää on perustellusti syytä harventaa ja järkeistää, Pirkanmaan taidetoimikunta korostaa, että valtion taidetoimikunnissa tulee vastaisuudessakin olla eri taiteenalojen ja niiden sisällä olevien genrejen  riittävä asiantuntemus. Ehdotetussa toimikuntajaossa tulee vielä keskustella etenkin visuaalisten taiteiden tarvitsemista luottamuselimistä. Nykyisin jaostorakenteella hoidettavan tukipolitiikan tulevaisuus ei sekään näytä vielä selkeästi ratkaistulta.
 
Alueellisten taidetoimikuntien edustus myös uusissa valtion taidetoimikunnissa tulee edelleen turvata joko erillisin säädöksin tai vielä perustellummin keskittämällä kaikkien - myös alueellisten valtion taidetoimikuntien nimittäminen valtioneuvoston ja ministeriötason tehtäväksi. Sillä voidaan myös varmistaa alueellisten taidetoimikuntien jäsenten asiantuntemus tulevaisuudessa.

Jos uusiin taidetoimikuntiin ei niiden kokonaisjäsenmäärän vähetessä tule kattavaa eri taiteenalojen aluetason edustusta, tulee säädöksiin lisätä maininta alueellisten taidetoimikuntien mahdollisuudesta antaa lausuntoja ennen valtion taidetoimikuntien päätäntää.

Valtion taideteostoimikunnan asema

Pirkanmaan taidetoimikunta on pitänyt valtion taideteostoimikuntaa yhtenä keskeisenä osana taiteenedistämisjärjestelmää sen jälkeen kun se siirrettiin valtion taidemuseosta taidehallintoon. Nyt esitetään tämän toimenpiteen perumista, mikä merkitsisi käytännössä sitä, että sen toiminnot todennäköisesti jäisivät vain osaksi normaalia museotoimintaa ilman mahdollisuutta edistää aktiivisesti taiteilijakunnan ja muun yhteiskunnan välistä yhteistyötä julkisessa taidehankinnassa. Tätä toimintaa tulisi päinvastoin lisätä ja vahvistaa, eikä taiteilijajärjestöjen luottamusedustajien merkitystä siinä tulisi vaarantaa. Pirkanmaan taidetoimikunta ei siksi pidäkään esitystä taiteenedistämisen kannalta perusteltuna.

Taiteen tutkimustoiminnan keskittäminen

Esityksessä on päädytty siirtämään taiteen keskustoimikunnan nykyiset tutkimustehtvät asteittain Cuporen yhteyteen. Tutkimuksen keskittämisellä saadaan varmasti aikaan etuja, mutta tämän siirron yhteydessä tulisi myös keskustella perusteellisesti tutkimustoiminnan kohdentamiseen, verkottumiseen ja tiedon jakoon liittyvistä kysymyksistä, ei tehdä pelkkä tekninen siirtopäätös. Jos taiteen edistämisjärjestelmä luopuu omasta tutkimustyöstään, tulee sen kuitenkin määritellä tutkimustoiminnan ja tiedonjakoon liittyvät tavoitteensa, jotta hyöty edelleen - tai jopa nykyistä paremmin - olisi käytettävissä käytännön taiteenedistämistyössä sekä taidehallinnossa että julkisyhteisöissä.

Taiteilijaprofessorien asema

Tehtyyn esitykseen ei ole huomauttamista.

Alueelliset taidetoimikunnat

Pirkanmaan taidetoimikunnan näkemyksen mukaan aluetason taidehallinnon nykytilan arviointi on asiakirjassa täysin tekemättä, eivätkä sen laaja-alainen operatiivinen toiminta, yhä keskeisemmät ja myös taidehallinnon aluetoimijoita koskevat aluekehittämis- ja alue-viranomaistehtävät tai alueellisten toimikuntien resurssiongelmat ole saaneet valmistelussa tarpeellista huomiota.

Keskustasolle ehdotettuja ja siellä perusteltuja hallinnollisia ratkaisuja ollaan kuitenkin kategorisesti siirtämässä myös alueellisten taidetoimikuntien toimintaan ottamatta huomioon niiden toiminnan huomattavaa erilaisuutta, niiden erilaista toimintaympäristöä, uudistetun aluehallinnon yhteistyötarpeita, toimikunnan alueviranomaisluonnetta ja ylipäätään toiminnan vaatiman taiteellisen ja muun alueellisen asiantuntemuksen vaatimuksia. Esitykseen sisältyy myös selviä taideasiantuntemuksen heikkenemiseen sisältyviä vaaroja.

Pirkanmaan taidetoimikunta katsoo, että valmistelussa oleva esitys merkitsee astuessaan voimaan sitä, että alueellisten taidetoimikuntien yhteys alan järjestökenttään heikkenee ja niiden nykyinen monipuolinen, kunkin alueen tarpeista ja ominaispiirteistä kumpuava operatiivinen taiteenedistämistyö vaarantuu. Niin tulee käymään, jos alueellisten taidetoimikuntien luottamuselintyö jää vain vertaisarviointia sisältävään apuraha- ja palkitsemispäätäntään.  Uudessa järjestelmässä tulee olemaan mahdollista myös viranhaltijoiden tekemistä valtionavustuspäätöksistä valittaminen, mikä luonnollisesti voi hidastaa käytännön työtä oleellisesti. 

Kun taiteen keskustoimikunnan uudistukseen liittyvän alkuperäisen esityksen mukaisesti alueellisten taidetoimikuntien asemaa ja yhteyksiä alueensa taide-elämään tulisi vahvistaa, niiden yhteyksiä sekä muutakin toimintakykyä ollaan taidetoimikunnan  mielestä nyt heikentämässä ja toimintamahdollisuuksia kaventamassa. Esitetty lakiuudistus muuttaisi - toisin kuin perusteluissa esitetään -  Pirkanmaan taidetoimikunnan mielestä oleellisesti alueellisten taidetoimikuntien asemaa toimialueensa taide-elämän kehittäjänä ja taiteen edistäjänä

Pirkanmaan taidetoimikunta katsookin, ettei taidehallinnon kokonaisuuden virtaviivaistamisen kustannuksella ja sen keskushallinnon uuden rakenteen tarpeilla tule mitätöidä sitä maan eri alueilla tehtyä operatiivista taiteenedistämistyötä, jossa ovat keskeisesti olleet yli 40 vuoden kuluessa lähes korvauksetta mukana sadat luottamushenkilöjäsenet. Esityksestä saa vaikutelman, ettei näiden luottamushenkilöiden aikaansaamaa tähänastista työtä ja sen tuloksia alueilla lainkaan tunneta tai arvosteta, vaan se olisi ollut mahdollista myös virkamiesten toimin.  

Alueellisten taidetoimikuntien henkilöstöresurssiongelma ei sekään voi ratketa pelkästään ehdotetuilla eri alueiden toimistohenkilöstöjen yhteisillä valmistelukokouksilla, vaan se todennäköisesti vaikeutuu entisestään. Viranhaltijatehtävät lisääntyvät jo aluekehitystyön myötä ja sellaisen aluetuntemuksen vaativuus myös uudessa järjestelmässä kasvaa oleellisesti, jota ei ole saatavissa alueen ulkopuolelta. Eri toimialueiden viranhaltijoiden panoksen merkitystä yhteiseen valmisteluun ei olekaan asiallisesti perusteltu, eikä se ratkaise käytännössä edes pienten toimistojen sijaisuusongelmia. Pirkanmaan taidetoimikunta pitääkin taiteen keskustoimikunnan aiemman esityksen mukaisesti alueellisten taidetoimikuntien vahvistamista alueellisina yksikköinä edelleen tärkeänä ja ellei lisäresursseja alueille katsota voitavan saada, tulisi alueellisten taidetoimikuntien määrää maassa jollakin aikajaksolla tarkastella tai resurssikysymyksen ratkaisua tutkia selvittämällä edelleen valtionavustusta saavien alueellisten taidekeskusten toiminnan integraatiota taidetoimikuntien hallinnolliseen yhteyteen.

Alueellisten taidetoimikuntien yhteys valtion taidetoimikuntiin tulee joka tapauksessa myös luottamuselintasolla edelleen säilyttää ja sen vuoksi niiden jäsenten nimityspäätös tulee Pirkanmaan taidetoimikunnan näkemyksen mukaan siirtää valtiollisen elimen tehtäväksi samanaikaisesti valtion taidetoimikuntien jäsennimitysten kanssa ja siinä tulee myös turvata tulevaisuuden ehdokasmäärä sitomalla nimittäminen ehdotettuihin henkilöihin. Kokonaisuuden olisi oltava edelleen toimiva ja sen tulisi mahdollistaa myös valtakunnallinen taiteenedistämisen strategiatyö, mikä esityksessä ei luottamushenkilötasolla lainkaan enää säily.

Taidetoimikuntien toimialueelle jäävät määräaikaiset taiteenedistämistyöntekijät olisivat ehdotuksessa toimikuntien esitysten jälkeen suoraan työsuhteessa taiteenedistämiskeskukseen, vain lähiesimies olisi alueellisen taidetoimikunnan virkamies. Niiden määrästä kullekin alueelle päättäisi taiteenedistämiskeskuksen johtaja, eikä alueellinen luottamushenkilöelin mahdollisine saman taiteenalan jäsenineen ja näkemyksineen enää olisi läänintaiteiljakunnalle nykyisenkaltainen yhteistyötaho. Tämän asiantuntemuksen jättäminen käyttämättä ei voi Pirkanmaan taidetoimikunnan näkemyksen mukaan olla alueellisen taiteenedistämisen kannalta eduksi. Toimikunta pitää kuitenkin tärkeänä tavoitteena, että läänintaiteilijakunnan yhtenäisellä työsuhdehallinnoinnilla taattaisiin heidän tasavertainen asemansa koko maassa.

Edellälueteltujen seikkojen johdosta Pirkanmaan taidetoimikunta ei voi pitää lakiehdotusta alueellisia taidetoimikuntia koskevilta osin riittävästi valmisteltuna. Jatkovalmistelussa tulisi toimikunnan mielestä hyväksyä se valtion taidetoimikuntien työstä poikkeava lähtökohta, että alueellisen taidetoimikuntien jäsenillä tulee säilyttää myös toimialueen asiantuntemus ja sen tulee olla käytettävissä myös toimikuntien muussa taiteenedistämistyössä kuin vertaisarviointiin liittyvissä tukipäätöksissä.

Taiteilija-apurahalaki

Taiteilija-apurahalakiin tulee Pirkanmaan taidetoimikunnan mielestä tässä lain tarkistuksessa saada maininta myös alueellisten taidetoimikuntien taiteilija-apurahoista, vaikka ne eivät sisällykään valtion talousarvioon.

Yhteenveto

Kokonaisuudessaan lakiesitys vaikuttaa Pirkanmaan taidetoimikunnan näkemyksen mukaan taidehallinnon kokonaistoimivuuden kannalta vielä puutteelliselta ja etenkin alueellisten taidetoimikuntien tulevien toimintamahdollisuuksien osalta sekä ristiriitaiselta että keskeneräiseltä.

Taidetoimikunnan lähtökohta lausunnolleen on, että taiteenedistämislain uudistamisen tavoitteena tulee aina olla ensisijaisesti maan ammattitaiteilijakunnan aseman parantaminen, mihin suuntaan sen mielestä tällä esityksellä ei edetä. Toimikunta katsookin, että laki- ja asetusluonnoksia tulee vielä jatkovalmistella ennen hyväksymistä.

Sen lisäksi, että toimikunta esittää käytäväksi vielä keskusteluja valtion taidetoimikuntajärjestelmän jakaumasta ja taideteostoimikunnan tulevasta roolista, esitykseen tulisi joka tapauksessa tehdä sellaiset luottamuselimiä koskevat muutokset, joilla valtakunnallinen taidestrategiatyö on edelleen mahdollista myös luottamushenkilötasolla ja joiden avulla alueellisten taidetoimikuntien keskustasosta poikkeava toimialueen asiantuntevuuteen, järjestöyhteyteen ja aluekehitysvaatimuksiin perustuva taiteenedistämistyö tulee edelleen turvatuksi.

Jatkovalmistelun yhteydessä tulisi Pirkanmaan taidetoimikunnan mielestä vielä selvittää, onko myöskään taiteenedistämiskeskuksen johtotasolla tarpeen siirtää kaikki vertaisarvioinnin ulkopuolinen taiteenedistämisen päätösvalta virkamiespäättäjille vai onko sielläkin tarpeen edelleen olla myös jokin valtakunnallista taidestrategiaakin vahvistava luottamushenkilöistä koottu asiantuntijaelin. 

   
Pertti Timonen                                   Armas Ketonen
puheenjohtaja                                   pääsihteeri