Performanssitaiteilija Irma Optimisti palkittiin taiteen valtionpalkinnolla

Irma Optimisti (keskellä) palkittiin valtion taidepalkinnolla. Aimo Katajamäki (vas.) ja Päivi Meuronen saivat muotoilun valtionpalkinnon. Arkkitehtuurin valtionpalkinnon saivat arkkitehdit Selina Anttinen ja Vesa Oiva. Kuva: Marek Pluciennik.

Valtion monialaisen taidetoimikunnan myöntämän palkinnon jakoi kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki valtioneuvoston juhlahuoneistossa Helsingissä 15. marraskuuta. Palkinto on 15 000 euroa ja se maksetaan veikkausvoittovaroista.

Monialainen taidetoimikunta on Taiteen edistämiskeskuksen asiantuntijaelin, joka muun muassa päättää alansa valtionpalkinnoista. Toimikunta perusteli palkintoa seuraavasti:

Irma Optimisti eli Irma Luhta (s. 1952) on suomalaisen performanssitaiteen uranuurtajia ja kentällä yli kaksikymmentä vuotta aktiivisesti vaikuttanut voimahahmo. Irma Luhta on toiminut performanssitaiteilija Irma Optimistina vuodesta 1989. Irma Optimisti muistetaan matematiikkaa, erotiikkaa ja instituutiokritiikkiä herkullisesti yhdistävistä performansseistaan 1990-luvulla, jotka jatkoivat ja kehittivät ansiokkaasti kansainvälisen feministisen performanssitaiteen perinteitä. Sittemmin Irma Optimistin performanssit ovat muuttuneet yhtäältä omaelämäkerrallisiksi, esimerkiksi hänen pohjalaista taustaansa koskettavasti luotaaviksi teoksiksi, ja toisaalta pelkistetyiksi kuvataiteen peruselementeillä työskenteleviksi, usein visuaalisesti näyttäviksi aktioiksi.

Irma Optimisti on esiintynyt lukuisilla kansainvälisillä festivaaleilla, ja ennen muuta järjestänyt sellaisia Suomessa. Vuonna 1999 hän perusti poikansa Lauri Luhdan kanssa Helsingin Kaapelitehtaan työhuoneelleen Là-bas -tilan, jossa suomalaiset performanssin tekijät pääsivät esiintymään yhdessä kansainvälisten vieraiden kanssa vuosittaisilla festivaaleilla. Vuonna 2010 Irma ja Là-Bas järjestivät ensimmäisen Là-bas -biennaalin Nykytaiteen museo Kiasmassa.

Irma Luhdan elämäntyön merkitys näkyy monella tasolla hänen taiteellisen työnsä ja valtaosin katoavien performanssiteostensa lisäksi. Yhtäältä hän on säännöllisesti tuonut kansainvälisesti merkittäviä performanssitaiteilijoita Suomeen ja siten luonut ymmärrystä siitä, miten perinteinen performanssitaide eri puolilla maailmaa on kehittynyt. Toisaalta hän on tarjonnut nuorille suomalaisille taiteilijoille eri puolilta maata tilaisuuden kokeilla ideoitaan kokeneiden tekijöiden rinnalla.

Lisäksi Irma Luhta on myös pitänyt huolta performanssitaiteen omaleimaisuudesta ja erityisyydestä suhteessa esitystaiteeseen ja muihin esittäviin, katoaviin ja yhteisöllisiin taidemuotoihin. Ennen muuta hän on omalla esimerkillään osoittanut, että taiteen harjoittamisen ja kuraattorina tai organisaattorina toimimisen yhdistelmä on tärkeä osa performanssitaiteilijan tapaa olla tekijä, teos ja levittäjä yhdellä kertaa.

Lisätietoja: erityisasiantuntija Kirsi Väkiparta, Taiteen edistämiskeskus, p. 0295 330 724.