Kaakkois-Suomen taidetoimikunta palkitsi kirjailija Irja Sinivaaran ja kuvataiteilija Teemu Korpelan

Kaakkois-Suomen vuoden 2011 taidepalkinnot ja uusi taiteen puolesta –tunnustuspalkinto jaettiin 14. joulukuuta Kouvolassa. Taidepalkinnon − kunniakirjan ja 4 000 euron palkintosumman − sai kirjailija Irja Sinivaara Kotkasta. Nuoren taiteilijan palkinnon − kunniakirjan ja 2 000 euron palkintosumman − sai kuvataiteilija Teemu Korpela Imatralta. Ensimmäisen kerran myönnettävän taiteen puolesta –tunnustuspalkinnon saivat Päivi ja Reino Uusitalo Pyhtäältä. He saivat palkinnoksi kunniakirjan ja Jussi Nykäsen uniikkigrafiikkateoksen.

Kaakkois-Suomen taidetoimikunta haluaa palkinnoillaan nostaa esiin sekä merkittävää uraa tehneitä kaakkoissuomalaisia taiteilijoita, taidevaikuttajia, instituutioita että uusia nuoria, alle 35-vuotiaita taiteentekijöitä. Tämän lisäksi taidetoimikunta päätti kokouksessaan 9.11.2011 perustaa uuden tunnustuspalkinnon, joka annetaan merkittävän taide- tai kulttuuriteon tehneelle henkilölle, henkilöille tai yhteisölle. Tunnustuspalkinto jaetaan vuosittain.

Tunnustuspalkinnoksi taidetoimikunta on tilannut uniikkigrafiikkaa imatralaiselta nuorelta kuvataiteilijalta Jussi Nykäseltä, jonka töitä on parhaillaan esillä Kaakkois-Suomen nuorten taiteilijoiden näyttelyssä Etelä-Karjalan taidemuseolla. Nykäsen grafiikassa on surrealistinen mykistävä runollinen tunnelma, joka nostaa esiin ajatuksia ja tunteita. Nykänen näyttää asioita totutusta poikkeavalla tavalla, mikä sopii hyvin tunnustuspalkinnon perusajatukseen.

Irja Sinivaaran palkintoperustelut

Kaakkois-Suomen taidetoimikunta perustelee taidepalkinnon myöntämistä kirjailija Irja Sinivaaralle seuraavasti:

Irja Sinivaaran teokset jatkavat taiteellisesti täyspainoisen suomalaisen proosan parhaita perinteitä. Kirjailijan ajatuksenvirtaa, dialogia ja aforistisia välähdyksiä yhdistävä kertojanääni on ollut tunnistettavissa jo ensimmäisestä novellikokoelmasta lähtien. Näkökulmien jatkuvat vaihdokset ja henkilöiden mielenliikkeiden rekisteröinti on tyyliltään samalla rohkean omaperäisiä että klassisella tapaa modernistisia.

Sinisiin ilmoihin -romaanista vuonna 2009 alkanut sukutarina laajentui jatko-osassa Kevään hämärä (2011) koko aikakauden pienoishistoriaksi, joka lajissaan kuuluu ehdottomasti viime vuosien kiinnostavimpiin. Kun sotien aikaa on enimmäkseen tarkasteltu miesten välisten suhteiden tai miesten ja naisten roolien kautta, Sinivaara on tuonut asetelmiin toisenlaisen lähtökohdan: eri naissukupolvien erilaiset elämänkokemukset.

Valokuvantarkat yksityiskohdat, historiantietoisuus ja vahva paikallisväri tekevät Sinivaaran teoksista erityisen rikkaita ja lukijan kannalta palkitsevia. Kuvaus rajautuu tiukasti arkitodellisuuteen, mutta tapahtumissa on aina mukana sekä näkyvä että näkymätön puolensa. Toistuva, keskeinen teema on ollut se, ettei mikään ole ennalta määrättyä tai kuten kirjailija itse toteaa: "Sattumat tapahtuvat maan pinnalla, taivaan kiertolaisilla on vakaa järjestys."

Merkittävän kirjailijauran lisäksi Sinivaara on osallistunut keskeisesti Kymenlaaksossa vaikuttavan Pekkas-akatemian toimintaan, ollut mukana  aktiivisesti Kirjoittajayhdistys Paltan toiminnassa sekä lukuisissa yhteyksissä kirjoittajakouluttajana, tuonut kirjailijan ammattia näkyviin eri yhteyksissä puhetilaisuuksista kolumneihin. Sinivaaran toiminta ei näin rajoitu pelkkään kirjalliseen uraan vaan hän on yksi merkittävimmistä taiteen puolesta puhujista alueellamme.

Irja Sinivaaran teokset:

Kevään hämärä. Helsinki: Kustannusyhtiö Tammi, 2011 (romaani)
Sinisiin ilmoihin. Helsinki: Kustannusyhtiö Tammi, 2009 (romaani)
Naisten viikko: kertomuksia. Helsinki: Kustannusyhtiö Tammi, 2007 (novellikokoelma)
Onni täällä. Helsinki: Kustannusyhtiö Tammi, 2005 (romaani)
Sun onnes tähden. Helsinki: Kustannusyhtiö Tammi, 2004 (novellikokoelma)

Teemu Korpelan palkintoperustelut

Nuoren taiteilijan palkinnon myöntämistä kuvataiteilija Teemu Korpela Kaakkois-Suomen taidetoimikunta perustelee seuraavasti:

Teemu Korpela on puhtaasti maalari. Maalaaminen on prosessin lähtökohta, joskus myös sen sisältö. Hänelle onnistuneen maalauksen sisältö on toissijainen, mutta ”jotta kykenisin välittämään katsojalle jotain, on maalauksen lähtökohdalla ja aihepiirillä oltava minulle itselleni merkitystä”. Korpelan aiheet ovat liittyneet usein maalauksen pitkään perinteeseen, lähtökohtana ihminen, mutta hänen ihmisensä on hauras ja epätäydellinen.

Korpela on viimeaikaisessa työskentelyssään käynyt läpi muodonmuutoksia niin ilmaisun kuin sisällöllisen vivahteikkuudenkin tasolla. Tinkimättömällä työskentelyllä ja oman ilmaisun etsimisen kautta Korpela on noussut perinteisen elektismin kautta verevään ekspressiiviseen ilmaisuun.

Hän ylläpitää kuvissaan koko ajan tietynlaista halkinaista ambivalenssia, maalaten oman minän sisällä peruskuvaa, joka on tiivistynyt kokemus historian kerrostuneisuudesta lavastetussa nykyhetkessä. Vaikka hän etsiikin estetiikkaa, viimeaikaisissa teoksissa on mukana nykytaiteen tietoisuus.

Päivi ja Reino Uusitalon palkintoperustelut

Taiteen puolesta -tunnustuspalkinnon myöntämistä pyhtääläisille Päivi ja Reino Uusitalolelle Kaakkois-Suomen taidetoimikunta perustelee seuraavasti:

Suomen maailmanlaajuisesti tunnetuin ITE-taiteen teoskokonaisuus sijaitsee Koitsanlahdessa, Parikkalan kunnassa. Veijo Rönkkösen yli 50 vuotta kestäneen taiteellisen työn tulokset, lähes 500 moni-ilmeistä ja -aiheista betonipatsasta, houkuttelevat vuosittain Patsaspuistoon kymmeniä tuhansia kävijöitä ympäri maailman.

Veijo Rönkkösen menehdyttyä äkillisesti maaliskuussa 2010, heräsi kysymys puiston tulevaisuudesta. Hetken aikaa näytti, että taiteilijan huikea ja omalaatuinen elämäntyö jää ilman hoitoa. Kuten valitettavan usein nykyaikana, ei kunnallisilla tai valtiollisilla toimijoilla tunnu olevan resursseja panostaa kuin välttämättömimpään kulttuurityöhön.

Puiston pelastajiksi, näin toivomme historian osoittavan, ryhtyivät teollisuusneuvos Reino Uusitalo yhdessä vaimonsa Päivin kanssa. He hankkivat puiston omistukseensa ja tekevät nyt hedelmällistä yhteistyötä Patsaspuiston hoitokunnan ja kannatusyhdistyksen kanssa.

Kaakkois-Suomen taidetoimikunta haluaa osoittaa ensimmäisen taiteen puolesta -tunnustuksen Uusitaloille esimerkillisestä ja rohkeasta nykyajan kulttuurimesenaattina toimimisesta.