Kaupunkien kulttuuritoiminnassa maltillista kasvua

Maamme suurimmat kaupungit käyttivät vuonna 2010 lähes 500 miljoonaa euroa kulttuuritoimintaansa. Keskiviikkona 11. tammikuuta julkaistussa selvityksessä mukana olleet kaupungit käyttivät viime vuonna kulttuuritoimintaan 100-240 euroa asukasta kohden. Kulttuurimenot ovat kasvaneet maltillisesti vuodesta 2007.

Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön Cuporen sekä 25 kaupungin yhteisestä selvityksestä. Selvityksessä mukana olleet kaupungit käyttivät kulttuuritoimintaan kahdesta viiteen prosenttia kaikista menoistaan. Kulttuuritoimintaa ovat kirjastot, kulttuuri- ja taidelaitokset, kulttuuritalot ja keskukset, taideoppilaitokset ja taiteen perusopetus sekä yleinen kulttuuritoiminta ja muiden hallintokuntien kulttuuritoiminta.

- Kulttuuritoiminnan osuus kunnan taloudesta on edelleen pieni, vaikka viime vuosina on puhuttu paljon luovuudesta sekä taiteen ja kulttuurin merkityksestä kuntalaisten hyvinvoinnille, ja kulttuuripalveluja pidetään tärkeänä kaupunkien menestystekijänä. Useimmissa kaupungeissa kulttuurin osuus kunnan kokonaismenoista on vuosien 2007 ja 2010 välisenä aikana jonkin verran pienentynyt, arvioi Kuntaliiton kulttuuriasioiden erityisasiantuntija Ditte Winqvist.

Selvitykseen osallistui 25 suomalaista kaupunkia: Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kokkola, Kotka, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu, Pori, Porvoo, Rauma, Rovaniemi, Salo, Savonlinna, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vaasa ja Vantaa.

Mukana olleet kaupungit ovat hyvin erikokoisia ja niiden kulttuurimenot vaihtelivat 3,8 miljoonasta eurosta 102,8 miljoonaan euroon.

Kunta tuottaa itse valtaosan kulttuuripalveluista

Kunnat tuottavat yhä pääosan kulttuuritoiminnastaan itse. Yksityisten toimijoiden avustusten osuus kulttuurimenoista oli kaikissa kaupungeissa alle 50 prosenttia. Korkeimmillaan kunnallisen toiminnan osuus oli 98 prosenttia ja alimmillaan 50-60 prosenttia. Määrät eivät ole muuttuneet merkittävästi kolmen viimeisen vuoden aikana.

Yli puolet kuntien kulttuurimenoista kohdistuu henkilöstömenoihin. Selvitykseen osallistuneiden kaupunkien kunnallisissa tai kunnan avustamissa valtionosuuden piirissä olevissa museoissa, teattereissa ja orkestereissa tehtiin vuonna 2010 yhteensä noin 5 208 henkilötyövuotta.

Vuokrat olivat toinen suuri menoerä, joka muodosti korkeimmillaan hieman yli kolmanneksen toimintamenoista. Vuodesta 2007 vuokramenojen osuus oli hieman noussut. Näiden kustannuserien jälkeen jäävä osuus eli muut menot kattoivat 12-33 prosenttia toimintamenoista.

- Lukuja vertailtaessa tulee muistaa, että kuntaliitosten seurauksena monien selvityksessä mukana olleiden kuntien asukaslukukohtaiset kustannukset ovat laskeneet merkittävästi, koska asukasluku on kasvanut enemmän kuin kulttuuritoiminnan volyymi, Winqvist huomauttaa.

Kulttuuripalvelujen tuotantotapa vaikuttaa myös siihen, mitkä luvut näkyvät kuntien tilinpäätöksissä.

- Kuntien omien julkishallinnollisten taidelaitosten kaikki tulot ja menot näkyvät kunnan tilinpäätöksissä, kun taas avustettavien taidelaitosten osalta näkyy ainoastaan kunnan myöntämä avustussumma. Tämä on asia, joka myös on syytä huomioida, Winqvist muistuttaa.

Jatkoa vuoden 2007 selvitykselle

Raportissa Kuntien kulttuuritoiminta lukujen valossa esitellään hankkeeseen osallistuneiden 25 kaupungin kulttuuritoiminnan kustannustiedot vuoden 2010 tilinpäätöstietojen perusteella.

Raportissa tarkastellaan mm. sitä, kuka tuottaa kaupunkien kulttuuripalveluja, kuinka paljon kaupungit käyttävät rahaa taiteeseen ja kulttuuriin, miten kulttuuritoimintaa käytännössä järjestetään sekä millaisia tuloja kaupungit saavat kulttuuritoiminnasta. Kustannuksia ja tuloja tarkastellaan vuosien 2007-2010 aikana.

Selvitykseen osallistui Suomen kaksikymmentä suurinta kaupunkia sekä viisi muuta kaupunkia maan neljänkymmenen suurimman kaupungin joukosta. Vertailussa mukana olevissa kaupungeissa asui hieman yli puolet koko maan väestöstä.

Selvityksessä mukana olleet kaupungit käyttivät kaksi kolmasosaa Suomen kaikkien kuntien kulttuuritoiminnan nettokustannuksista. Niistä 208 taide- ja kulttuurilaitoksesta, jotka saivat vuonna 2010 lakisääteistä valtionosuutta, selvitykseen osallistuneissa kaupungeissa sijaitsi 135 laitosta. Nämä laitokset olivat museoita, teattereita ja orkestereita.

Selvitys julkaistiin edellisen kerran vuonna 2007.

Lisätietoja:

kulttuuriasioiden erityisasiantuntija Ditte Winqvist, Kuntaliitto, p. 09 771 2432, 050 465 8712
dosentti Pasi Saukkonen, Helsingin yliopisto, p. 050 4155383, 050 367 3497
tutkija Minna Ruusuvirta, Cupore, p. 040 546 5696

Selvitys Kuntien kulttuuritoiminta lukujen valossa on julkaistu maksuttomana verkkoversiona osoitteessa www.kunnat.net/kulttuuri

Lähde: Suomen Kuntaliitto