Taiteen rahoituspäätöksiä tekevät arvostavat itsenäistä ajattelua ja uusia avauksia

Apurahahakemuksia arvioivat taiteilijat ja asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että taiteen on oltava ensisijaisesti vapaata sekä määrittelyiltä että poliittisilta tarkoitusperiltään. Vertaisarvioijien mielestä taiteella ei pidä olla velvoittavia tehtäviä: taide voi vaikuttaa talouteen, työllisyyteen tai terveyteen, mutta sen ei tarvitse.

Tiedot käyvät ilmi Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön (Cupore) ja Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) yhteistyönä syntyneestä Taiteen ja kulttuurin barometristä, jonka teemana on taiteen rahoitus. Vastaajina olivat Taiteen edistämiskeskuksen, Suomen kulttuurirahaston, Koneen säätiön ja Svenska kulturfondenin vertaisarviointiin osallistuvat taiteilijat ja asiantuntijat.

Rahoituspäätöksiin osallistuvat vertaisarvioijat eivät erotu näkemyksiltään sen perusteella, toimivatko he vertaisarvioijina Taiteen edistämiskeskuksessa vai yksityisessä säätiössä.

Vertaisarvioijien mielestä taiteen laatu ja tasokkuus sekä taiteen rooli uusien näkökulmien avaajana ovat tärkeimpiä tekijöitä rahoituspäätöksiä tehtäessä. Ongelmalliseksi koettiin kuitenkin taiteen laadun määrittely. Ulkoapäin asetettuja laatustandardeja ei vertaisarviointiin haluta. Laaduksi vertaisarvioijat määrittelevät monipuolisuuden, moninaisuuden ja moniarvoisuuden muodostaman kokonaisuuden.

Taiteen vertaisarvioijien on barometrin perusteella helpompi ottaa kantaa suoraa taiteilijatukea koskeviin väittämiin kuin välillistä tukea koskeviin väittämiin. Vertaisarvioijien taiteen välillisiä tuki-instrumentteja koskevat tiedot ja näkemykset osoittautuivat vähäisiksi. Välillisiä taiteen tuen instrumentteja ovat esimerkiksi taiteilija-apurahojen verotukseen ja taiteilijoiden sosiaaliturvaan liittyvät järjestelyt. Juuri välillisen taiteilijatuen merkityksen on ennustettu lisääntyvän tulevaisuudessa suoran taiteilijatuen sijaan.

Valtion jakamien apurahojen tehtäväksi katsotaan hieman useammin taiteilijoiden toimeentulon turvaaminen, kun taas säätiöiden jakamien apurahojen tehtäväksi katsotaan pikemminkin uransa alussa olevien taiteilijoiden kokeilujen tukeminen. Valtion ja säätiöiden jakamalla tuella koetaan olevan kutakuinkin yhtä suuri merkitys taiteen kentän kannalta. Näkemysten perusteella taidemarkkinoiden rooli taiteen olemassaolon edellytyksenä ja taiteilijoiden toimeentulon turvaajana on Suomessa pieni.

Tiedot kerättiin sähköisenä kyselynä syksyllä 2015. Taike ja Cupore järjestävät taiteen rahoituksesta, taiteilijoista itsensätyöllistäjinä sekä sukupuolen vaikutuksesta taiteilijan asemaan keskustelutilaisuuden helmikuussa 2016.

Rautiainen, Pauli – Roiha, Taija – Rensujeff, Kaija: Taiteen ja kulttuurin barometri 2015. Taiteen toimintaympäristö ja rahoitus. Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö. Cuporen verkkojulkaisuja 33.

www.cupore.fi/verkkojulkaisut_33.php

Lisätietoja:

Erikoistutkija Pauli Rautiainen, Cupore, pauli.rautiainen[at]uta.fi , 040 770 7282

Tutkija Taija Roiha, Cupore, taija.roiha[at]cupore.fi , 050 430 0658

Erityissuunnittelija Kaija Rensujeff, Taike, kaija.rensujeff[at]minedu.fi , 0295 330 721