Viimeksi muokattu: 20.12.2012

Eila Roine sai Pirkanmaan taidepalkinnon

04.12.2013

Pirkanmaan taidetoimikunta on myöntänyt vuoden 2013 taidepalkinnon näyttelijä, teatterineuvos Eila Roineelle. Taidepalkinto on arvoltaan 2 000 euroa. Kulttuurityön tunnustuspalkinnon ja sen mukana 1 500 euroa saivat valo- ja elokuvaaja, koulutuspäällikkö Juha Suonpää sekä yhteisötanssitaiteilija Marjo Hämäläinen. Kulttuurityön kunniamaininnoilla muistettiin palkitsemistilaisuudessa lisäksi Kulttuuriosuuskunta Uulua ja maa- ja ympäristötaiteen Strata-hanketta. Palkinnot ja huomioinnit maksetaan veikkausvoittovaroista.

Pirkanmaan taidepalkinto 2013 ja muut tunnustukset luovutettiin keskiviikkona 4. joulukuuta 2013 klo 16.30 Työväenmuseo Werstaan auditoriossa. 

Taidepalkinto teatterineuvos Eila Roineelle

Eila Roine
on syntynyt vuonna 1931 ja solminut kiinnityksen Tampereen Työväen Teatterin näyttelijäkuntaan jo 20-vuotiaana oltuaan sitä ennen kuulussa Eino Salmelaisen näyttelijäkoulussa. Roine tunnetaan Suomessa leimallisen tamperelaisena näyttelijänä, koska hän on tekemistään vierailuista huolimatta ollut siitä saakka uskollinen kaupungin teattereille. Tähän on lisäksi vaikuttanut, että hän on aikanaan näytellyt TV 2:n vanhemmalle polvelle tutuissa tamperelaissarjoissa Heikki ja Kaija sekä Rintamäkeläiset  ja nuoremmille hän on vuodesta 1996 lähtien tähän syksyyn saakka ollut Pikkukakkosen Eila-mummu. Eila Roine on nähty näyttämön ja television lisäksi myös valkokankaalla, viimeksi tämän vuoden suosituimmassa kotimaisessa elokuvassa ”21 tapaa pilata avioliitto”.

Eila Roine ja Maila-Katriina Tuominen
Taidepalkinnon saaja Eila Roine ja Pirkanmaan taidetoimikunnan puheenjohtaja Maila-Katriina Tuominen. Kuva: Tuija Halttunen.

Eila Roineen näyttämöura jatkuu edelleen 82-vuotiaana ja hänet voi tänäkin syksynä nähdä vakuuttavana ja näyttämöä hallitsevana taiteilijana Tampereen Teatterin Kuin ensimmäistä päivää -näytelmässä. Jokainen esityksiin mahtunut ja tämän tarkan ja myös uuden murteen opettelun vaatineen roolisuorituksen nähnyt huomaa, että Eila Roine todella tuo viimeaikaiseen keskusteluun työuran pidentämistarpeesta oman, työhönsä intohimoisesti suhtautuvan taiteilijan näkökulman. 

Eila Roine on saanut useita valtakunnallisia tunnustuksia ja myös Pro Finlandia -mitalin.

Taidetunnustukset Juha Suonpäälle ja Marjo Hämäläiselle

Taiteen tohtori Juha Suonpää (s.1963) on poikkeuksellisella tavalla yhdistänyt taiteellisen työn ja toiminnan luonnon hyväksi ja sen ehdoilla. Hän on myös jakanut aikaansa ja luovuuttaan 1980-luvulta lähtien valokuvataiteeseen, elokuvataiteeseen ja monipuoliseen ja pitkäjänteiseen tutkimus- ja koulutustoimintaan. Hänen panoksensa koulutustoiminnassa on Pirkanmaalla näkynyt viime vuosina ansiokkaana työnä kuvataiteen opetuksen kehittämisessä Tampereen ammattikorkeakoulun koulutuspäällikkönä.

Juha Suonpään taiteen keinojen ja luontosuhteen välisestä syvällisestä symbioosista kertoo laaja luettelo hänen erityisesti luontovalokuvaan liittyvästä näyttelytoiminnastaan, kirjallisesta tuotannostaan ja esitelmistään sekä hänen elokuvaan liittyvä taiteellinen ja dokumentaarinen toimintansa.  Suonpää ei ole unohtanut töissään myöskään lapsia ja heidän luontokokemuksiaan. Taiteensa kautta hän on ottanut osaa keskusteluun monimuotoisen alkuperäisluonnon säilyttämisen puolesta alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.  Hänen viimeisin dokumenttielokuvansa, suden ja ihmisen välistä reviirirajaa etsivä Hukkamies on myös kansainvälisessä festivaalilevityksessä tänä vuonna ja se sai Suomessa tv-ensi-iltansa 25.11.2013.

Tanssija, tanssinopettaja ja koreografi  Marjo Hämäläinen (s. 1956) on lähes viidentoista vuoden ajan juurruttanut yhteisötanssia osaksi suomalaisten arkea ja suomalaista tanssitaidetta. Hän on toiminut  Yhteisö tanssii ry:n puheenjohtajana vuodesta 1999. Yhteisötanssin tarkoituksena on lisätä kaikkien ihmisten mahdollisuutta tanssimiseen ja sen mukaan kaikki voivat ja osaavat liikkua tanssien, kukin omalla tavallaan. Yhteisötanssi soveltuu mm. työpaikoille, päiväkoteihin, kouluihin sekä erilaisiin hoito/kuntoutuslaitoksiin. Yhteisötanssitoiminta tähtää syrjäytymisen ja yksinäisyyden ehkäisyyn, henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin sekä toimintakyvyn lisääntymiseen, sosiaalisuuden ja liikunnallisuuden parantamiseen, sekä yksilön ja yhteisön vahvistamiseen. 

Hämäläinen on saanut tässä työssä tuekseen myös Sisä-Suomen tanssin aluekeskuksen ja tähän mennessä Suomessa ja Tampereella on hänen johdollaan järjestetty jo kaksi kertaa Yhteisötanssifestivaali vuosina 2010 ja 2012. Festivaalin tavoitteena on tarjota kaikille kiinnostuneille kansalaisille osallistumisen mahdollisuuksia erilaisiin yhteisötanssitapahtumiin. Aluekeskus perusti yhdessä Hämäläisen kanssa vuonna 2010 myös yli 60-vuotiaille suunnatun yhteisötanssiryhmän, joka on sen jälkeen esiintynyt lukuisissa tilaisuuksissa. Marjo Hämäläinen on vienyt yhteisötanssin viestiä useisiin erilaisiin ryhmiin Pirkanmaan alueella.  Ryhmien tavoitteet ovat yksilölliset, mutta yhteisiä tavoitteita ovat tanssin ilo, ryhmässä tanssiminen, kanssatanssijoiden kohtaaminen, osallistumisen mahdollisuus. 

Palkitut 2013
Pirkanmaan taidetoimikunnan palkinnoin, tunnustuksin ja kunniamaininnoin huomioidut 2013. Kuvassa vasemmalta Joonas Keskinen, Sini Kallio, Kaisa Kirkko-Jaakkola, Eila Roine, Pekka Ruuska, Marjo Hämäläinen ja Juha Suonpää. Kuva: Tuija Halttunen.  

Kunniamaininnoilla huomioitiin Uulua ja Strata-hanketta

Kulttuuriosuuskunta Uulu
on vuonna 2003 perustettu seitsemän etnomusikologin ja yhden perinnesoitinrakentaja muodostama kansan- ja maailmanmusiikkien yritys, jossa musiikin ja tanssin ammattilaiset kouluttavat, opettavat, esiintyvät ja luennoivat. Uulu tuo esille erilaisia musiikkikulttuureita alkuperäissoitinten, laulujen, tanssien ja leikkien avulla, tarjoaa välineitä ymmärtää musiikin ja kulttuurin suhdetta ja puolustaa jokaisen oikeutta omanlaiseensa musikaalisuuteen. Sen koulutuspalvelut toteutetaan yhdessä Maailman musiikin keskuksen kanssa.

Uulun toiminta on paikallista, maakunnallista ja valtakunnallista. Siihen sisältyy tällä hetkellä n. 120 vuosittaista vauvojen ja vanhempien keskinäiseen kommunikaatioon liittyvää LLL (laulu, loru, liike)-työpajaa sekä yhteistyötä erityisryhmälasten parissa Tampereella, musiikkiprojekteja vastaanottokeskusten lasten ja nuorten parissa Mänttä-Vilppulassa ja Punkalaitumella sekä eri puolilla maata kiertävät musiikkikulttuureja esittelevät työpajat ja kiertueet, soitinradat, soitinkokeilupöydät, loitsupisteet ja biisinikkarikokonaisuudet. Osuuskunnan toiminnan volyymistä kertoo, että vuonna 2012 se toteutti 630 erilaista tapahtumaa, joissa oli mukana 22 000 ihmistä. Soitinvarastossa on myös lainattavaksi yli 400 erilaista soitinta ja kirjasto täydentyy koko ajan. Uulu tekee yhteistyötä myös Tampereen yliopiston kanssa ja on käynnistämässä myös soitinrakennus- ja perinnesoitinopetusta antavaa omaa musiikkiopistoa.

Uulun edustajina tunnustuksen otti vastaan talouspäällikkö Joonas Keskinen.

Alkuperäinen Strata-hanke sai alkunsa 1986 Nokian Pinsiön kyläläisten halusta tehdä jotakin kahden sukupolven aikana soranotolla turmelluille kylämaisemille. Syntyi yhteisöllinen hanke, jonka seurauksena taiteilija Osmo Rauhala alkoi kehittää maa- ja ympäristötaiteen hyödyntämistä Pinsiön soranottoalueiden maisemoimiseksi. Välivaiheena oli yhteistyöhankkeena toteutettu maa- ja ympäristötaiteen näyttely Tampereen taidemuseossa vuonna 1992 ja ensimmäisenä varsinaisena ympäristötaideteoksena valmistui yhteistyössä Ylöjärven kunnan kanssa Agnes Denesin  Puuvuori-teos, joka vihittiin taideteokseksi vuonna 1996. Sitä seurasi Nancy Holtin Yltä ja alta -teos, jonka vihkiäisiä viettiin 1998. Soranotto alueella kuitenkin jatkui senkin jälkeen, eikä teos täysin valmistunut. Sen toteutuksessa oli mukana jo myös Hämeenkyrön kunta, joka päätyi yhdessä Tielaitoksen ja Ympäristötaiteen säätiön kanssa tuottamaan vuonna 1998 omiakin teoksia kiertoliittymiinsä ja Vaasantien varteen.

Vuonna 2011 Nokian kaupunki näki tarpeen alueen kehittämiseksi ja sitä seurasi Hämeenkyrön, Nokian ja Ylöjärven kulttuuritoimien yhteinen aloite Pirkanmaan liitolle elokuussa 2012 ja Strata-hankkeen käynnistyminen. Nyt oli ensisijaisena tavoitteena kunnostaa taideteokset ja luoda mahdollisuudet teosten ympäristössä tapahtuvalle toiminnalle, jotka voisivat laajeta myös kansainvälisiksi. Hanke päättyi elokuussa 2013, jolloin kolmen kunnan ja erilaisten rahoittajien tukema maa- ja ympäristötaideprojekti uudelleen avautui yleisölle entistä ehompana.   Kokonaisuus on monien osatekijöiden maisemallinen kokonaisuus, jolla on myös kansainväliset ulottuvuudet. Teoksen elämään virvoittaminen on koko maassa esimerkillinen ja poikkeuksellinen kulttuuriteko. Se on osoitus myös usean kunnan yhteisestä kulttuuritahdosta.

Strata-hankkeen edustajina tunnustuksen ottivat vastaan Nokian kaupungin vapaa-aikapalvelujohtaja Kaisa Kirkko-Jaakkola, Ylöjärven kaupungin kulttuurituottaja Sini Kallio sekä projektipäällikkö Pekka Ruuska.

Pirkanmaan taidetoimikunta on Taiteen edistämiskeskuksen asiantuntijaelin, joka päättää muun muassa alueensa taidepalkinnoista.

Lisätietoja:
erityisasiantuntija Armas Ketonen p. 0295 330 840
Taiteen edistämiskeskuksen Pirkanmaan aluetoimipiste