Taiken suositukset hallitusohjelmaan 2023–2027
Julkaistu 6.2.2023
Taiteen edistämiskeskus esittää seuraavia toimenpiteitä:
- Taiteen ja kulttuurin rahoituksen nosto prosenttiin.
- Sivistyshallinto 2030 -uudistuksen toimeenpano raportin ehdottamalla tavalla.
- Taiteilijapalkkakokeilun järjestäminen.
- Taiteilijaeläkkeiden määrän nostaminen.
Taiteen ja kulttuurin kestävät toimintaedellytykset taataan nostamalla taiteen ja kulttuurin rahoitus prosenttiin
Taiteen edistämiskeskus esittää, että taiteen ja kulttuurin luvun 29.80 osuus valtion talousarviossa nostetaan vuoteen 2027 mennessä yhteen prosenttiin valtion kokonaismenoista. (Taiteen perusopetusmenojen kanssa 1,15 prosenttiin)
Tämä tarkoittaa 122,2 miljoonan euron lisäystä seuraavan hallituskauden aikana.
Kulttuuriala on työvoimaintensiivinen ala, jonka positiiviset vaikutukset leviävät laajasti talouteen. Kulttuuriin kohdistettu julkinen tuki palautuu yhteiskunnalle verotuloina ja hyvinvointia edistävinä hyötyinä.
Lisätään kulttuurialan rahoitusta valtion talousarviossa ja valtion ja kuntien rahoituksen yhteisvaikutusta sekä kehitetään kannustimia yksityisen rahoituksen houkuttelemiseksi vahvistamaan kulttuurisektorin taloutta.
Kulttuurialan rahoituksesta päätettäessä kulttuuri nähdään investointina, joka kohentaa kansantaloutta ja hyvinvointia. Rahoituksen nostaminen auttaa pahoin kärsinyttä kulttuurialaa nousemaan koronapandemian aiheuttamista vaurioista ja vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin rakenteellisesti ja toiminnallisesti.
Luovan sektorin toimintakykyä vahvistetaan toimeenpanemalla Sivistyshallinto 2030 -uudistus
Taiteen edistämiskeskus kannattaa, että hallitusohjelmatavoitteeksi asetetaan Sivistyshallinto 2030 -raportin mukainen kokonaisuudistus opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.
Osana uudistusta Taiteen edistämiskeskuksen roolia ja asemaa vahvistetaan vaihtoehtoisesti:
a) Kirjanpitoyksiköksi omana kokonaisuutenaan
Taike ehdottaa, että valtionavustustoiminnan kokonaisuutta tarkasteltaisiin ja selkiytettäisiin OKM:n ja Taiken välillä.
b) Osana fuusioitavaa rakennetta Taike+Kavi+SES.
Taike ei näe tarkoituksenmukaisena fuusiota, jossa Taike ja Kavi yhdistettäisiin jättäen SES fuusion ulkopuolelle.
Luovien alojen kehittäminen ja niiden kasvupotentiaalin toteutuminen edellyttää, että taidetta, kulttuuria ja luovia aloja katsotaan nykyistä enemmän kokonaisuutena.
Sivistyshallinto 2030 -raportin esittämillä toimilla selkeytetään sivistyshallinnon rakenteita ja vahvistetaan palveluiden, toiminnan ja ohjausjärjestelmän laatua.
Julkisen talouden suunnitelman 2023–2026 riihikirjauksiin sisältyvä kirjaus edellyttää hallinnonalalta rakenteisiin liittyviä uudistuksia. Tehtäviä suositellaan organisoitavaksi synergisiä tehtäviä hoitavan toisen viraston yhteyteen.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla on paljon virastomuodossa toimivia organisaatioita, joiden toimialan koko vaihtelee huomattavasti. Hallinnonalan virastot eivät tällä hetkellä muodosta valtiovarainministeriön virastosuosituksen mukaista selkeää rakenteellista ja toiminnallista kokonaisuutta.
Taiteilijoiden työllisyys, työttömyys-, eläke- ja sosiaaliturvaa kehitetään järjestämällä taiteilijapalkkakokeilu sekä nostamalla taiteilijaeläkkeiden määrää
Taiteilijapalkkakokeilu
Taiteen edistämiskeskus esittää, että taiteilijapalkkakokeilu järjestetään erillisrahoituksella vuosina 2024–2025.
Kokeilun tarkoituksena on tutkia ratkaisuja taiteilijoiden sosiaali-, työttömyys- ja eläketurvan parantamiseksi muuttamalla apurahoitettu työ palkkatyöksi. Kokeilusta tuetetaan laaja selvitys.
Kokeilussa noin 20 eri alojen taiteilijaa työllistetään ”vapaan taiteilijan palkalla” valitsemalleen työnantajalle. Taiteilijoiden valintaprosessiin kuuluu hakijoiden vertaisarviointi asiantuntijapaneelilla nykyistä apurahoitetun työn arviointia mukaillen.
Kustannukset olisivat 2 miljoonaa euroa ko. vuosille jaettuna.
Sosiaaliturva- ja työlainsäädäntö perustuu palkansaajan ja yrittäjien kategorioihin. Taiteilija jää perinteisen työntekijä tai yrittäjä -jaon väliin. Työttömyysturva ja muut sosiaalietuudet ovat epävarmoja ja synnyttävät katkoksia toimeentulossa.
Valtion työskentelyyn tarkoitettujen taiteilija-apurahoihin ei kytkeydy työttömyysturvaa eikä palkansaajan etuja kuten lomia tai työterveyshuoltoa. Osaan etuisuuksia apurahat vaikuttavat leikkaavasti.
Taiteilijapalkkakokeilulla pilotoidaan mahdollisuutta muuttaa valtion taiteilija-apurahat palkkatyön muotoon, joka toisi taiteilijat tulevaisuudessa tavallisen palkansaajan työttömyys-, sosiaali- ja eläketurvan piiriin.Taiteilijapalkkakokeilun järjestämistä ovat ehdottaneet monet taidealan järjestöt, Taiteen edistämiskeskus sekä eduskunnan sivistysvaliokunta ja valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaosto.
Taiteilijaeläkkeiden määrän kasvattaminen
Taiteen edistämiskeskus esittää, että ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrää kasvatetaan 100:an vuosittain myönnettävään uuteen eläkkeeseen.
Kustannukset olisivat n. 1 miljoona euroa.
Ylimääräinen taiteilijaeläke voidaan myöntää tunnustukseksi ansiokkaasta toiminnasta luovana tai esittävänä taiteilijana. Eläkkeeseen ei ole subjektiivista oikeutta; eläkkeen myöntäminen perustuu harkintaan.
Taiteilijaeläkehakemusten määrä on jatkuvasti kasvanut. Vuonna 2022 alkaneita eläkkeitä haki yli 600 hakijaa, joista noin 10 prosenttia sai myönteisen päätöksen. Vuosittain jaetaan yhteensä 51 täyttä eläkettä vastaava määrä uusia eläkkeitä (noin 1 milj. euroa). Eläkkeiden kokonaiskustannus vuodessa on noin 20 milj. euroa.
Eläkkeiden tarve on suuri, sillä erityisesti visuaalisten taiteiden, populaari- ja rytmimusiikin sekä kirjallisuuden aloilla sekä tietyillä esittävän taiteen aloilla taiteellinen työ perustuu harvoin työsuhteisiin, jotka toisivat riittävästi eläketurvaa.
Pitemmällä aikavälillä taiteilijoiden asemaa ja sosiaaliturvajärjestelmää tulee kehittää niin, ettei taiteilijoille tarvitsisi kehittää erillisratkaisuja.