Musiikkitoimikunta ilmaisee huolensa valtion leikkauksista

Tämä kehitys huolestuttaa meitä. Valtionavustusten määrärahat ovat pienentyneet nyt kolmatta vuotta peräkkäin, mikä heikentää edellytyksiä paitsi taideyhteisöjen toiminnalle myös yksittäisten tekijöiden työlle. Kohdeapurahat, joilla turvataan esimerkiksi musiikin, säveltämisen, esitystoiminnan ja luovan työn mahdollisuuksia, ovat osa tätä kokonaisuutta – ja leikkaukset tuntuvat jo hakuprosesseissa ja tulevien projektien suunnittelussa.

Yksittäisten tekijöiden ja työryhmien tekemä taide on tärkeää taide- ja kulttuurikentän verkostossa. Sitä tarvitaan suurien laitosten oheen, jotta taidekenttä säilyy moniäänisenä ja rohkeana. 

Kaiken taiteellisen työn pohjana ja vahvimpana taustavaikuttimena tulisi olla taiteen itseisarvo. Taiteellisen työn kuuluu olla sopivasti erillään markkinatalouden ja muiden välinearvojen paineista, jotta ajattelu voi olla itsenäistä. Nykyiset kulttuurin rahoituksen leikkauspäätökset eivät vaikuta tunnistavan tätä taiteen itseisarvoa, ja painottavat välinearvoja osin taiteen itseisarvon kustannuksella. Me valtion musiikkitoiminnan jäsenet tunnistamme toki myös taiteen ja kulttuurin monipuoliset välinearvot.

Haluamme muistuttaa, että kulttuuri on osa yhteiskunnan huoltovarmuutta. Musiikki ja taide rakentavat henkistä kestävyyttä, kriisinsietokykyä ja yhteisöllisyyttä eli arvoja, joiden merkitys korostuu epävarmoina aikoina. Kun kulttuurin rakenteita heikennetään, heikennetään samalla kykyä ylläpitää henkistä huoltovarmuutta.

Taide- ja kulttuuriala tuottaa työpaikkoja, verotuloja ja kasvua sekä toimii tärkeänä osana vientiä ja kansainvälistä näkyvyyttä, jonka potentiaali edellyttää pitkäjänteisiä investointeja. Investoinnit kuitenkin saadaan moninkertaisina takaisin. Kun rahoitusta leikataan, menetetään mahdollisuus kasvuun ja kulttuurivientiin, eikä siihen talouskasvun sakatessa ole varaa.

Lisäksi kulttuurin rahoituksella on vahva alueellinen vaikuttavuus. Valtionavustusten ja kohdeapurahojen avulla musiikki tavoittaa yleisöjä eri puolilla Suomea – myös siellä, missä markkinaehtoinen toiminta ei yksin riitä. Leikkaukset kaventavat alueellista yhdenvertaisuutta ja uhkaavat keskittää kulttuuritarjontaa entistä harvemmille alueille.

Musiikki ja kulttuuri eivät ole vain viihdettä. Kyse on Suomen identiteetin, kasvun, yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin rakennuspalikoista. Kun rahoitusta supistetaan, kaventuu myös mahdollisuus tavoittaa yleisöjä eri puolilla Suomea, kokeilla uusia ideoita ja rakentaa merkityksellisiä kokemuksia. Toimikuntana toivomme, että päätöksenteossa tunnistetaan kulttuurin pitkäjänteinen arvo, ennakoitavuuden tarve taiteilijoiden työssä ja rahoituksen merkitys sekä taiteilijoille, huoltovarmuudelle että alueelliselle elinvoimalle ja viennille.

Valtion musiikkitoimikunta

puheenjohtaja Virpi Eroma, musiikintekijä, artisti (muusikko AMK), Helsinki
varapuheenjohtaja Maiju Talvisto, toiminnanjohtaja (FM, MuM), Helsinki
Sebastian Fagerlund, säveltäjä, Helsinki
Oula Guttorm, suunnittelija, Inari
Tapio Korjus, yrittäjä, toimitusjohtaja, Tampere
Sirkka Kosonen, MuT, kansanmuusikko, Kerava 
Annika Mustonen, toiminnanjohtaja, muusikko, Helsinki 
Jari Perkiömäki, muusikko, lehtori, Kerava 
Lauri Pokkinen, sidosryhmäpäällikkö, FM, Espoo
Inka Puhakka, intendentti (MuM, FM), Kotka
Lotta Wennäkoski, säveltäjä, taiteilijaprofessori, Helsinki