Tietoa rahoituksesta

Teemassa rahoitetaan hankkeita, joilla vahvistetaan luovia aloja ja luovaa taloutta tai taide- ja kulttuurialan osaamista.

Tavoitteena on vastata työelämän muutoksista aiheutuviin osaamistarpeisiin taide-, kulttuuri- ja luovalla alalla.

Hankkeiden avulla on tarkoitus tuoda uutta osaamista työelämään sekä tukea kulttuuripoliittisen selonteon ja luovien alojen kasvustrategian toimeenpanoa. Lue hakuun liittyvät valintaperusteet aina hakuilmoituksesta EURA 2021 -järjestelmästä.  

Teeman ensimmäinen haku oli keväällä 2023, ja rahoituksen sai yhdeksän hanketta. Tutustu rahoitusta saaneisiin hankkeisiin.  

Hyvä hankeidea perustuu aitoon alalla havaittuun tarpeeseen ja sillä on valtakunnallista vaikuttavuutta. Hankkeen avulla saadaan ratkaistua jokin sellainen ongelma, joka ei ratkeaisi ilman hankerahoitusta.

Tutustu Luovan verkon materiaaleihin, jotka on laadittu hankesuunnittelun tueksi.  

Rahoitukseen liittyvissä kysymyksissä voit olla yhteydessä Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen rahoitusasiantuntija Minna Taipaleeseen ([email protected]).

ESR+-rahoitus on tarkoitettu kehittämistoimintaan. Kehittämishankkeessa keskitytään parantamaan jotain tiettyä osa-aluetta tai kokeilemaan uutta. Se tähtää esimerkiksi uuteen tai parempaan toimintatapaan, palveluun tai tuotteeseen.  

Rahoitusta ei myönnetä perustoimintaan. Kehittämistoiminnan ei kuitenkaan tule estää hakijan perustoiminnan jatkumista.

Hankkeen tulee perustua aitoon, alalla havaittuun tarpeeseen. Hakijan on pystyttävä osoittamaan, miten tarve on tunnistettu, esimerkiksi kyselyn, selvityksen tai muun itse kerätyn tiedon avulla.

Selvitä, mitä hanke voi toteutuessaan muuttaa: millaista osaamista alalta puuttuu tai miten alan työllisyyttä voisi vahvistaa. Ota tekemiseen mukaan toimijoita, jotka tuntevat alan tavalla tai toisella. Hankkeen tarve ja perustelut täytyy kuvata hakemuksessa. Rahoittaja arvioi hankehakemuksen tarvelähtöisyyttä tapauskohtaisesti.

Tavoitteena on, että hanke hyödyttää jollain tavalla luovia aloja. Rahoitettavien hankkeiden kohderyhmät ovat taiteen, kulttuurin tai luovan alan toimijoita tai organisaatioita. Hankkeiden on tarkoitus hyödyttää mahdollisimman laajaa joukkoa.

Tarkista kohderyhmien kuvaus aina hakuilmoituksesta.

Valintaperusteilla tarkoitetaan yleisiä valintaperusteita ja erityisiä valintaperusteita.  

Yleiset valintaperusteet ovat EU- ja kansalliseen lainsäädäntöön perustuvia vaatimuksia. Mikäli jokin yleinen valintaperuste ei täyty, hanke ei etene erityisten valintaperusteiden arviointiin eikä näin ollen voi saada ESR+-rahoitusta.

Yleiset valintaperusteet (rakennerahastot.fi)

Erityisiä valintaperusteita on kolmenlaisia: sisällöllisiä, tarkentavia ja horisontaalisia. Erityisten valintaperusteiden pisteyttäminen asettaa hakemukset etusijajärjestykseen. On siis ensiarvoisen tärkeää lukea valintaperusteet aina hakuilmoituksesta haun avautuessa. 

Valintaperusteet julkaistaan haun avautuessa hakuilmoituksessa EURA 2021 -järjestelmässä. Tarkista valintaperusteet aina hakuilmoituksesta. Huomaa, että kaikkiin valintaperusteisiin liittyviä kysymyksiä ei löydy sellaisenaan hankehakemuksesta! 

Kokeiluhankkeilla on samanlaiset valintakriteerit kuin perinteisillä kehittämishankkeillakin. Se tarkoittaa, että myös kokeiluhankkeilta vaaditaan valtakunnallisuutta, joka näkyy toiminnassa jo hankeaikana.

Valtakunnallisuuden tulee näkyä esimerkiksi siten, että hankkeen kohderyhmä pystyy osallistumaan hankkeeseen ja hyötymään siitä eri puolilla Suomea jo hankkeen aikana. Pelkästään tulosten levittäminen valtakunnallisesti hankkeen loppupuolella ei siis riitä. Myös hankkeen tarpeen tulee olla valtakunnallinen, eli se ei voi pohjautua esimerkiksi yhdellä alueella tunnistettuun haasteeseen.

Opintopisteitä ei lähtökohtaisesti voi myöntää hankerahalla myönnetystä koulutuksesta. Ei edes siinä tapauksessa, että myönnetyt opintopisteet poistettaisiin OKM:lle annettavasta opintopisteraportoinnista (kaksoisrahoituksen välttämiseksi).

Koulutuksen käyneille voi toki halutessaan kirjoittaa todistuksen, jossa kerrotaan, minkä opintopistemäärän laajuinen oppimiskokonaisuus olisi ollut, vaikka virallisia pisteitä ei myöntäisikään.

Tällä rahoituskaudella kiinnitetään erityistä huomiota toimijoiden väliseen yhteistyöhön. Huomaa, että yhteistyökumppanit voivat olla joko virallisia hankekumppaneita tai epävirallisempia sidosryhmiä, jotka ovat sitoutuneet jonkinlaiseen yhteistyöhön hankkeen aikana.

Monelle pienemmälle toimijalle voi olla hyödyllistä hakea hankerahoitusta kokeneemman hanketoimijan kanssa.

Hankeyhteistyötä pohtiessa on hyvä miettiä, mitä kenenkin on järkevää tehdä. Mihin osa-alueeseen kukin keskittyy hankkeessa ja miten tietoa jaetaan eri kumppaneiden välillä? 

Kumppanien määrälle ei ole tarkkaa suositusta. Hankkeella tulee olla riittävä määrä kumppaneita, jotta siinä luvatut tavoitteet tai tuotokset saavutetaan.

Kumppaneita ei kannata haalia vain lukumäärää kasvattaakseen, vaan yhteistyötä kannattaa miettiä osaamisen näkökulmasta. Mitä sellaista osaamista hankkeeseen tarvitaan, jota ei omalta organisaatiolta löydy? Ja keneltä sitä voisi löytyä? 

Sopivia kumppaneita voi etsiä luovien alojen verkostoitumistilaisuuksista.

Luova verkko on perehtynyt luovien alojen kehittämisnäkökulmiin, joten kannattaa kysyä ideoita yhteistyökumppaneiksi.  

Kumppaneita kannattaa pohtia hankkeen sisällön ja toteuttajien osaamisen kautta.

Jos hankkeessa tuotetaan esimerkiksi koulutussisältöä, olisiko järkevää olla mukana sellainen taho, jonka perustoimintaan koulutussisältöjen järjestäminen kuuluu? Näin voisi olla helpompaa saada toteutettu koulutus jatkumaan hankkeen jälkeenkin. 

Hankkeilla vastataan taiteen, kulttuurin ja luovan alan kehittämistarpeisiin. Kentän tarpeen tuntemisen ja siihen vastaamisen kannalta voi olla eduksi, että hankkeessa on mukana aiheen tunteva ja alalla konkreettisesti työskentelevä toimija.

Erityisesti kertakorvaushankkeeseen toivotaan hakijoiksi kentän toimijoita. Kuitenkin kuka tahansa saa hakea mitä tahansa hanketta, ja lopulta pistemäärä ratkaisee, millaiset hankkeet saavat rahoituksen.

Hankkeeseen voi palkata taiteilijoita.

Huomaa kuitenkin, että hanketyöntekijät eivät voi tehdä perustyötään hankkeessa, vaan kyseessä on aina kehittämistyö. Taiteilija ei siis voi tehdä hankkeessa taidetta tai esimerkiksi ohjata ainoastaan kulttuurihyvinvointiryhmää. Hankkeessa taiteilijan työn tulee tähdätä siihen, että sen avulla lisätään osaamista alalle. Tämä voi olla esimerkiksi toimintamallin kehittämistä.