Intro: ESR+ ja hankemuotoilu | Haasteesta hankkeeksi

[00:00:00]: [Musiikkia]

Sofia-Charlotta Kakko [00:00:03]: Miten vahvistetaan taide- ja kulttuurialan osaamista ja työllisyyttä? Entä luovaa alaa ja luovaa taloutta? Minä olen Sofia-Charlotta Kakko.

Milla Minerva Mertanen [00:00:11]: Ja minä olen Milla Minerva Mertanen.

Sofia-Charlotta Kakko [00:00:13]: Ja me olemme Taiteen edistämiskeskuksen Luova verkko -hankkeesta.

Milla Minerva Mertanen [00:00:17]: Ja tämä on Haasteesta hankkeeksi -podcast.

Sofia-Charlotta Kakko [00:00:20]: Luova verkko koordinoi ESR+-teemaa nimeltä Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaaminen. Tässä podcastissa johdatamme sinut ESR+:n, hakukriteerien ja hankeosaamisen jännittävään maailmaan.

[00:00:33]: [Musiikkia]

Sofia-Charlotta Kakko [00:00:36]: Tervetuloa Haasteesta hankkeeksi -podcastin ensimmäisen jakson pariin. Studiossa tänään Luovan verkon Sofia.

Milla Minerva Mertanen [00:00:40]: Ja Milla.

Sofia-Charlotta Kakko [00:00:45]: Tässä jaksossa keskustelemme ESR+-rahoituksesta ja Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaamisen teemasta.

Milla Minerva Mertanen [00:00:51]: Sekä erityisesti hankemuotoilusta. Mistä oikein on siis kyse? Kerrotko sinä, Sofia?

Sofia-Charlotta Kakko [00:00:57]: Nyt seuraa tiivis info-osuus. Euroopan sosiaalirahasto plus eli ESR+ on Euroopan unionin rahoitusväline. Tällä rahoituksella edistetään muun muassa työllisyyttä, osaamista ja osallisuutta. Nämä ovat rahoituksen konkreettisia tavoitteita. Vuosina 2021–2027 työllisyyden vahvistamisen tavoitteessa on mukana sellainen teema kuin Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaaminen.

Milla Minerva Mertanen [00:01:24]: No mitä se käytännössä tarkoittaa esimerkiksi taiteen, kulttuurin ja luovan alan näkökulmasta?

Sofia-Charlotta Kakko [00:01:31]: Tällä teemalla on tarkoitus edistää taiteen, kulttuurin ja luovan alan työllisyyttä ja luovan talouden kasvua. Teeman nimessä on sana innovaatio-osaaminen, ja se viittaa siihen, että tavoitteena on, että kun työelämään saadaan uudenlaista osaamista ja uusia ideoita, niin luoville aloille saadaan myös uusia työpaikkoja ja luova talous vahvistuu. Eli siis teemassa korostuu työllisyyden ja osaamisen edistämisen näkökulmat. Ja toimintaa suunnataan taiteen, kulttuurin ja luovan alan osaajille, joiden osaamista tai työllisyyttä halutaan edistää, eli he ovat kohderyhmiä.

[00:02:04]: [Musiikkia]

Sofia-Charlotta Kakko [00:02:08]: Taiteen edistämiskeskuksen Luova verkko toimii tämän teeman koordinaatiohankkeena. Se tarkoittaa, että me hankkeen työntekijät autamme hakijoita hakemaan tätä kyseistä rahoitusta. Lisäksi me autamme hakijoita muokkaamaan hankkeista sellaisia, että ne voivat varmemmin saada rahoitusta tästä teemasta. Me järjestämme esimerkiksi erilaisia työpajoja, henkilökohtaista tai hankekohtaista sparrausta, ja lisäksi meillä on tavoitteena herättää uusia ideoita ja tukea kenttää kestävän kehityksen ja yhdenvertaisuuden teemoissa. Ja kun hankkeet saavat rahoitusta, me tuemme rahoituksen saaneita hankkeita esimerkiksi hankehallinnossa ja tulosten levittämisessä. Ja kerromme kentälle, millaisia osallistumisen paikkoja hankkeissa on ja millaisia hyviä käytäntöjä hankkeissa on luotu.

Milla Minerva Mertanen [00:02:55]: Eli Luova verkko on ikään kuin sateenvarjo, jonka alla ovat sekä jo rahoitusta saaneet hankkeet mutta ne hankkeet, jotka ovat ikään kuin seuraavassa kierroksessa mahdollisesti saamassa hankkeita. Onko näin?

Sofia-Charlotta Kakko [00:03:09]: Juuri näin. Ja me olemme valtakunnallinen hanke. Ja me olemme Luovassa verkossa valtakunnallisesti myös levittäydytty. Minä ja Milla olemme Helsingissä, tuottaja Pia Repo Kuopiossa ja viestintäsuunnittelija Milja Leskinen Jyväskylässä. Teemaa rahoittaa Hämeen ELY-keskus. Eli Hämeen ELY-keskus arvioi hakemukset ja tekee päätökset rahoitettavista hankkeista. Näissä päätöksissä Hämeen ELY-keskusta auttaa ohjelman johtoryhmä. Luova verkko ei ole rahoituksista päättämässä. Me olemme koordinoimassa, tukemassa ja auttamassa.

[00:03:43]: [Musiikkia]

Sofia-Charlotta Kakko [00:03:46]: Ensimmäinen hakukierros järjestettiin keväällä 2023, ja siitä rahoitetaan yhdeksää hanketta, jotka kaikki aloittavat toimintansa vuoden 2024 alussa. Seuraava haku on näillä näkymin vuodenvaihteessa 2024–2025, mutta tarkkaa ajankohtaa ei vielä podcastin tekohetkellä ole julkistettu.

Milla Minerva Mertanen [00:04:07]: Miksi ESR+:aa sitten kannattaa hakea?

Sofia-Charlotta Kakko [00:04:10]: Tätä ESR+-rahoitusta kannattaa hakea silloin, kun haluaa kehittää luovaa alaa sellaiseksi, että alan osaajat työllistyvät paremmin. Eli tarkoituksena on kehittää jotain sellaista uudenlaista toimintaa, joka edistää luovien alojen osaamista ja kasvattaa työllisyyttä ja luovaa taloutta. Nyt kun työelämä on muuttunut paljon, eri luovilla aloilla voi olla tullut tarve osaamisen päivittämiselle, jotta työllistyminen olisi jatkossa varmempaa. Tällä rahoituksella voidaan lähteä ratkaisemaan näitä osaamistarpeita, joille ei ole vielä löytynyt ratkaisua tai ratkaisijoita. Ja nimenomaan tässä haetaan laajempaa näkökulmaa, ei yksittäisen toimijan osaamisen kasvattamista vaan koko luovan kentän. Eli tämä ESR+ on sopiva rahoitusväline sellaisiin tilanteisiin, kun alan osaaminen ei ole pysynyt perässä työelämän nopeissa muutoksissa. Esimerkiksi ilmastokriisin digitalisaation, väestörakenteen muutoksen tai vaikka viimeisimpänä koronapandemian takia.

[00:05:05]: [Musiikkia]

Sofia-Charlotta Kakko [00:05:08]: Tärkeä asia ESR+-rahoituksessa on, että sitä ei koskaan myönnetä perustoimintaan. Eli perustoiminnan toteuttamiseen pitää pohtia toista rahoitusta. Tavoitteena on, että rahoitettavan toiminnan myötä alalla tapahtuu joku sellainen rakenteellinen muutos, joka auttaa alan osaajia työllistymään jatkossakin paremmin. Eli haetaan pysyvää muutosta ja jatkuvuutta.

Milla Minerva Mertanen [00:05:30]: Eli rahoitusta haetaan toiminnalle, joka vahvistaa osaamista ja työllisyyttä. Miten ESR+-hanketta kannattaa lähteä suunnittelemaan?

Sofia-Charlotta Kakko [00:05:41]: No ESR+-hankkeisiin liittyy monia ennalta määritettyjä kriteerejä, ja niihin vastaaminen vaikuttaa suoraan rahoituksen saamiseen. Jokaisesta täyttyneestä hakukriteeristä kertyy pisteitä, ja mitä enemmän hakemus saa pisteitä, sitä varmemmin se etenee rahoitukseen. Eli tästä syystä ESR+-hakuun ei kannata lähteä satunnaisella hankeidealla, vaan pitää suunnitella se oma hanke juuri sellaiseksi, että idea vastaa mahdollisimman moneen kriteeriin. Mutta mitä tämä sitten vaatii? Päästään seuraavaksi keskustelemaan hankemuotoilusta. Miten Milla kuvailisit hankemuotoilua?

Milla Minerva Mertanen [00:06:16]: Muotoiluhan on monessa yhteydessä päivän trendisana. Meillä on käytössä palvelumuotoilua, oppimis- tai osaamismuotoilua. Sitten puhutaan myös tulevaisuusmuotoilusta tai ihan vain muotoilusta. Moninaisine määrittelemineen muotoilu tarkoittaa jonkin asian muuttamista, kehittämistä uuteen tai parannettuun muotoon. Eli kyse ei ole siitä, että tarvitsisi tehdä jotain aivan erityisen ihmeellistä tai uutta. Kehittämisnäkökulma on hyvä näkökulma ja sellainen ajattelun tapa tässä. Ja nyt kun me olemme hankerahoituksen maailmassa, hankemuotoilu tarkoittaa sitä, että esimerkiksi luovan alan osaaja tai taiteen kentällä toimiva ammattilainen on havainnut jonkin ongelman eli haasteen, johon on tarkoitus löytää ratkaisu tai kehittämisnäkökulma.

Sofia Charlotta Kakko [00:07:08]: Eli halutaan muuttaa jotain vallitsevaa tilannetta.

Milla Minerva Mertanen [00:07:10]: Muutos on aina jonkinlainen ideaalitila tai mahdollisuus, ja tätä kohti hankesuunnittelussa eli hankemuotoilussa jo mennään. Voi siis ajatella, että muutos tapahtuu sen hankkeen myötä. Ja parhaillaan muutoksesta tulee jotain pysyvää. Sehän kaikkien hankkeiden idea lopulta on, eli ei tehdä hankkeita vaan hankkeiden vuoksi vaan muutetaan maailmaa. Hankeprosessiin lähtevän täytyy siis tunnistaa, mitä ongelmaa ratkaistaan ja miten tilanne muuttuu ratkaisun myötä. Ja tärkeimpänä tässä on se, mitä sinne hakemukseen sitten kirjoitetaan, eli mitä ollaan konkreettisesti tekemässä. Hankemuotoilu on onnistunut silloin, kun hanke osataan kuvata kirkkaasti jo ihan yhdessä lauseessa tai sitten pidemmässä selvityksessä.

Sofia-Charlotta Kakko [00:07:58]: No miten tiivistäisit ihan konkreettisesti, että mitä hankemuotoilu on?

Milla Minerva Mertanen [00:08:03]: Tämä on hyvä kysymys. Tietynlainen prosessiajattelu on tässä varmasti yksi lähtökohta. Taiteen ja luovan alan kentän toimijoille prosessi on hyvin ominainen tapa työskennellä, eli lähdetään jostain liikkeelle ja sitten annetaan sen prosessin viedä. Annetaan sen prosessin vaikuttaa. Annetaan sen prosessin ehkä myös muuttaa vähän sitä lopputulosta, mihin ollaan ehkä alun perin ajateltu olevan menossa. Ja kuten me kaikki täällä kentällä toimivat tiedämme, prosessi tarvitsee aikaa, eli hankesuunnittelu tai hankemuotoilu ei ole mikään yhden viikonlopun juttu, vaan se on prosessi, missä saattaa mennä toisilla kuukausia ja joillain jopa vuosia.

Sofia Charlotta Kakko [00:08:45]: Eli voiko prosessi johtaa ihan mihin tahansa?

Milla Minerva Mertanen [00:08:49]: No kyllä mahdollisesti. Mutta totta kai, kun nyt mietitään ESR+-rahoituksen näkökulmasta, täytyy jo siinä hankemuotoilussa muistaa, että on olemassa reunaehdot siinä hakemuksessa, hakemuksen tekemisessä sekä tietysti rahoituksen kriteerit. Eli esimerkiksi, koska tässä teemassa on tarkoitus vahvistaa luovien alojen osaamista ja työllisyyttä, kannattaa haastetta tarkastella niiden kautta. Voi muun muassa miettiä, että millaiset ratkaisut johtavat parempaan työllisyyteen. Yksi hyvä keino ongelman löytämiseen on tiivistää havaittu haaste tai ongelma kysymyksen muotoon. On hyvä myös muistaa, että koska jokaisessa rahoituksessa, mitä ollaan hakemassa, olipa sitten kyse esimerkiksi kansainvälisestä starttirahasta, ESR-rahoituksesta, ministeriön rahoituksesta tai säätiön tai vaikkapa Taiken apurahasta, niin jokaisella näistä rahoitusinstrumenteista on omat ikään kuin rahoituksen reunaehdot. Samalla hakemuksella on myös turha hakea eri rahoitusvälineistä. Täytyisi aina jotenkin miettiä sen rahoituksen näkökulmasta, että mitä tässä ollaan rahoittamassa ja mitä siinä kannattaa sitten muotoilla sinne hakemukseen. Eli tämä on kaikille rahoitusta hakeneille ihan tuttua, että ideaa voi joutua esimerkiksi kehittämään pitkiäkin aikoja, eli muotoilemaan prosessissa, ja idean kehittymisen myötä saattaa se oikea rahoitusinstrumenttikin selvitä ja löytyä. Ja sitten sitä kohti kannattaa lähteä menemään. Eli tavoitteena on muotoilla ideasta sellainen, että se kelpaa rahoitukseen.

[00:10:32]: [Musiikkia]

Milla Minerva Mertanen [00:10:34]: Hankemuotoilu on totta kai olennainen osa myös sitä hakemuksen kirjoittamista, eli mitä jäsennellymmin ja konkreettisemmin hanke on suunniteltu, sitä sujuvammin idean saa perusteltua hakemukseen.

Sofia-Charlotta Kakko [00:10:46]: Ja tähän avuksi me olemme kehittäneet Luovassa verkossa Ideasta hankkeeksi -kortit. Eli tämä korttipakka on tarkoitettu hankemuotoilun tueksi. Tästä voi nostaa eri kortteja ja niistä saa uusia näkökulmia hankkeen suunnittelun eri vaiheisiin ja myös siihen ihan hakemuksen kirjoittamiseen. Nyt me lähdemme testaamaan tätä korttipaikkaa, ja minä nostan täältä pakasta yhden kortin, jolla voisit Milla havainnollistaa hankemuotoilua. No niin. Kortin otsikko on ”Ongelman ydin”, eli ”Mikä ongelma maailmassa ratkeaa ideasi myötä? Miltä tulevaisuus näyttää?” Niin Milla, mikä on tämän kortin tarkoitus hankemuotoilun näkökulmasta?

Milla Minerva Mertanen [00:11:31]: Tässä kohtaa on hyvä miettiä esimerkiksi sitä, miten hakemuksessa voi kuvata sitä toimintakenttää, jossa se muutos tapahtuu. Eli tämä sama toimintakenttä, missä se ikään kuin haaste ja ongelma on havaittu. Ajatuksena on toki se, että pystyy mahdollisimman konkreettisesti kuvaamaan nyt vallitsevan tilanteen ja sitten sen tilanteen, mikä siitä muutoksesta seuraa, eli miten se toimintakenttä muuttuu, kun tämä muutos on käyty läpi. Toki tässä voi hyödyntää myös vaikkapa tulevaisuusajattelun menetelmiä. Miltä näyttää tulevaisuus kentällä ja miten hanke on muuttanut sitä? Eli hanke on ikään kuin avain, joka ratkaisee sen ongelman. Mutta miten Sofia vastaisit tähän Luovan verkon näkökulmasta? Mikä ongelma maailmassa ratkeaa ideasi myötä? Miltä tulevaisuus näyttää?

Sofia-Charlotta Kakko [00:12:24]: No Luova verkko on mukana ratkaisemassa sitä ongelmaa, että taiteen, kulttuurin ja luovan alan kentällä hankeosaaminen on tosi pirstaloitunut ja jakautunut epätasaisesti toimijoiden kesken. On paljon toimijoita, joilta tätä hankeosaamista vielä puuttuu tai jotka haluaisivat parantaa sitä ja jotka hyötyisivät hankeosaamisen parantamisesta. Niin meidän Luovan verkon toiminnan jälkeen tulevaisuus näyttää sellaiselta, että sekä taiteen, kulttuurin että luovan alan toimijat osaavat monipuolisemmin hyödyntää erilaisia rahoitusinstrumentteja ja saavat näin monipuolistettua rahoituspohjaa ja monipuolistettua erilaisia ansaintatapoja luovilla aloilla.

Milla Minerva Mertanen [00:13:07]: Ja tämä kaikkihan vahvistaa luovan alan ja kulttuurin kenttää. Siinä on sellainen kehittymisnäkökulma myös.

[00:13:14]: [Musiikkia]

Sofia-Charlotta Kakko [00:13:16]: No miltä tämä kaikki nyt on sitten kuulostanut? On tietenkin ymmärrettävää, että ESR+-hankemaailma voi tuntua alkuun monimutkaiselta, mutta me haluamme auttaa aiheen käsittelyssä. Ja jotta tätä aihetta olisi helpompi ymmärtää, niin seuraavissa jaksoissa me tulemme käsittelemään niitä ESR+-kriteereitä, joita on ehdottoman tärkeää huomioida hankehakemuksessa ja hankemuotoilussa. Muistakaa kuitenkin, että hakukriteerit on tärkeä lukea hakuilmoituksesta ja niihin pitää vastata riittävän täsmällisesti. Ei siis riitä, että vain kuuntelette podcastimme, vaan ottakaa siihen mukaan myös hakukriteerien lukeminen.

Milla Minerva Mertanen [00:13:55]: Juuri näin. Saamme tähän podcastiin myös vieraita rahoituksen saaneista hankkeista ja kuulemme näkökulmia onnistuneesta hankemuotoilusta ja kehittämisprosesseista. Toivottavasti löydät inspiraatiota myös oman hankkeen suunnitteluun. Millaisesta haasteesta sinä muotoilisit nyt tänään hankkeen?

Sofia-Charlotta Kakko [00:14:15]: Voit lähettää meille viestiä osoitteeseen [email protected], niin me voimme auttaa sinua kehittämään ideaasi pidemmälle ja muotoilemaan siitä hankehakemusta.

[00:14:29]: [Musiikkia]

Milla Minerva Mertanen [00:14:31]: Luova verkko koordinoi ESR+-teemaan nimeltä Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaaminen. Autamme taiteen, kulttuurin ja luovan alan osaajia hakemaan rahoitusta. Lisäksi tuemme rahoitettuja hankkeita. Löydät tietoa rahoituksesta ja yhteystietomme osoitteesta taike.fi/luovaverkko.

[00:14:49]: [Musiikkia]