Kansainvälisyys rakentuu yhteistyöstä – Kansainvälisyysfoorumi avasi luovien alojen suuntaviivoja

Taide- ja kulttuuriviraston (Kuvin) Kansainvälisyysfoorumi järjestettiin perjantaina 24.4.2026. Tilaisuus toi yhteen 140 kutsuttua osallistujaa niin ministeriöistä, rahoittaja- ja viranomaistahoista kuin taiteen ja luovien alojen kentältä. Tilaisuus oli jatkoa Taiteen edistämiskeskuksen kahdesti järjestämille kansainvälisyysfoorumeille, jotka toteutettiin osana viraston kansainvälisen toiminnan strategiatyötä vuosina 2024–2025. 

Opetus‑ ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Heidi Backman avasi tapahtuman. Hän nosti puheenvuorossaan esiin, että kansainvälisyydessä on kyse yksittäisten hankkeiden sijaan pitkän aikavälin kehittämistyöstä, jossa keskiössä ovat maakuva, viennin edistäminen ja rakenteiden vahvistaminen. 

Backman viittasi puheenvuorossaan useaan otteeseen kahteen kansalliseen strategiseen kokonaisuuteen: kulttuuripoliittiseen selontekoon ja luovan talouden kasvustrategiaan. Selonteko painottaa poikkihallinnollisuutta ja monialaista yhteistyötä, myös kansainvälisyyden osalta. Keinoina Backman nosti muun muassa poikkihallinnollisen kansainvälistymisstrategian, osaamisen kasvattamisen, tukijärjestelmien yhteensovittamisen, liiketoiminnan vahvistamisen sekä kulttuurin ja matkailun kytkentöjen kehittämisen.

Kesäkuussa 2025 julkaistu luovan talouden kasvustrategia puolestaan tukee luovien alojen yritysten kasvua. Keskeisinä keinoina Backman mainitsi osaamisen ja ennakoinnin, ekosysteemiyhteistyön, neuvonnan, maakuvatyön, viennin edistämisen ja säätelyn. 

Taide- ja kulttuuriviraston pääjohtaja Emilie Gardberg jatkoi monialaisen yhteistyön teemassa. Hän korosti, että kansainvälistymisen vastuut tulisi ymmärtää verkostomaisina, sillä yhteistyö lisää vaikuttavuutta niin yksittäisten toimijoiden kuin koko alan tasolla.

Gardberg muistutti, että kotikansainvälistyminen on myös keskeinen osa kansainvälisyystyötä: Suomesta lähdetään maailmalle, mutta samalla on tärkeää huomioida, miten maailma tulee Suomeen.

Rakenteissa ja rahoituspoluissa yhteensovittamista

Päivän ensimmäisessä paneelikeskustelussa pohdittiin kansainvälistymistä tukevia rahoituksia ja rakenteita. Keskustelua moderoi Kati Nuora (Kuvi), ja mukana olivat Henri Terho (Kuvi), Kimmo Aulake (OKM), Hanna Hietaluoma-Hanin (Luova Eurooppa) ja Hanna-Mari Peltomäki (Jane ja Aatos Erkon säätiö).

Panelistit korostivat, että kansainvälisyys ei ole tarkkarajainen kokonaisuus, ja eri aloilla, rahoitusmuodoissa ja tavoitteissa on omat logiikkansa. Kansainvälisyys ei ole sellaisenaan itseisarvo, vaan väline yhteistyölle ja vaikuttavuuden kasvattamiselle. Vaikutukset puolestaan voivat olla taloudellisia, taiteellisia, rakenteellisia tai symbolisia. 

Valtiolla, säätiöillä ja markkinoilla on omat työkalunsa kansainvälisyyden tukemiseen, mutta niiden yhteensovittamiselle nähtiin selkeä tarve. Suomen haasteena on, että verrokkimaihin nähden luovien alojen tarpeista nousevia rahoitusmuotoja on vähemmän. Rahoituspolkuajattelu nähtiin keskeisenä sen kannalta, miten rahoittajavastuu siirtyy toiminnan kehittyessä. 

Esiin nousi myös arvoketjun käsite, jossa luova työ kulkee vaiheittain alkutuotannosta kohti laajempia yleisöjä ja markkinoita. Koska tarjontaa on paljon ja vain osa toiminnasta kulkee arvoketjun koko polun, painotettiin keskusteluissa vahvemman markkinoinnin, jakelun ja viestinnän merkitystä.

Verkostojen ja maakuvatyön merkitys

Päivän toisessa paneelikeskustelussa pohdittiin, miten kulttuuri-instituutit, TAIVE-verkosto ja ulkoministeriö tukevat luovien alojen kansainvälistymistä. Keskustelemassa olivat Kirsi Juva (Finnish Design Info, TAIVE-verkosto), Johanna Råman (Suomen Benelux-instituutti) ja Paula Parviainen (UM). Keskustelua moderoi David Kozma. 

Paneelissa todettiin, että luovien alojen viennin logiikka poikkeaa perinteisestä viennistä, mikä edellyttää tiiviimpää yhteistyötä ulkoministeriön, verkostojen ja vienninedistäjätoimijoiden välillä. Keskusteluissa nousi myös tarve vienninedistäjien kouluttamiselle. 

Tiedotuskeskusten muodostaman TAIVE-verkoston ja kulttuuri-instituuttien vahvuuksina mainittiin hyvä alan tuntemus, läsnäolo keskeisillä kansainvälisillä foorumeilla ja suomalaisen osaamisen vieminen maailmalle. Lyhyiden rahoitusten koettiin kuitenkin vaikeuttavan toimijoiden pitkäjänteistä ja strategista suunnittelua. Yhteistyö nähtiin välttämättömänä resurssien niukkuuden ja ennakoimattomuuden vuoksi.

Vastikään uudistettu maakuvatyön strategia linjaa Suomen kansainvälisen näkyvyyden painopisteitä tuleville vuosille ja nostaa kulttuurin yhdeksi osaksi Suomen kansainvälistä profiilia. Maakuvatyön tueksi kehitetty toolbox.finland.fi-sivusto kokoaa kulttuurisisältöjä ja materiaaleja yhteistyössä tiedotuskeskusten kanssa. Kulttuuri ja luova talous ovat mukana myös ulkoministeriön johtamassa Team Finland -strategiassa, jossa luova talous on yksi kansainvälistymistä ja vientiä tukevista painopisteistä. Kesällä julkaistaan lisäksi uusi kulttuuridiplomatiaselvitys suositeltavista malleista.

Tilaisuudessa kumppanit vetivät verkostoitumispöytiä, jotka tarjosivat osallistujille mahdollisuuden keskustella ja verkostoitua eri kansainvälisyystoimijoiden kanssa. Mukana olivat Arktinen yhteistyö (OKM ja Kuvi), Luova Eurooppa -yhteyspiste, Pohjoismainen kulttuuripiste, Suomen Benelux-instituutti, Suomen Britannian- ja Irlannin-instituutti, Suomen Japanin instituutti, Suomen Länsi-Afrikan instituutti Villa Karo, Suomen Saksan-instituutti ja Suomen Tanskan kulttuuri-instituutti. Kuvin teemoista mukana olivat taiteen vapaus ja Luova verkko 2.0.
 

Onnistumiset näkyviin 

Päivän aikana kuultiin myös konkreettinen esimerkki luovan alan yrittäjyydestä. Suomen Yrittäjien Marianne Ruusunhelmi haastatteli KASPERI‑laukkubrändin perustaja Janne Kasperi Suhosta yrityksen kansainvälistymisen poluista. 

Paikallisesta tarpeesta lähtenyt yritys on kehittynyt kotimaiseksi toimijaksi, jonka tuotteet kiinnostavat asiakkaita ympäri maailmaa. Yrityksen idea sai alkunsa Suhosen omasta arjesta, jossa hän kaipasi kestäviä ja käytännöllisiä pyöräilyyn soveltuvia laukkuja. Kansainvälisestä kiinnostuksesta huolimatta yritys haluaa pitää tuotannon paikallisena. Käsityöhön perustuvan tuotannon tarkoitus on kestää käyttöä ja aikaa. 

Keynote‑puheessaan oopperalaulaja Topi Lehtipuu (Long Play Lab) tarkasteli kulttuurivientiä historiallisessa kehyksessä. Lehtipuu on toiminut kansainvälisesti taiteen viennin ja kansainvälistymisen rakenteiden asiantuntijana. Hän nosti esiin viisi kysymystä, joihin kulttuuriviennissä menestyneet maat ovat yhdessä vastanneet: mitä aloja viedään, millainen organisaatiomalli valitaan, mistä rahoitus muodostuu, kuka toimii poliittisena veturina ja millä mittareilla onnistumista arvioidaan. 

Kulttuuriviennissä onnistuneet maat ovat Lehtipuun mukaan investoineet kulttuuriin, koska sen vaikutukset positiiviseen maakuvaan ja taloudelliseen kasvuun on tunnistettu laajasti. Muutoksen edistämisessä on usein myös mukana poliittisesti vaikutusvaltaisia henkilöitä. Lisäksi maat ovat tehneet selkeitä valintoja kulttuuriviennin painopisteistä ja luoneet yhteisen vision tavoitteista. Lehtipuu päätti puheenvuoronsa toiveikkaaseen viestiin: Suomessakin on mahdollisuus merkittävään kulttuuriviennin kasvuun, jos keskeisiin kysymyksiin vastataan yhteisenä rintamana. 

Taide‑ ja kulttuurivirasto jatkaa työtä taiteen, kulttuurin ja luovan talouden kansainvälistymisen edistämiseksi. Kansainvälisyysfoorumi toimii keinona tuoda yhteen instituutioita ja organisaatioita yli hallinnonalojen sekä luoda yhteistä ymmärrystä alan mahdollisuuksista ja rakenteista. Tavoitteena on mahdollistaa kansainvälistymistä, vahvistaa verkostoja ja kartuttaa alan tietopohjaa. 

Kansainvälisen toiminnan kehittämistä tukee myös Cuporen vastikään julkaisema Taiteen ja kulttuurin barometri 2025, jonka teemana on taiteilijoiden kansainvälinen toiminta.
 

Kuvat: Cata Portin
Teksti: Milja Leskinen