Kansainvälisiä verkostoja on rakennettava kaikille
Kun mietin, mikä on suurin opetus, jonka sain tehdessäni Taiken kansainvälistä strategiatyötä, mieleeni jäi etenkin kaksi keskustelua. Toisessa haastatellun organisaation johtaja kertoi, kuinka heidän kontaktinsa olivat käytännössä kadonneet edellisen johtajan mukana ja niiden rakentaminen alkoi uudelleen, yhteystietojen keräämisestä lähtien. Toinen oli ulkomailta Suomeen muuttaneen taiteilijan kuvaus siitä, kuinka “stingy”, kauniisti muotoiltuna kitupiikkejä, Suomessa ollaan kontaktien jakamisen suhteen. Kumpikin näistä on tarina, jota ei vuonna 2025 pitäisi enää kuulla taide- ja kulttuurikentällä.
Julkaisimme kesäkuussa 2025 Taiken kansainvälisen toiminnan suunnitelman, jota sain ilon olla tekemässä virastossa kansainvälisten asioiden asiantuntijana. Puolentoista vuoden aikana kuulin ajatuksia yli sadalta ammattilaiselta Suomessa ja ulkomailla, pilotoin erilaisia työpajoja ja verkostotapaamisia, ja toin kansainvälisyyden näkökulmia luovan talouden kasvustrategiaan. Lisääkin olisi voinut tehdä: taide- ja kulttuuriala on laaja kenttä, ja kansainvälisen toiminnan eri muotojen, kuten kulttuuriviennin, liiketoiminnan, kulttuuridiplomatian ja yhteistyön kanssa työskentelee moni. Saimme otokseen silti merkittävän määrän taiteilijoita, välittäjäporrasta, rahoittajia, kaikki tiedotuskeskukset, kulttuuri-instituutteja, festivaaleja, residenssejä sekä valtiovallan edustajia. Esille tulleita tarpeita oli paljon, mutta muutama läpileikkaava teema nousi kirkkaasti esille.
Tarvitsemme lisää vuorovaikutusta myös taiteenalojen välille
Yksi teemoista oli, että teemme Suomessa paljon kansainvälisyyden eteen eri aloilla, mutta kukaan ei oikein tiedä kokonaiskuvaa. Tämäkin pohjaa samaan logiikkaan kun verkostojen suhteen; emmekö oikeasti puhu toisillemme? Vai puhummeko VAIN toisillemme, samoille henkilöille samalta alalta?
Tämä osaltaan selittää, miksi pyörät välillä pyörivät hitaasti. Moni vuosina 2024–25 haastatteluissa esille tullut asia toistui vuosikymmen aikaisemmin tehdyissä raporteissa. Tuoreitakin hyviä selvityksiä on paljon; esimerkiksi OKM on tilannut viime vuosien aikana ulkoiset arvioinnit tukemiensa tiedotuskeskusten ja kulttuuri-instituuttien toiminnasta sekä tietenkin myös Taikesta. Taiken kohdalla kansainvälisen toiminnan parantaminen oli selkeä parannusehdotus, mitä työstimme eteenpäin kansainvälisen toiminnan strategiatyön avulla.
Kulttuuripoliittinen selonteko linjaa samaa mikä Taiken konsultaatioissa tuli ilmi; kansainvälistymisen edistämiseen tarvitaan lisää poikkialaisia yhteistyörakenteita myös julkishallinnon sisällä. Yhtenä selonteon toimenpide-ehdotuksena on poikkihallinnollisen kansainvälistymisstrategian tekeminen, mikä auttaisi luomaan yhteisen näkemyksen kansainvälistymisen tavoitteista ja rahoituksesta. Erilaisia konkreettisia malleja tähän löytyy jo esimerkiksi Alankomaista ja Tanskasta. Luovan talouden kasvustrategian toimenpiteissä lisäksi suunnitellaan muun muassa luovien alojen viennin edistämisen uutta toimintamallia.
Benchmarkattavia kansainvälistymisen menestystarinoita on myös jo valtavasti Suomessa, ja verkostot näyttelevät näissä suurta roolia. Yksi ajankohtainen esimerkki opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta on osana Kansallisgalleriaa toimiva Ateneum, joka on ollut yleisön suosiossa ja otsikoissa kansainvälisten näyttelyprojektiensa ansiosta. Esimerkiksi New Yorkissa The Metissä joulukuun alussa avautunut Helene Schjerfbeck -näyttely on osa Jane ja Aatos Erkon säätiön rahoittamaa Klassikot maailmalle -hanketta, ja yhteisponnistuksessa ja oheisohjelmassa ovat mukana myös esimerkiksi New Yorkin instituutti ja ulkoministeriö. Kaiken pohjalla ovat tietenkin johtajien ja henkilöstön kovalla ammattitaidolla muodostamat verkostot, jotka on luotu pitkäjänteisesti laajempaa vaikutusta ajatellen.
Kontaktien jakaminen hyödyttää myös taiteilijoita. Haastatteluissani nousi esille esimerkiksi “veturitaiteilijoiden” tärkeys, jotka ovat aikaisemmin avanneet kansainvälisiä ovia omalla työllään ja jakaneet tietoa eteenpäin. Konkreettinen esimerkki saattaa olla vaikka agentin suosittelu tai yhtälailla esittelysähköposti täällä Suomessa. Kontaktien liiallinen varjelu voi helposti lisätä portinvartijuutta, etenkin perinteisten piirien ulkopuolelta tulevien taiteilijoiden näkökulmasta.
Taike julkisti kesäkuussa ensimmäiset toimenpiteensä kansainvälisen toimintansa kehittämiseksi. Näistä osa on jo lähtenyt käyntiin ja osa on suunnitteilla. Uusi kehittämisavustus vastavuoroisten kansainvälisten verkostojen tukemiseen oli haussa nyt syksyllä ja päätökset julkistetaan maaliskuussa. Strategista yhteistyötä lisättiin tiedotuskeskusten, kulttuuri-instituuttien ja Business Finlandin kanssa jo osana tämän vuoden toimintaa. Ensi vuodelle on suunnitteilla taiteilijaprofessoreiden mentorointipilotti sekä verkostoitumista ja poikkialaista tiedonjakoa lisäävä kansainvälistymisfoorumi. Taiken ja Cuporen taiteilijabarometrin teemaksi nostettiin myös kansainvälisyys, ja tuloksia tästä on luvassa keväällä 2026, uuden Taide- ja kulttuuriviraston alkumetreillä.
Kenelle voisit esitellä kontaktisi eteenpäin?
Kansainväliset suhteet vaativat huolellista rakentamista ja työpanosta, missä henkilökohtaisilla taidoilla on tietenkin merkitystä. Tämän tietää jokainen, joka on onnistunut saamaan merkittävän ostajan tai kuraattorin kutsuttua Suomeen. Meidän täytyy kuitenkin muistaa ottaa oppia verrokkimaistamme ja pitää huoli, että kontakteista hyötyvät strategisemmin ja pitkäjänteisemmin organisaatiomme ja koko ala.
Esimerkiksi työskennellessäni Lontoossa British Film Institutessa opin kuinka olennaista on, ettei kontakti saa vieraantua organisaatiosta vaikka henkilöstö vaihtuisi. Otin oppia tästä työskennellessäni vientitapahtuma Finnish Film Affairin ohjelmapäällikkönä, jossa päivitin tapahtuman vierastietokannan ja loin käytännön, että jokainen kontakti löytyi sieltä. Tällöin koko tiimille jäi perinnöksi tieto siitä, kuinka monta kertaa kansainvälinen vieras on käynyt Suomessa, millaisella kutsulla, ja mitä tapaamisia tuotantoyhtiöiden kanssa he olivat tehneet kauttamme. Tähän ei aina tarvita edes kallista kontaktienhallintajärjestelmää, vaikka niistäkin hyötyisi moni pienempikin taide- ja kulttuurialan organisaatio.
Pelisilmää toki pitää olla eikä kaikkia yhteystietoja voi jakaa suoraan. Usein tämän voi kuitenkin varmistaa nopeasti kysymällä etukäteen, onko esittely OK. Osa tehtävääni Taiken kansainvälisten asioiden asiantuntijana olikin myös laittaa ihmisiä yhteen. Tämä tarkoitti esimerkiksi rakenteiden, kuten tiedotuskeskusten tai kulttuuri-instituutin vinkkaamista, kansainvälisistä rahoitusmahdollisuuksista viestimistä tai taiteilijakontakteja. Edelleen olen mielelläni avuksi matalalla kynnyksellä verkostojen luomisessa.
Kun seuraavan kerran tapaat konferenssin hissijonossa mielenkiintoisen kansainvälisen kontaktin, mieti kenelle voisit esitellä hänet eteenpäin.
Kirjoittaja työskenteli Taikessa kansainvälisten asioiden asiantuntijana kesään 2025 asti, tehtävänään fasilitoida viraston kansainvälisen toiminnan strateginen suunnitelma ja tuoda kansainvälisyyden näkökulmia luovan talouden kasvustrategiaan. Hän työskentelee tällä hetkellä Taiken rahoitusosastolla erityisasiantuntijana, fokuksenaan etenkin festivaaliavustukset.
