Taiteilijoiden työttömyysturvan korjaaminen vaatii strategisia toimia – pelkkä operatiivinen apu ei riitä
Työttömien määrä on jatkanut tasaista kasvua taideammateissa. Työttömyyden kasvu näkyy kaikissa taideammateissa, mutta muutos on vähäisempi niillä taiteenaloilla, joilla palkkatyötä myös normaalitilanteessa on vähän.
Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna merkille pantavaa on lomautusten määrän kasvu taiteilija-suunnittelija-ammateissa. Yksittäisenä taiteenalana tilastoissa nousee esiin av-alan työttömyyden kasvu keväästä 2024 lähtien. (*1) Kysymys ei ole pelkästään uusien leikkausten pelosta, vaan pidemmästä trendistä, jonka taustalla vaikuttanee kotimaisten televisioyhtiöiden vähentyneet ohjelmatilaukset. Viimeisen vuoden aikana myös av-alan palveluita tuottavia yrityksiä on joutunut lopettamaan toimintansa.
Työ- ja elinkeinoministeriön marraskuussa julkaiseman työmarkkinaennusteen mukaan yleinen työttömyys on kääntymässä laskuun ensi vuoden alussa. Tosin tätä ministeriö on ennustanut jo useammassa aikaisemmassakin arviossaan. Talouden kääntyminen kasvuun vaikuttaa ennustettua hitaammin työllisyyteen. (*2) Alkuvuoden korkeisiin työttömyyslukuihin vaikuttaa kuitenkin tilastoa vääristävästi uusilla työllisyysalueilla tarjottavien työllistymistä edistävien palveluiden vähyys. Työttömyysluvuista lasketaan pois työllistymistä edistävissä palveluissa, kuten työvoimapoliittisissa koulutuksissa ja uravalmennuksissa olevien, sekä palkkatuilla työllistyneiden määrä.
Laadukkaampia työvoimapalveluita kouluttamalla ja keskittämällä
Työttömyyden ollessa korkealla myös työvoimapalveluihin kohdistuu painetta. Viimeisen vuoden aikana työvoimapalveluissa on yleistynyt käytäntö, jossa taiteilijoiden yrittäjyyden sivutoimisuutta selvitetään uudelleen taannehtivasti jo aiemmin tarkastetulta ajanjaksolta, kun uusi työttömyysjakso alkaa. Aikaisemmin sivutoimiseksi tulkitun itsensätyöllistymisen lausuminen taannehtivasti päätoimiseksi saattaa johtaa ikäviin aikaisemmin maksettujen etuuksien takaisinperintään.
Epäluottamuksen kokemus siirtyy Talaskiven ja Kauppisen tutkimuksen mukaan myös työttömän toimintastrategioihin. Pelko etuuksien menettämisestä alkaa rajoittaa työmahdollisuuksien vastaanottamista tai etsimistä. *3 (Katri Talaskiven haastattelu Taiken Aluekumppanuuksien päivässä 28.10.2025)
Taiteen edistämiskeskus on useamman kerran kuluneen vuoden aikana keskustellut asiasta lausuntoja antavien KEHA:n asiantuntijoiden kanssa. Rakenne, jossa lausuntoja antava työttömyysturvan asiantuntijatiimi on oma yksikkönsä, on sama, joka oli olemassa jo aikaisempien TE-palveluiden aikaan. Muutos ei siis liity työllisyyspalveluiden rakenteelliseen uudistukseen vuoden alusta, eivätkä myöskään sisäiset ohjeistukset ole tältä osin muuttuneet. Taustalla vaikuttaa kuitenkin esimerkiksi pandemia-aikana työvoimapalveluissa hyvin lyhyessä ajassa käsiteltyjen selvitysten uudelleentarkastelun tarve. Hallintolaista tuleva henkilön oikeusturvaperiaate sallii viranomaisen kyllä muuttaa toimintaperiaatteitaan, mutta muutokselle tulee olla asianmukaiset perusteet. (*4) Muutoksia on luvassa lisää ensi keväänä sosiaaliturvauudistuksen ensimmäisen ison työttömyysetuuksiin liittyvän muutoksen, yleistuen, astuessa voimaan toukokuussa. Alussa uuteen etuuteen saattaa liittyä tulkintahankaluuksia ja viivästyksiä käsittelyssä.
Taiteen edistämiskeskus on syksyllä järjestänyt kaikille työllisyysalueiden ja KEHA-keskuksen virkamiehille suunnatun koulutussarjan taide- ja kulttuuriammattien kysymyksistä yhteistyössä A-kassan ja Taku ry:n kanssa. Näissä koulutuksissa on käyty laajasti läpi muun muassa taideammattien toimeentulon ja freelancer-, apuraha- ja yrittäjätyön erityispiirteitä sekä työttömyysturvaan ja työvoimapalveluihin liittyviä ongelmia. Virkailijoille suunnattujen koulutusten rinnalla taiteilija-asiakkaiden palveluiden keskittäminen isoimmilla työllisyysalueilla jo aiemmin käytössä olleisiin luoviin aloihin ja generalisteihin keskittyneille asiakaspalvelutiimeille helpottaisi myös virkailijan työtä. Tiukka lainsäädäntö ja ohjeistukset jättävät kuitenkin virkailijan harkinnalle hyvin vähän varaa, vaikka tuntemusta alasta löytyisikin.
Taiteen edistämiskeskus on tehnyt pitkään yhteistyötä alueellisten työvoimapalveluiden, vuoden alussa KEHA-keskukseen siirtyneen työttömyysturvan asiantuntijatiimin ja Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa, ja tämä työ jatkuu uudessa Taide- ja kulttuurivirastossa.
Työskentelyedellytysten kehittäminen EU:ssa kulttuurin prioriteettina
Kuluvan syksyn aikana Taiteen edistämiskeskus on osallistunut Euroopan komission ja kulttuurista vastaavan komissaari Glenn Micallef:n pyynnöstä taiteilijoiden työskentelyedellytyksiä koskevaan taustatyöhön Euroopan komission kulttuurin strategisen viitekehyksen valmistelussa osana EU27-maista koottua asiantuntijaverkostoa.
Marraskuun alussa julkaistussa Culture Compass -nimellä kulkevassa uudessa strategisessa ohjelmassa esitetään 20 lippulaiva-aloitetta. Yksi prioriteeteiksi nostetuista toimenpiteistä on EU:n yhteisten ohjeistuksen ja toimintaperiaatteiden laatiminen reilujen työolojen varmistamiseksi kulttuurialoilla. EU:n taiteilijaperuskirja tullaan laatimaan yhteistyössä työmarkkinaosapuolten ja sidosryhmien kanssa. Erityistä huomiota valmistelussa tullaan kiinnittämään inklusiivisuuden toteutumiseen taiteen kentällä ja nuorien, uran alkutaipaleella olevien taiteilijoiden mahdollisuuksiin. (*5)
Lähteet:
*1 Tilastokeskus 2025. Työmarkkinatutkimus, Työvoimatoimistoissa rekisteröidyt taidealan työttömät työnhakijat vuosineljänneksittäin.
*2 TEM 2025. Työmarkkinaennuste 14.11.2025, Työmarkkinaennuste: Työllisyys kääntyy kasvuun vuoden 2025 loppuun mennessä - Työ- ja elinkeinoministeriö
*3 Jyväskylän yliopisto 2025. Tutkijat: Katri Talaskivi ja Elina Kauppinen, Luottamus ja epäluottamus apurahansaajien ja yksinyrittäjien viranomaiskohtaamisissa ja heitä koskevassa julkisessa keskustelussa | Jyväskylän yliopisto
*4 Hallintolaki 434/2003, Hallintolaki | 434/2003 | Lainsäädäntö | Finlex
*5 Euroopan komissio 2025. Culture Compass for Europe, 14.11.2025
Tutustu Taiken sivuilta löytyviin ohjeisiin apurahansaajalle:
