Julkisen taiteen kevätpäivässä puheenaiheena oli kansainvälisyys
Julkisen taiteen kevätpäivä kokosi Seinäjoen Kalevan Navetalle yli 80 julkisen taiteen parissa työskentelevää ammattilaista. Päivän teemana oli pohjoismainen liikkuvuus ja julkisen taiteen kansainvälisen potentiaalin pohtiminen. Tapahtuman järjesti Taide- ja kulttuurivirasto yhteistyössä Seinäjoen kaupungin kanssa.
Päivä käynnistyi kävelykierroksella Seinäjoen rautatieaseman uuden julkisen taiteen kokonaisuuden luota. Kuvassa näkyy osa asematunnelissa sijaitsevasta Marjukka Korhosen teoksesta Kaninkolo ja maailmanpyörä. Kuva: Janiv Oskár
Keynote-puheenvuoron saapui pitämään Norjan valtion julkisen taiteen organisaatio KORO:n pääkuraattori ja taideosaston päällikkö Ida Tenvik-Bringedal Oslosta. Hän esitteli runsaasti esimerkkejä Oslon uuden hallintokorttelin taiteesta sekä muista viimeaikaisista KORO:n tilausteoksista ja kysyi puheenvuorossaan, onko kantaa ottava julkinen taide mahdollista. Norjassa valtio noudattaa prosenttiperiaatetta kaikessa rakentamisessaan, joten julkisen taiteen teosprosesseja on käynnissä useita kymmeniä kerrallaan.
KORO:n pääkuraattori ja taideosaston päällikkö Ida Tenvik-Bringedal. Kuva: Janiv Oskár
Mutta onko Pohjoismaiden välillä eroja julkisen taiteen tekemisen käytännöissä? Kutsuimme taiteilijadialogiin keskustelemaan ruotsalaisen kuvataiteilija Åsa Maria Bengtsonin sekä suomalaisen kuvanveistäjä Satu-Minna Suorajärven, jotka kumpikin ovat tehneet julkisen taiteen teoksia niin Ruotsissa kuin Suomessa. Kuraattori Sanna Karimäki-Nuutisen moderoimassa keskustelussa esiin nousi hienoisia eroja paikallisissa käytännöissä, mutta myös paljon yhteistä julkisen taiteen prosesseissa. Työmahdollisuuksien löytämiseen Ruotsista molemmat kehuivat Konstpool-palvelua.
Sanna Karimäki-Nuutinen haastatteli Åsa Maria Bengtsonia ja Satu-Minna Suorajärveä, jotka kumpikin ovat tehneet julkisen taiteen teoksia niin Ruotsissa kuin Suomessa. Kuva: Janiv Oskár
Toisessa paneelikeskustelussa kuultiin puheenvuoroja siitä, miten suomalaiset julkisen taiteen tekijät ja osaajat voisivat löytää paremmin työmahdollisuuksia myös maan rajojen ulkopuolelta. Prosenttiperiaate on yleinen käytäntö ympäri Eurooppaa, jopa Pohjois-Amerikassa ja Japanissa. Samalla julkisen taiteen osaaminen on Suomessa vahvistunut huomattavasti viimeisen vuosikymmenen aikana.
Frame Finlandin toimitusjohtaja Juha Huuskonen, Kuvanveistäjäliiton toiminnanjohtaja Karoliina Korpilahti sekä tutkija ja kuraattori Anna Jensen latelivat pöytään konkreettisia tapoja edesauttaa julkisen taiteen kansainvälistymistä: välittäjäportaan vahvistaminen, tiedonkulun parantaminen avoimista hauista ulkomailla, kansainväliset opintomatkat ja kuraattorien tuominen Suomeen. Avainasemassa ovat niin taidekonsultit, vientiorganisaatiot, taidemuseot, Suomen instituutit ulkomailla kuin myös asiantunteva taidekirjoittaminen, joka tekisi julkiseen ympäristöön sijoittuvaa nykytaidetta näkyvämmäksi. Paneelissa muistettiin myös, että kansainvälisyys on vastavuoroista.
Kuvanveistäjäliiton toiminnanjohtaja Karoliina Korpilahti, tutkija ja kuraattori Anna Jensen sekä Frame Finlandin toimitusjohtaja Juha Huuskonen pohtivat keinoja kansainvälisyyden edistämiseen. Kuva: Janiv Oskár
Kuulumisia kentältä: ratikan taidetta ja performanssia
Kevätpäivässä kuultiin myös ajankohtaisia katsauksia julkisen taiteen kentältä. Vantaan taidemuseo Artsin julkisen taiteen kuraattori Heli Lukkarinen esitteli tulevan ratikkakaupungin uusimpia taiteen suunnitelmia ja keväällä käynnissä ollutta Tikkurilan kansainvälistä taidekilpailua. Vantaan julkisen taiteen kokoelmaan kuuluu nykyisin 50 ulkoteosta ja noin 200 sisäteosta, ja suunnitteilla on parhaillaan noin 25 ulkoteosta. Tavoitteena on tehdä rohkeaa ja kunnianhimoista julkista taidetta alueellinen yhdenvertaisuus huomioiden. Vantaan ratikan yhteyteen on tulossa oma kattava taidekokonaisuutensa.
Kuvataiteilija Nastja Säde Rönkkö esitteli Åbo Akademin kampusrakennus Astraan tulossa olevan performanssiteoksensa Here with me ja taiteellisesta prosessista teoksen taustalla. Teos tulee olemaan Astra-rakennuksessa tapahtuva pitkäkestoinen performanssi-installaatio, jossa rakennuksen käyttäjät voivat pyytää taiteilijalta teon, eleen tai kohtaamisen tietyin reunaehdoin. Performanssi ei vielä ole kovin yleinen nykytaiteen muoto julkisen taiteen tilausteoksissa, joten teema herättikin innostuneita kysymyksiä ja keskustelua.
Kuvataiteilija Nastja Säde Rönkön esitteli performanssiteosta here with me, joka valikoitui taidekilpailun kautta Åbo Akademin kampusrakennus Astraan. Kuva: Janiv Oskár
Miten julkisella taiteella menee Suomessa?
Taiteen edistämiskeskus julkaisi vuosina 2021–2025 julkisen taiteen vuosikatsausta. Vuosikatsausta ei julkaistu enää tänä vuonna, mutta julkisen taiteen tilastojen kokoamisesta ja tietopohjan kartuttamisesta pidetään kuitenkin Taide- ja kulttuuriviraston julkisen taiteen asiantuntijapalveluissa kiinni. Uusimmat avainluvut esiteltiin myös julkisen taiteen kevätpäivässä.
Avainlukuja vuoden 2025 julkisesta taiteesta Suomessa:
- 98 Suomen kuntaa (32 % kunnista) on tehnyt päätöksen noudattaa prosenttiperiaatetta. Vuonna 2023 luku oli 89 kuntaa, eli prosenttiperiaatteen noudattamisessa on tapahtunut kahden vuoden aikana myönteistä kehitystä. (Lähde: TEA-viisari 2023 ja 2025 / THL)
- Suomalaisista 77 % haluaa taideteoksia arkisiin ympäristöihinsä, kuten opiskelu- ja työpaikoille (Verian 2024).
- Valtio tilaa julkista taidetta noin puolella miljoonalla eurolla vuosittain. Valtion taideteostoimikunnan taideostoihin ja tilausteoksiin käytettiin vuonna 2025 yhteensä 544 000 € (+ siirtomääräraha 35 379 €). Valtion taideteostoimikunta toteutti 3 taidekilpailua ja 2 valmista tilausteosta. (Lähde)
- Vuoden 2025 aikana toteutettiin Suomen Taiteilijaseuran kautta yhteensä 17 taidekilpailua ja julkisen taiteen hakua sekä Ornamon kautta kaksi kilpailukonsultointia. (Lähde: Suomen Taiteilijaseura ja Ornamo)
- Taiteen edistämiskeskuksen vuosina 2014–2024 jakama prosenttiperiaatteen mukaisten taidehankkeiden hankeavustus jouduttiin vuonna 2025 jättämään tauolle määrärahaleikkausten johdosta. Taide- ja kulttuurivirasto etsii mahdollisuuksia ennen pitkää palauttaa tukimuoto.
