Evenemang

Taideparlamentti – taiteen suuri vaalikeskustelu

Mikä on Suomen taide- ja kulttuuripolitiikan suunta seuraavalla hallituskaudella? Taiken Taideparlamentti kokoaa pääpuolueet keskusteluun tärkeimmistä taiteen ja kulttuurin tulevaisuuden kysymyksistä.
Taideparlamentti 2023

Evenemangsdetaljer

Evenemangets dag

ons, 2023-03-15 på 15.15 — 18.30

Plats

G Livelab, Yrjönkatu 3, Helsinki

Typ av evenemang

Hybriditilaisuus

Tule kuulemaan keskiviikkona 15.3., millaisia panostuksia pääpuolueet ovat valmiita tekemään taiteen tulevaisuuden ja taiteilijoiden työskentelyedellytysten varmistamiseksi. Tapahtumaan voi osallistua paikan päällä Helsingin G Livelabissa tai striimin välityksellä.

Tilaisuuteen on kutsuttu keskustelemaan puolueidensa kulttuuripolitiikan avainhenkilöitä: Veronika Honkasalo (vas.), Anna Hultin (rkp), Saara Hyrkkö (vihr.), Silvia Koski (ps.), Sonja Lautamatti (kesk.), Sari Multala (kok.), Matti Turunen (kd.) ja Harri Virtanen (SDP).

Tilaisuus alkaa kahveilla klo 15.15, musiikkiesityksellä klo 15.45 ja keskustelu käynnistyy klo 16.00. Keskusteluun johdattavat toimittaja Paula Vilén ja Taiteen edistämiskeskuksen Henri Terho. Musiikkiesitys jatkuu keskustelun päätyttyä 18.30 asti livenä ja striimin kautta.

Tilaisuuden aikana kuulemme muusikko Petteri Sariolan ja runoilija-muusikko Ester Nuori Lepän esityksiä. Petteri Sariolan akustisessa kitaransoitossa yhdistyvät rock-asenteen basso ja afrikkalaisen perkussion rytmikkyys. Ester Nuori Lepän esityksissä yhdistyy runous ja räppi mielenkiintoisella tavalla. Ekologisuus ja orgaanisuus ovat Lepän taiteellisessa työskentelyssä kaiken läpäisevä ja kantava voima.

Ilmoittaudu mukaan joko paikan päälle tai striimiin viimeistään 8.3. mennessä. Ilmoittautumislomakkeella voit ehdottaa keskusteluun kysymyksiä. G Livelab sijaitsee osoitteessa Yrjönkatu 3 ja on esteetön tila.

Muuttuuko vaalipuheiden tahtotila teoiksi?

Viime vuodet ovat piirtäneet esiin kulttuurialan rahoituksen herkkyyttä, työssäjaksamisen haasteita ja freelancerien työttömyys- ja sosiaaliturvan ongelmia. Usean eri tulonlähteen ja työntekemisen muodon yhdistäminen on tyypillinen ansaintamuoto. Kulttuurialalla itsensä työllistäjiä on yli kaksinkertainen määrä muihin aloihin verrattuna.

Kulttuurialan rahoittaminen on ennen kaikkea investointiteko. Viimeisten vuosikymmenien aikana kulttuurialojen tuotos on kasvanut noin 1,5 miljardia euroa. Vuonna 2020 valtion maksama 1,2 miljardin tuki tuotti 13 miljardin euron tuotoksen koronaepidemiasta huolimatta. Taloudellisen investoinnin ohella taide on investointi hyvinvointiin ja kestävään tulevaisuuteen.

Miten taiteen ja kulttuurin rahoitus nostetaan valtion budjetissa strategiselle tasolle? Millaisilla rahoitusvälineillä ja -rakenteilla tuetaan parhaiten taiteen vapaan kentän toimijoita? Miten sosiaali- ja työttömyysturvaa pystytään uudistamaan kohti taiteen tekijöiden moninaiset työnteon tavat tunnistavampaa mallia?