Uutinen

Sirkku Peltola, Kaija Saariaho ja Roi Vaara saivat akateemikon arvonimen

Uudet taiteen akateemikot vastaanottivat tänään arvonimensä tasavallan presidentiltä. Taideneuvoston mukaan he ovat parhaassa luomisvaiheessa olevia, poikkeuksellisen keskeisiä suomalaisia taiteilijoita. Performanssitaiteen ja näytelmäkirjallisuuden aloilta nimettiin akateemikoita nyt ensimmäistä kertaa.
Kolme kasvokuvaa rinnakain.
Sirkku Peltola, Kaija Saariaho ja Roi Vaara. (Kuvat: Heikki Salo, Maarit Kytöharju ja Roi Vaara.)

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt taiteen akateemikon arvonimen näytelmäkirjailija, teatteriohjaaja, dramaturgi Sirkku Peltolalle, säveltäjä Kaija Saariaholle sekä performanssitaiteilija Roi Vaaralle. 

– On hieno päivä, kun maahamme nimetään kerralla peräti kolme uutta taiteen akateemikkoa. Kaikki nyt nimetyt ansioituneet taiteilijat ovat elämäntyöllään rikastuttaneet merkittävästi yhteiskuntaamme ja tehneet Suomea tunnetuksi myös maailmalla, sanoo taideneuvoston puheenjohtaja, kirjailija Juha Itkonen.

Sirkku Peltola (s. 1960, Kangasala) on yksi Suomen eniten esitetyistä näytelmäkirjailijoista ja menestyksekkäimmistä ohjaajista. Akateemikon arvonimen myöntämistä Peltolalle perustelee se, että hän edustaa teatteritaidetta monessa eri roolissa. Hän on myös ensimmäinen akateemikoksi nimetty ensisijaisesti näytelmäkirjallisuutta edustava kirjailija. 

Peltolan ura on mittava ja rikas. Hän on työskennellyt teatterin parissa 1980-luvulta asti laajalti koko Suomessa. Hänen kirjalliseen tuotantoonsa kuuluu niin draamaa, komediaa, lastennäytelmiä kuin musikaalejakin. Peltola myös kuuluu siihen harvalukuiseen nykydramaatikkojemme joukkoon, joka on käsikirjoittanut vaihtoehtoa suurten näyttämöiden angloamerikkalaisille musikaali- jafarssirepertuaareille. Hänen näytelmiään on käännetty usealle eri kielelle ja esitetty ympäri maailmaa. 

Peltola kirjoittaa empaattisesti ja huumorilla yhteiskunnan laidoilla olevista ihmisistä ja nostaa tuotannossaan valokeilaan pienen ihmisen arvon ja kunnian. Hänen luomansa tragikoomiset hahmot ovat tunnistettavia ja helposti samaistuttavia. Peltola operoi kepeällä ja tarkkavaistoisella kielellä – dialogi on monitasoista ja vähäeleisen ytimekästä. Hänen tarinoidensa juuret ovat syvällä suomalaisessa kansantajunnassa. Näkökulma on yksilön ja perheyhteisön. Peltolan tuotannossa on läsnä paitsi ihmisen ainainen lähimmäisenrakkauden kaipuu, myös periksiantamaton usko parempaan tulevaisuuteen ja muutoksen mahdollisuuteen.

Kaija Saariahon (s. 1952) nimitystä taiteen akateemikoksi perustelee sekä hänen poikkeuksellisen laaja, monipuolinen ja yksilöllinen elämäntyönsä että hänen luomisvoimansa ajankohtaisuus. Saariahon nelikymmenvuotinen tuotanto käsittää 119 sävellystä: oopperoita, suuria sinfonisia orkesteriteoksia, paljon monipuolista vokaali- ja kamarimusiikkia, konserttoja, soolosoitin- ja elektronisia teoksia sekä baletin. 2000-luvulla Saariaho on säveltänyt peräti viisi oopperaa, ja kansainvälisesti laajimmin hänet tunnetaankin oopperasäveltäjänä ja lajin uudistajana. Saariaho on saanut lukuisia merkittäviä palkintoja ja kunnianosoituksia ja hänen sävellyksiään on levytetty eri puolilla maailmaa.

Saariahon säveltäjänpraktiikassa instrumentaalinen ja elektroninen sävel- ja äänimaailma yhdistyvät olemuksellisella, sävykkäällä tavalla. Teosten inspiraatiolähteet ja aihepiirit nousevat syvällisestä, monipuolisesta kulttuuritietoisuudesta ja humanismin arvomaailmasta.

Saariahon oopperoissa käydään korkeakulttuurille poikkeuksellisen rohkealla tavalla myös dialogia oman aikamme maailmankuvallisista ristiriidoista. Näin tapahtuu myös hänen uusimmassa, Sofi Oksasen librettoon perustuvassa monikielisessä Innocence-oopperassaan, joka käsittelee kouluampumisen jälkeisiä traumoja monikulttuurisessa helsinkiläisyhteisössä. 

Roi Vaara (s.1953, Moss, Norja) on kansainvälisesti arvostettu performanssitaiteen pioneeri sekä video-, installaatio- ja yhteisötaiteen edelläkävijä Suomessa. Roi Vaaran taiteellinen ura alkoi 1980-luvun alussa, jolloin hänen ”Valkoinen mies” -performanssinsa muutti kuvataiteen paradigmaa ja performanssitaiteesta tuli kiinnostava taidemuoto Suomessa. Roi Vaara on tehnyt yli 500 performanssia ja hänen taidettaan on ollut esillä yli 50 maassa. 

Vuodesta 1988 Vaara on ollut aktiivinen vaikutusvaltaisessa performanssikollektiivissa, Black Market International, jonka pitkäkestoiset performanssit perustuvat vapaaseen ja avoimeen ideoiden vaihtoon. Vuonna 2001 Vaara järjesti Helsingissä maailman suurimman performanssitaidefestivaalin. Avoimen kutsun Exit-festivaaleille otti vastaan noin 300 taiteilijaa 34 maasta. Myös Poikkeustila-festivaali ja Ö-ryhmän toiminta olivat uraauurtavia Suomessa.

Roi Vaara sai Ars Fennica -palkinnon vuonna 2005 ja Pro Finlandia -mitalin vuonna 2010. Hän on Muu ry:n perustaja- ja kunniajäsen. Hän on luennoinut ja opettanut taidekouluissa, -yliopistoissa ja -akatemioissa lukuisissa maissa. Vaara edustaa visuaalisiin taiteisiin kytkeytyvää taiteenalaa, joka ei ole aiemmin ollut edustettuna akateemikkokunnassa. Hänen nimityksensä taiteen akateemikoksi on tunnustus hänen uraauurtavalle elämäntyölleen.

Taustaa

Tasavallan presidentti myöntää akateemikon arvonimen taideneuvoston esityksestä erittäin ansioituneelle taiteilijalle. Arvonimi on elinikäinen, ja sen perusteella ei saa palkkaa. Taiteen akateemikkoja voi olla samanaikaisesti 11. 

Taiteen akateemikkoja ovat tällä hetkellä mediataiteilija Eija-Liisa Ahtila, valokuvaaja Carl-Johan (Caj) Bremer, elokuvaohjaaja Pirjo Honkasalo, tanssitaiteilija Marjo Kuusela, arkkitehti Juha Leiviskä, kirjailija Hannu Mäkelä, tekstiili- ja muotitaiteilija Vuokko Eskolin-Nurmesniemi sekä kapellimestari Jorma Panula.