Bisnes & Kulttuuri -seminaarissa pohdittiin kulttuurialan rahoituksen ja yritysyhteistyön tulevaisuutta

Bisnes & Kulttuuri -seminaari on yli 20 vuoden ajan toiminut sillanrakentajana kulttuurin ja yritysmaailman välillä. Vuosittain järjestettävä tapahtuma toi syyskuussa yhteen laajan joukon kulttuuri- ja elinkeinoelämän vaikuttajia, asiantuntijoita ja yritysjohtajia. Tavoitteena oli luoda uusia yhteyksiä ja pohtia taiteen, kulttuurin ja elinkeinoelämän välistä suhdetta ja näkymiä monialaiseen yhteistyöhön. 

Ohjelma rakentui kahdesta osiosta, joista ensimmäinen käsitteli taidetta ja kulttuuria sijoituskohteena ja liiketoimintana. Toisessa osiossa pureuduttiin taiteen ja kulttuurin kestävään rahoituspohjaan ja rahoituksen tulevaisuuden kysymyksiin.

Puheenvuorojen ja osallistavien pöytäkeskustelujen ansiosta osallistujilla oli mahdollisuus jakaa kokemuksiaan ja kuulla toistensa näkemyksiä. Pöytäkuntien vetäjiksi oli kutsuttu laajasti eri alojen asiantuntijoita antamaan panostaan keskusteluun. Vetäjiä oli niin elinkeinoelämän, sijoitusyhtiöiden kuin luovien alojen toimialajärjestöjenkin puolelta.
 

Taide ja kulttuuri sijoituksena ja liiketoimintana

Päivän ensimmäisessä puheenvuorossa CapManin perustaja Ari Tolppanen pohti kysymystä, miksi sijoittaa kulttuuriin. Sijoittajille on luonnollisesti tärkeää taloudellisen voiton tuottaminen, mutta taiteesta ja kulttuurista saatava tuotto on usein muita sektoreita maltillisempaa. 

Tolppasen mukaan taiteen ja kulttuurin rahoittaminen voidaan nähdä arvotekona, joka tuottaa ylpeyden aihetta, vahvistaa yrityksen identiteettiä sekä rakentaa yhteiskunnan kestävyyttä. Taide- ja kulttuurikentän tulisikin kyetä avaamaan selkeämmin niitä arvoja ja merkityksiä, joita kulttuuriin sijoittaminen tuottaa taloudellisen hyödyn ohella.

Pöytäkeskusteluissa korostui vastuullisen sijoittamisen kasvava merkitys. Kulttuuri nähtiin pitkäjänteisenä sijoituskohteena, jonka vaikuttavuus ulottuu sukupolvelta toiselle. Yritykselle kulttuuriin sijoittaminen voi merkitä esimerkiksi brändin vahvistumista ja asiakassuhteiden syventämistä. Kulttuurille yhteistyö voi tuoda pitkäjänteistä tukea ja uusia yleisöjä, kun taas yhteisölle se voi tarkoittaa hyvinvointia, resilienssiä sekä alueen vetovoiman ja houkuttelevuuden vahvistumista. Taide- ja kulttuuritoimijan näkökulmasta huolellinen taustatyö ja valmistautuminen nähtiin keskeisenä asiana sijoittajien kohtaamisessa.
 

Boardman Advisorsin hallituksen puheenjohtaja ja Tero Saarinen Companyn Advisory Boardin jäsen Raija Kemiläinen puhui kulttuurista strategisena voimavarana, joka tukee yritysten kilpailukykyä, työhyvinvointia ja resilienssiä. Kemiläinen korosti, että taide voi olla keino tarkastella ympäröivää maailmaa ja yrityksen tilannetta uusista ja yllättävistäkin näkökulmista. Lisäksi taidekokemukset voivat toimia voimakkaana vastavoimana negatiiviselle uutisoinnille ja tarjota tilaa tulevaisuuden vision rakentamiselle. 

Keskusteluissa painotettiin yhteisen kielen ja mielen löytämistä: yhteistyö edellyttää taide- ja kulttuuritoimijoilta osaamista ja yhteisen sanoituksen löytämistä yritystoimijoiden ja sijoittajien kohtaamiseen. Kulttuurin ja yrityskentän kumppanuus voi liittyä konkreettisesti esimerkiksi tuotteistamiseen tai uusien liiketoimintamallien ja innovaatioiden kehittämiseen. Lisäksi esille nousi tarve yrittäjäkoulutukselle ja hallitustyön vahvistamiselle kulttuuriorganisaatioissa. 

Tampere-talon toimitusjohtaja Paulina Ahokas ja projektitutkija Kaisa Uotila esittelivät tapausesimerkkejä ja tutkimusta kulttuurin sijoituspotentiaalista. He korostivat, että kulttuurituotteesta voi tulla sijoituskohde, jos se osataan esittää sekä taiteellisesta että liiketoiminnallisesta näkökulmasta uskottavasti. Lisäksi Ahokkaan puheenvuorossa kuultiin, miten rahoitusleikkauksista lähtenyt tarve kehittyä johti Tampere-talossa strategian tarkasteluun ja liiketoiminnan kehittämiseen. 

Uotila nosti esiin, että kulttuurialalta puuttuvat selkeät rakenteet yksityisen rahoituksen ja yritysyhteistyön rakentamiseksi. Sijoittajien silmissä kulttuuriyritykset näyttäytyvät vaikeasti mitattavina ja ennakoimattomina, ja toimijoiden välillä on edelleen kielellinen kuilu. Uotila ehdotti kulttuurin yksityisen rahoituksen edistämiseksi muun muassa sijoittamiskelpoisten yhtiömallien kehittämistä, pitkäjänteistä verkostoitumista, strategian ja viestinnän vahvistamista sekä sijoittajasegmenttien tunnistamista kulttuuriorganisaatioissa. 

FiBANin (Finnish Business Angels Network ry) hallituksen jäsen ja enkelisijoittaja Irene Viinikkala jatkoi Tolppasen esille nostamaa teemaa taiteeseen sijoittamisesta. Hän linjasi, että kiinnostuksen herättämiseksi sijoittajat tarvitsevat enemmän tietoa taide- ja kulttuurialoista sijoituskohteena sekä syvempää tekijöiden tuntemista. FiBANissa on käynnistetty Creative Angels -konsepti, jossa selvitetään, miten yksityissijoittajien osallistumista luovan talouden kasvuun voidaan vahvistaa ja miten enkelisijoittajat ja aineettomaan arvoon perustuvat yritykset voidaan tuoda yhteen. Käytännön esimerkkinä tästä on 9.10. järjestettävä Creative Pitch Finland -tapahtuma, joka keskittyy muotiin, designiin, peleihin ja taiteeseen.

Pöytäkeskustelun teemoina korostuivat luovuuden mittaaminen, muutoskyvykkyyden vahvistaminen sekä monialaisuuden mahdollisuudet. Kulttuurin ja elinkeinoelämän yhteistyö voi avata väyliä uuteen luovaan liiketoimintaan. Kulttuurin tuotteistamista verrattiin ”kulttuurilihasten treenaamiseen”: taide- ja kulttuurialalla tarvitaan systemaattista työtä oman osaamisen sanallistamiseksi ja tarjoamiseksi eri sidosryhmille. Tämä voi avata uusia rahoituskanavia ja kumppanuuksia.
 

Taiteen ja kulttuurin kestävää rahoituspohjaa rakentamassa

Seminaarin toisen osion aiheena oli taiteen ja kulttuurin kestävä rahoituspohja. Paneelikeskustelussa omia näkemyksiään toivat esiin Taiteen edistämiskeskuksen johtaja Kaisa Rönkkö, Tampereen kaupungin kulttuurijohtaja Sampo Terho sekä Music x Median toimitusjohtaja Jani Jalonen, joka on lokakuun alussa aloittanut johtavana asiantuntijana Business Helsingissä.

Paneelissa nousi esiin muun muassa rahoituksen rooli taiteellisen riskinoton vahvistamisessa ja uusien rahoitusmallien monipuolistaminen. Keskustelijat painottivat pitkäjänteisen tuen merkitystä, rahoittajien yhteistyötä, taide- ja kulttuurialan erityispiirteiden huomioimista ja vaikuttavuuden mittaamisen kehittämistä. Yksityiseen rahoitukseen liittyen todettiin, että kaikesta taiteesta ja kulttuurista ei ole tarkoitus tehdä liiketoimintaa, mutta liiketoimintapotentiaalisesta toiminnasta on tärkeää osata tunnistaa oikeat kehityskohteet ja mahdollisuudet.
 

Alfred Kordelinin säätiön toimitusjohtaja Erik Båsk kertoi säätiörahoituksesta ja uudesta strategiasta, jossa taiteen ja kulttuurin rahoitus muodostaa eteenpäin menevän polun pienestä yksittäisestä rahoituksesta kohti laajempia kulttuurihankkeita. Uudessa strategiassa hakijaa kannustetaan kasvamaan ja kehittämään toimintaansa hanke hankkeelta.

Turun yliopiston yrittäjyyden professori Jarna Heinonen puolestaan avasi verkostojen ja moniammatillisen yhteistyön merkitystä. Hän nosti esiin ECOCRIN-hankkeessa kehitetyn toimintamallin, jonka tavoitteena on tunnistaa keinoja vapauttaa luovien alojen kasvu- ja innovaatiopotentiaalia. Business Finlandin rahoittama hanke tarkastelee luovien ekosysteemien tarpeita ja ehdottaa uusia politiikan tekemisen tapoja kestävän tulevaisuuden saavuttamiseksi. 

Bisnes & Kulttuuri -seminaarin tavoitteena oli lisätä ymmärrystä taiteen ja kulttuurin roolista kestävän elinkeinoelämän rakentajana. Tilaisuuden on perinteisesti järjestänyt Tampere-talo, Tampereen kaupunki, Tampereen kauppakamari ja Kulttuurikummit ry. Tänä vuonna Taiteen edistämiskeskus oli ensimmäistä kertaa mukana järjestäjäkumppanina Luova verkko -hankkeen kautta. 

– Luovan verkon aikaisempien seminaarien palautteissa on toistunut toive siitä, että keskusteluille ja verkostoitumiselle olisi enemmän tilaa. Bisnes & Kulttuuri -seminaarin ryhmäkeskustelukonsepti vastasi hienosti tähän tarpeeseen. Se tarjosi mahdollisuuden käydä välitöntä dialogia puheenvuoroista ja toi yhteen luovien alojen toimijat sekä muiden alojen huippuosaajat, sanoo Taiteen edistämiskeskuksen Luova verkko -hankkeen hankepäällikkö Sofia-Charlotta Kakko.

Teksti: Milja Leskinen, Luova verkko